Fantasiateoksen ja -käännöksen moninaiset genret - His Dark Materials vs. Universumien Tomu
MÄKIRANTA, SAANA (2009)
MÄKIRANTA, SAANA
2009
Käännöstiede (englanti) - Translation Studies (English)
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2009-05-18
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-19778
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-19778
Tiivistelmä
Tutkin pro gradu -työssäni fantasiakirjallisuuden suomentamista, ja tarkasteluni kohteena on fantasiateoksen genren muuttuminen suomennosprosessissa. Tutkimuksen aineistona on brittiläisen kirjailijan Philip Pullmanin englanninkielinen trilogia His Dark Materials ja sen suomennos Universumien Tomu. Tutkimuksen lähtökohtana oli oma lukijan havaintoni siitä, että suomennos vaikuttaa alkuteosta enemmän lastenkirjalta. Havainnon pohjalta tein hypoteesin, että jos suomennos vaikuttaa lukijasta lastenkirjamaisemmalta kuin alkuteos, suomennoksen tekstistä on löydettävissä alkuteosta enemmän lastenkirjalle ominaisia piirteitä. Oletuksena oli, että erot suomennoksen ja alkuteoksen tekstinsisäisissä piirteissä tukevat havaintoani suomennosprosessissa tapahtuneesta genrenvaihdoksesta.
Tutkimus esittelee laajasti eri näkemyksiä kirjallisuustieteen lajiteorioista sekä erityisesti lastenkirjallisuudesta, fantasiakirjallisuudesta ja eri genrejen arvostuksesta. Nämä näkemykset ovat pohjana pohdinnoille siitä, mihin kohtaan genrejärjestelmää tutkimuksen aineistona olevat teokset sijoittuvat ja millä perusteilla. Tarkastelussa selvitetään, mitä esimerkiksi paratekstuaaliset elementit, kirjaston hyllyyn sijoittelu tai teoksen ja kirjailijan saamat palkinnot voivat kertoa teoksen genrestä. Erityisesti keskitytään tarkastelemaan kustantamon ja sen tekemien päätösten merkitystä teoksen genren määrittymisessä.
Itse hypoteesia testataan aineistoanalyysissa, jossa selvitetään, onko suomennoksessa alkuteokseen verrattuna sellaisia piirteitä, jotka tekevät siitä lastenkirjamaisemman kuin alkuteoksesta. Koska tekstinsisäisistä seikoista ei voi päätellä, millaiselle empiiriselle yleisölle kirjailija tai suomentaja on alkuteoksen tai suomennoksen kirjoittanut, tarkastelun kohteena on teoksen sisäisen kertojan suhde teoksen sisäiseen yleisöön. Analyysin tuloksena esitellään neljä kaikissa osissa säännöllisesti toistuvaa piirrettä, joiden oletan tuovan suomennoksen tekstiin lastenkirjamaisen sävyn.
Tulosten perusteella suomennosprosessissa on tapahtunut genrenvaihdos, jonka seurauksena suomennoksen genre on hieman muuttunut suhteessa alkuteoksen genreen, ja tämä muutos on havaittavissa paitsi tekstinulkoisista seikoista myös itse tekstin piirteistä. Fantasiakirjallisuuden kustannuspolitiikan nykytilasta päätellen on mahdollista, että genrenvaihdos on yleisempikin ilmiö suomennetussa fantasiakirjallisuudessa. Fantasiateoksen kustannus- ja markkinointipolitiikalla näyttää olevan merkittävä rooli siinä, millaisena kirjallisuutena fantasiakirjallisuus nähdään ja millaiset empiiriset yleisöt sitä lukevat.
Asiasanat:fantasiakirjallisuus, lastenkirjallisuus, suomennosprosessi, genre, kustannuspolitiikka
Tutkimus esittelee laajasti eri näkemyksiä kirjallisuustieteen lajiteorioista sekä erityisesti lastenkirjallisuudesta, fantasiakirjallisuudesta ja eri genrejen arvostuksesta. Nämä näkemykset ovat pohjana pohdinnoille siitä, mihin kohtaan genrejärjestelmää tutkimuksen aineistona olevat teokset sijoittuvat ja millä perusteilla. Tarkastelussa selvitetään, mitä esimerkiksi paratekstuaaliset elementit, kirjaston hyllyyn sijoittelu tai teoksen ja kirjailijan saamat palkinnot voivat kertoa teoksen genrestä. Erityisesti keskitytään tarkastelemaan kustantamon ja sen tekemien päätösten merkitystä teoksen genren määrittymisessä.
Itse hypoteesia testataan aineistoanalyysissa, jossa selvitetään, onko suomennoksessa alkuteokseen verrattuna sellaisia piirteitä, jotka tekevät siitä lastenkirjamaisemman kuin alkuteoksesta. Koska tekstinsisäisistä seikoista ei voi päätellä, millaiselle empiiriselle yleisölle kirjailija tai suomentaja on alkuteoksen tai suomennoksen kirjoittanut, tarkastelun kohteena on teoksen sisäisen kertojan suhde teoksen sisäiseen yleisöön. Analyysin tuloksena esitellään neljä kaikissa osissa säännöllisesti toistuvaa piirrettä, joiden oletan tuovan suomennoksen tekstiin lastenkirjamaisen sävyn.
Tulosten perusteella suomennosprosessissa on tapahtunut genrenvaihdos, jonka seurauksena suomennoksen genre on hieman muuttunut suhteessa alkuteoksen genreen, ja tämä muutos on havaittavissa paitsi tekstinulkoisista seikoista myös itse tekstin piirteistä. Fantasiakirjallisuuden kustannuspolitiikan nykytilasta päätellen on mahdollista, että genrenvaihdos on yleisempikin ilmiö suomennetussa fantasiakirjallisuudessa. Fantasiateoksen kustannus- ja markkinointipolitiikalla näyttää olevan merkittävä rooli siinä, millaisena kirjallisuutena fantasiakirjallisuus nähdään ja millaiset empiiriset yleisöt sitä lukevat.
Asiasanat:fantasiakirjallisuus, lastenkirjallisuus, suomennosprosessi, genre, kustannuspolitiikka