Askelia tasa-arvosta sukupuolitietoon. Sukupuolen merkitys opettajien ajattelussa ja toiminnassa.
MÄKINEN, HENRIIKKA (2009)
MÄKINEN, HENRIIKKA
2009
Kasvatustiede, luokanopettajan koulutus - Class Teacher Education
Kasvatustieteiden tiedekunta - Faculty of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2009-05-15
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-19764
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-19764
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää opettajien kokemuksia sukupuolten merkityksestä koulussa ja niiden kautta heijastuvia käsityksiä sukupuolesta ja sen merkityksestä opettajien ajattelussa ja toiminnassa. Tässä tutkimuksessa tutkittu ilmiö oli oppilaiden sukupuoli opettajien näkökulmasta. Tutkimuksen teoriaosassa sukupuoli määriteltiin eri lähtökohdista käsin ja sukupuoli liitettiin osaksi koulukontekstia. Sukupuoli nähtiin sosiaalisena ulottuvuutena ja osana yhteiskunnallista tasa-arvon tavoitetta. Sukupuolen läsnäoloa koulukontekstissa tuotiin esiin opettajien toiminnan ja koulun arjen kautta.
Tämän tutkimuksen aihealueen suomalaisista asiantuntijoista tärkeimmiksi nousivat Elina Lahelma ja Tuula Gordon. Heidän aikaisemmat teoksensa, tutkimuksensa ja artikkelinsa olivat tämän tutkimuksen vahvoja suunnannäyttäjiä.
Tutkimuksesta voi erottaa kolme pääongelmaa. Ensimmäinen pureutui selvittämään, miten sukupuoli ilmenee opettajien mielestä koulukulttuurissa. Tarkoitus oli tutkia, miten sukupuoli näkyy koulun puitteissa. Toinen tutkimusongelma kysyi, millaisia kokemuksia opettajilla on sukupuolen merkityksestä koulun käytännöissä ja järjestelyissä. Kolmas tutkimusongelma liittyi kahden ensimmäisen ongelman pohjalta oppilaiden sukupuolen merkityksen ymmärtämiseen opettajien ajattelussa ja toiminnassa. Opettajien kokemus tutkittavasta ilmiöstä heijastuu käsitysten kautta. Käsitys taas sisältää merkitysten antamisen tutkittavalle ilmiölle.
Tutkimus oli laadullinen tutkimus. Tutkimuksen lähtökohtana oli fenomenografinen tutkimusote. Tutkimuksen aineistona olivat kahdeksan opettajan yksilöhaastattelut, jotka tehtiin syksyllä 2008. Tutkimusmenetelmänä olivat avoimet, etukäteen teemoitetut haastattelut. Tutkimuksen luotettavuuden arvioinnissa kiinnitettiin huomiota tutkijan omaan hallittuun subjektiivisuuteen tutkimuksen edetessä.
Aineisto analysoitiin fenomenografisen tutkimuksen periaatteiden mukaisesti. Tutkimustulosten valossa sukupuolta tarkasteltiin niiden merkitysten kautta, joita sukupuolelle annettiin koulukontekstissa. Sukupuolen tarkasteluun tuotiin lisäksi opettajien sukupuolitietoisen toiminnan ja ajattelun näkökulma sekä yksilön ja sukupuolen huomioimisen välinen ristiriita.
Tämän tutkimuksen johtopäätöksenä todettakoon, että sukupuolitietoisuuden ja tasa-arvon käsitteillä on ristiriitaiset merkitykset opettajien ajattelussa. Sukupuolten välisen tasa-arvon käsite jäi opettajien puheissa pinnalliseksi. Eri sukupuolten huomioimiseen koulussa ei ole keinoja. Sukupuolitietoinen toiminta ja sukupuolten eroavaisuuksien myöntäminen nähtiin osittain vastakohtana tasa-arvon tavoitteelle. Tämän tutkimuksen mukaan sukupuolitietoisuutta tulisi lisätä aidon tasa-arvokeskustelun aikaansaamiseksi. Huolimatta siitä, että sukupuolta ei koettu koulussa tärkeäksi ulottuvuudeksi, se aiheutti paljon ongelmia esimerkiksi oppilaita arvioitaessa. Sukupuolitietoisuuden lisääntyminen opettajien toiminnassa ja ajattelussa toisi tämän tutkimuksen perusteella aivan uuden näkökulman oppilaan kohtaamiseen.
Avainsanat: sukupuoli, sukupuolisuus, sukupuoliroolit, tasa-arvo.
Tämän tutkimuksen aihealueen suomalaisista asiantuntijoista tärkeimmiksi nousivat Elina Lahelma ja Tuula Gordon. Heidän aikaisemmat teoksensa, tutkimuksensa ja artikkelinsa olivat tämän tutkimuksen vahvoja suunnannäyttäjiä.
Tutkimuksesta voi erottaa kolme pääongelmaa. Ensimmäinen pureutui selvittämään, miten sukupuoli ilmenee opettajien mielestä koulukulttuurissa. Tarkoitus oli tutkia, miten sukupuoli näkyy koulun puitteissa. Toinen tutkimusongelma kysyi, millaisia kokemuksia opettajilla on sukupuolen merkityksestä koulun käytännöissä ja järjestelyissä. Kolmas tutkimusongelma liittyi kahden ensimmäisen ongelman pohjalta oppilaiden sukupuolen merkityksen ymmärtämiseen opettajien ajattelussa ja toiminnassa. Opettajien kokemus tutkittavasta ilmiöstä heijastuu käsitysten kautta. Käsitys taas sisältää merkitysten antamisen tutkittavalle ilmiölle.
Tutkimus oli laadullinen tutkimus. Tutkimuksen lähtökohtana oli fenomenografinen tutkimusote. Tutkimuksen aineistona olivat kahdeksan opettajan yksilöhaastattelut, jotka tehtiin syksyllä 2008. Tutkimusmenetelmänä olivat avoimet, etukäteen teemoitetut haastattelut. Tutkimuksen luotettavuuden arvioinnissa kiinnitettiin huomiota tutkijan omaan hallittuun subjektiivisuuteen tutkimuksen edetessä.
Aineisto analysoitiin fenomenografisen tutkimuksen periaatteiden mukaisesti. Tutkimustulosten valossa sukupuolta tarkasteltiin niiden merkitysten kautta, joita sukupuolelle annettiin koulukontekstissa. Sukupuolen tarkasteluun tuotiin lisäksi opettajien sukupuolitietoisen toiminnan ja ajattelun näkökulma sekä yksilön ja sukupuolen huomioimisen välinen ristiriita.
Tämän tutkimuksen johtopäätöksenä todettakoon, että sukupuolitietoisuuden ja tasa-arvon käsitteillä on ristiriitaiset merkitykset opettajien ajattelussa. Sukupuolten välisen tasa-arvon käsite jäi opettajien puheissa pinnalliseksi. Eri sukupuolten huomioimiseen koulussa ei ole keinoja. Sukupuolitietoinen toiminta ja sukupuolten eroavaisuuksien myöntäminen nähtiin osittain vastakohtana tasa-arvon tavoitteelle. Tämän tutkimuksen mukaan sukupuolitietoisuutta tulisi lisätä aidon tasa-arvokeskustelun aikaansaamiseksi. Huolimatta siitä, että sukupuolta ei koettu koulussa tärkeäksi ulottuvuudeksi, se aiheutti paljon ongelmia esimerkiksi oppilaita arvioitaessa. Sukupuolitietoisuuden lisääntyminen opettajien toiminnassa ja ajattelussa toisi tämän tutkimuksen perusteella aivan uuden näkökulman oppilaan kohtaamiseen.
Avainsanat: sukupuoli, sukupuolisuus, sukupuoliroolit, tasa-arvo.