Opiskelijavanhemmuuden ristiriidat
ALI-LÖYTTY, ANNEMARI (2009)
ALI-LÖYTTY, ANNEMARI
2009
Sosiaalipolitiikka - Social Policy
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2009-04-15
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-19730
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-19730
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa selvitän, mitä ristiriitoja opiskelijavanhemmuus aiheuttaa ja mitä keinoja vanhemmat käyttävät ristiriitojen hallintaan. Tutkimuksen kohteena ovat alle 30-vuotiaat perheelliset yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijat. Tämä on melko poikkeuksellinen ryhmä, sillä harva hankkii lapsia opiskeluaikana, ja korkeasti koulutetut saavatkin usein ensimmäisen lapsensa keskimääräistä vanhempina. Keräsin aineiston pyytämällä opiskelijavanhempia kirjoittamaan tarinan omasta elämästään, ja tarinoita täydentämässä on myös haastatteluja. Analyysimetodina käytän sisällönanalyysia. Luokittelin aineistosta löytämäni ristiriidat sosiaalisiin, taloudellisiin ja ajankäytöllisiin ristiriitoihin.
Sosiaalisia ristiriitoja aiheuttavat yhteiskunnan kielteiset mielikuvat perhe-elämästä ja opiskeluaikana lapsen hankkimisesta sekä vaikeus sopeutua opiskelijayhteisöön. Taloudellisia ristiriitoja aiheuttaa muun muassa se, että vanhempien täytyy todistella muille, että he pystyvät elättämään lapsensa vaikka ovatkin opiskelijoita. Ajankäytössä on se ikuinen ristiriita, että aika ei millään tunnu riittävän kaikkeen. Lapsen etu on pakko laittaa opiskelujen edelle, jolloin opiskelut voivat kärsiä.
Havaitsin, että eri ristiriidat kietoutuvat monin tavoin yhteen. Esimerkiksi työnteon aloittaminen vähentää taloudellisia ristiriitoja, mutta lisää ajankäytöllisiä ristiriitoja. Vanhemmat pyrkivät ristiriitojen hallintaan, jota he tekevät joko ajatuksen tasolla tai toimimalla ristiriitaa aiheuttavan asian poistamiseksi.
Monet ristiriidat näyttävät syntyvän yhteiskunnan asenteista ja odotuksista, tai ainakin asenteet ja odotukset usein kasvattavat ristiriitaa. Siksi näitä asenteita ja odotuksia olisi syytä pyrkiä muuttamaan. Lisäksi opiskelijavanhempia tulisi tukea enemmän taloudellisesti. Erityisen hyvä olisi, jos taloudellinen tuki kohdistettaisiin siten, että se helpottaisi samalla ajankäytön ristiriitoja. Tällainen voisi olla esimerkiksi mahdollisuus lyhytaikaiseen ja edulliseen lastenhoitoon kotihoidon tukea kokonaan menettämättä.
Avainsanat: perhe, vanhemmuus, opiskelu, ristiriita, sisällönanalyysi
Sosiaalisia ristiriitoja aiheuttavat yhteiskunnan kielteiset mielikuvat perhe-elämästä ja opiskeluaikana lapsen hankkimisesta sekä vaikeus sopeutua opiskelijayhteisöön. Taloudellisia ristiriitoja aiheuttaa muun muassa se, että vanhempien täytyy todistella muille, että he pystyvät elättämään lapsensa vaikka ovatkin opiskelijoita. Ajankäytössä on se ikuinen ristiriita, että aika ei millään tunnu riittävän kaikkeen. Lapsen etu on pakko laittaa opiskelujen edelle, jolloin opiskelut voivat kärsiä.
Havaitsin, että eri ristiriidat kietoutuvat monin tavoin yhteen. Esimerkiksi työnteon aloittaminen vähentää taloudellisia ristiriitoja, mutta lisää ajankäytöllisiä ristiriitoja. Vanhemmat pyrkivät ristiriitojen hallintaan, jota he tekevät joko ajatuksen tasolla tai toimimalla ristiriitaa aiheuttavan asian poistamiseksi.
Monet ristiriidat näyttävät syntyvän yhteiskunnan asenteista ja odotuksista, tai ainakin asenteet ja odotukset usein kasvattavat ristiriitaa. Siksi näitä asenteita ja odotuksia olisi syytä pyrkiä muuttamaan. Lisäksi opiskelijavanhempia tulisi tukea enemmän taloudellisesti. Erityisen hyvä olisi, jos taloudellinen tuki kohdistettaisiin siten, että se helpottaisi samalla ajankäytön ristiriitoja. Tällainen voisi olla esimerkiksi mahdollisuus lyhytaikaiseen ja edulliseen lastenhoitoon kotihoidon tukea kokonaan menettämättä.
Avainsanat: perhe, vanhemmuus, opiskelu, ristiriita, sisällönanalyysi