Tavalliset mäet ja kalliot, tyrvääläiset vuoret ja ahteet - historiallisen Tyrvään alueen maankohoumannimien perusosien analyysi
KAUNISTO, SANNA (2009)
KAUNISTO, SANNA
2009
Suomen kieli - Finnish Language
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2009-05-05
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-19720
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-19720
Tiivistelmä
Tutkielmassa tarkastellaan, kuinka historiallisen Tyrvään alueen maankohoumannimien paikan lajia ilmaisevat osat eli perusosat kuvaavat tarkoitettaan. Tutkimusaineisto (973 nimeä) on kerätty Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen Paikannimiarkistosta ja paikkakunnan karttamateriaalista. Perusosia tarkastellaan kahdesta näkökulmasta. Ensinnä näiden paikan lajia ilmaisevien appellatiivien merkitystä tarkastellaan sanakirjojen ja nimiarkiston määritelmien valossa. Tämän tarkastelun avulla hahmottuu kuva erilaisten paikan lajia ilmaisevien appellatiivien merkityksestä nimenantaja- ja nimenkäyttäjäyhteisöissä. Toiseksi näitä paikan lajia ilmaisevia appellatiiveja verrataan reaalimaailman tarkoitteisiinsa tarkastelemalla maankohoumien korkeutta, pinta-alaa, jyrkkyyttä sekä muita ominaisuuksia.
Tutkielma osoittaa, että maankohoumannimien perusosat historiallisen Tyrvään alueella kuvaavat tarkoitteitaan jokseenkin tyypillisesti: mäeksi nimetyt kohoumat ovat useimmiten ominaisuuksiltaankin prototyyppisiä mäkiä ja kallioiksi nimetyt prototyyppisiä kallioita. Mäki-appellatiivi on myös tutkimusalueen yleisin maankohoumannimen perusosa ja kallio toiseksi yleisin. Kolmanneksi yleisin perusosa on vuori, joka useilla verrokkipaikkakunnilla on huomattavasti harvinaisempi. Vuoren yleisyys Tyrväällä perustunee analogiseen nimeämiseen, sillä seudun korkein kohouma saa useimmiten nimen vuori, vaikka tarkoite ei olisi ominaisuuksiltaan prototyyppinen vuori. Tämä johtunee siitä, että nimeäminen on subjektiivista ja suhteutuu nimenantajan omaan elinpiiriin, jossa absoluuttisesti vähäinen maankohouma voi olla ympäristöönsä verrattuna kookas. Myös appellatiivi ahde on Tyrväällä yleinen, koska se korvaa poikkeuksetta appellatiivin mäki maantiemäen merkityksessä. Vaikka topografitermien ekstensiot leikkaavat toisiaan, kullakin termillä on myös selkeä ydinalueensa.
Asiasanat:nimistöntutkimus, maankohoumien nimet, perusosat, Tyrvää
Tutkielma osoittaa, että maankohoumannimien perusosat historiallisen Tyrvään alueella kuvaavat tarkoitteitaan jokseenkin tyypillisesti: mäeksi nimetyt kohoumat ovat useimmiten ominaisuuksiltaankin prototyyppisiä mäkiä ja kallioiksi nimetyt prototyyppisiä kallioita. Mäki-appellatiivi on myös tutkimusalueen yleisin maankohoumannimen perusosa ja kallio toiseksi yleisin. Kolmanneksi yleisin perusosa on vuori, joka useilla verrokkipaikkakunnilla on huomattavasti harvinaisempi. Vuoren yleisyys Tyrväällä perustunee analogiseen nimeämiseen, sillä seudun korkein kohouma saa useimmiten nimen vuori, vaikka tarkoite ei olisi ominaisuuksiltaan prototyyppinen vuori. Tämä johtunee siitä, että nimeäminen on subjektiivista ja suhteutuu nimenantajan omaan elinpiiriin, jossa absoluuttisesti vähäinen maankohouma voi olla ympäristöönsä verrattuna kookas. Myös appellatiivi ahde on Tyrväällä yleinen, koska se korvaa poikkeuksetta appellatiivin mäki maantiemäen merkityksessä. Vaikka topografitermien ekstensiot leikkaavat toisiaan, kullakin termillä on myös selkeä ydinalueensa.
Asiasanat:nimistöntutkimus, maankohoumien nimet, perusosat, Tyrvää