Trauma, Guilt and Moral Conflict in William Styron's Sophie's Choice
NAKARI, NETTA (2009)
NAKARI, NETTA
2009
Englantilainen filologia - English Philology
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2009-04-23
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-19714
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-19714
Tiivistelmä
Sivuaineen pro gradu -tutkielmassani “Trauma, Guilt and Moral Conflict in William Styron’s Sophie’s Choice” käsittelen yhdysvaltalaisen kirjailijan William Styronin romaanissa Sophie’s Choice esiintyvää trauman tematiikkaa. Romaanissa trauma on nimenomaan holokaustin trauma, eli toisin sanoen juutalaisten joukkosurman kokemuksen jälkiseuraus, joka ilmenee nimenomanomaan romaanin hahmon Sophie Zawistowskan kokemusten, eli Auschwitzin keskitysleirillä vangittuna olemisen, kautta. Tutkielmassani holokaustin trauma kytketään myös maailmansotien jälkeen Euroopassa vaikuttaneeseen filosofiseen eksistentialismin liikkeeseen.
Näen trauman kaksinaisena ilmiönä: ensinnäkin konkreettisena ruumiin vammana ja toiseksi mielen häiriönä. Ruumiillisesti trauma ilmenee muun muassa keskitysleirien vangeille tyypillisenä numerotatuointina sekä nälkiintymiseen liittyvinä sairauksina ja laihuutena. Lisäksi kytken trauman ruumiillisuuden Sophien eroottispainotteiseen käytökseen ja hänen kerronnalliseen seksualisointiinsa. Mielen vammana trauma on monimutkaisempi. Esitän, että romaanissa se näkyy esimerkiksi posttraumaattisena stressireaktiona: kokemusten toistuvuutena ja pakonomaisena tarpeena kertoa niistä eteenpäin siitä huolimatta, että niiden ilmaisu on osittain mahdotonta.
Olennainen osa Sophien traumaa on syyllisyyden tunne ja häpeä, jotka ovat ensisijaisesti peräisin keskitysleirin tapahtumiin liittyvästä moraalisesta konfliktista. Joutuessaan päättämään kumman lapsistaan lähettää teloitettavaksi ja kumman työleirille Sophie joutuu mahdottoman valinnan eteen, joka vainoaa häntä sodan jälkeen trauman muodossa. Käsittelen tätä valintaa ja sen moraalisia ongelmia eksistentialismin ja syyllisyyden teorioiden avulla.
Kaiken kaikkieen esitän tutkielmassa, että trauman kokemus ja sen moraaliset ulottuvuudet kytkeytyvät laajempaankin kontekstiin kuin pelkästään yksittäisen ihmisen kärsimykseen tai edes holokaustiin. Styronin romaanissa annetaan sen minäkertoja-päähenkilön Stingon ja hänen asemansa valkoisena etelävaltiolaisena kautta ymmärtää, että syyllisyys voi painaa traumaattisena myös niitä, jotka kuuluvat mustia orjuuttaneeseen kansaan, ja että pahuuden kohtaaminen ja sen moraalinen voittaminen ovat universaaleja kokemuksia.
Asiasanat: Styron, Holocaust, trauma, guilt, morality, choices, testimony
Näen trauman kaksinaisena ilmiönä: ensinnäkin konkreettisena ruumiin vammana ja toiseksi mielen häiriönä. Ruumiillisesti trauma ilmenee muun muassa keskitysleirien vangeille tyypillisenä numerotatuointina sekä nälkiintymiseen liittyvinä sairauksina ja laihuutena. Lisäksi kytken trauman ruumiillisuuden Sophien eroottispainotteiseen käytökseen ja hänen kerronnalliseen seksualisointiinsa. Mielen vammana trauma on monimutkaisempi. Esitän, että romaanissa se näkyy esimerkiksi posttraumaattisena stressireaktiona: kokemusten toistuvuutena ja pakonomaisena tarpeena kertoa niistä eteenpäin siitä huolimatta, että niiden ilmaisu on osittain mahdotonta.
Olennainen osa Sophien traumaa on syyllisyyden tunne ja häpeä, jotka ovat ensisijaisesti peräisin keskitysleirin tapahtumiin liittyvästä moraalisesta konfliktista. Joutuessaan päättämään kumman lapsistaan lähettää teloitettavaksi ja kumman työleirille Sophie joutuu mahdottoman valinnan eteen, joka vainoaa häntä sodan jälkeen trauman muodossa. Käsittelen tätä valintaa ja sen moraalisia ongelmia eksistentialismin ja syyllisyyden teorioiden avulla.
Kaiken kaikkieen esitän tutkielmassa, että trauman kokemus ja sen moraaliset ulottuvuudet kytkeytyvät laajempaankin kontekstiin kuin pelkästään yksittäisen ihmisen kärsimykseen tai edes holokaustiin. Styronin romaanissa annetaan sen minäkertoja-päähenkilön Stingon ja hänen asemansa valkoisena etelävaltiolaisena kautta ymmärtää, että syyllisyys voi painaa traumaattisena myös niitä, jotka kuuluvat mustia orjuuttaneeseen kansaan, ja että pahuuden kohtaaminen ja sen moraalinen voittaminen ovat universaaleja kokemuksia.
Asiasanat: Styron, Holocaust, trauma, guilt, morality, choices, testimony