Henkilöstön mahdollisuudet vaikuttaa työyhteisön hyvinvointiin organisaation muutostilanteissa
KORHONEN, HEIKKI (2009)
KORHONEN, HEIKKI
2009
Hallintotiede - Administrative Science
Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta - Faculty of Economics and Administration
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2009-03-25
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-19684
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-19684
Tiivistelmä
Tutkimuksessa tarkastellaan henkilöstön mahdollisuuksia vaikuttaa työyhteisön hyvinvointiin organisaation muutostilanteissa. Riippumatta toimialasta, muutokset ja uudistukset ovat arkipäivää lähes kaikissa organisaatioissa niin yksityisellä kuin julkisellakin sektorilla. Niinpä nykyisin myös organisaatioiden työntekijöiltä edellytetään entistä enemmän kykyä sopeutua uusiin tilanteisiin työpaikalla. Valitettavan usein merkittäviä organisaatiouudistuksia seuraavat kuitenkin työyhteisön hyvinvointiongelmat. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, minkälaiset mahdollisuudet henkilöstöllä itsellään on vaikuttaa työhyvinvointiongelmien takana oleviin keskeisimpiin syihin.
Kohdeorganisaationa tutkimuksessa toimii hätäkeskuslaitos, joka synnytettiin mittava toimintamalliuudistuksen avulla vuosina 2001–2005. Aiemmin itsenäiset kunnalliset ja poliisin hätäkeskukset yhdistettiin ja Suomeen luotiin 15 alueellisen hätäkeskuksen verkko, josta kansalaiset voivat hälyttää apua kaikissa hätätilanteissa, riippumatta siitä onko kyseessä poliisin, pelastuksen, sairaankuljetuksen tai sosiaalitoimen kiireellisistä avuntarpeista. Toimintamalliuudistuksen seurauksena uuden hätäkeskuslaitoksen johtaminen kuitenkin ajautui kriisiin ja alueellisten hätäkeskusten työyhteisöiden ilmapiireissä ilmeni mittavia ongelmia, jotka lopulta johtivat hätäkeskuslaitoksen johtajan eroamiseen syksyllä 2006. Tämä tutkimus päätettiin toteuttaa kvantitatiivisella tutkimusmenetelmällä. Keväällä 2007 kahdesta satunnaisesti valitusta alueellisesta hätäkeskuksesta kerättiin sähköisen kyselylomakkeen avulla määrällinen tutkimusaineisto, jonka tuloksiin tämän tutkimuksen päätelmät pohjautuvat.
Tutkimuksen perusteella vahvistettiin yleisiä organisaatiomuutoksiin liitettäviä ennakko-oletuksia, kuten vaikuttamismahdollisuuksien merkityksellisyyttä työntekijön hyvinvoinnin kannalta. Lisäksi aineiston perusteella määriteltiin kaikkein oleellisimpia henkilöstön työhyvinvoinnin osa-alueita, joihin muutoksiin valmistauduttaessa tulee kiinnittää erityistä huomiota. Tulokset osoittavat, että onnistuneen organisaatiomuutoksen läpiviemisessä ensisijaisen tärkeitä asioita ovat muutosjohtaminen sekä siihen läheisesti liittyvä päätösvaltarajojen selkeys. Lisäksi organisaatiotasojen välisen vuorovaikutuksen ja tiedonkulun toimivuus ovat erittäin keskeisessä roolissa uudistettaessa organisaatiota. Toisin sanoen on tärkeää, että henkilöstölle kerrotaan jo suunnitteluvaiheessa kehitteillä olevista uudistuksista sekä otetaan heidät mukaan suunnitteluprosessiin. Näin toimimalla työntekijät onnistutaan saamaan aktiiviseksi osaksi kehittämistä jo muutoksen suunnitteluvaiheessa. Työyhteisön muutosvastarintaa voidaan vähentää lisäksi kertomalla henkilöstölle perusteellisesti myös muutoksien takana olevista syistä.
Avainsanat: henkilöstö, työhyvinvointi, vaikuttamismahdollisuudet, organisaatiomuutos
Kohdeorganisaationa tutkimuksessa toimii hätäkeskuslaitos, joka synnytettiin mittava toimintamalliuudistuksen avulla vuosina 2001–2005. Aiemmin itsenäiset kunnalliset ja poliisin hätäkeskukset yhdistettiin ja Suomeen luotiin 15 alueellisen hätäkeskuksen verkko, josta kansalaiset voivat hälyttää apua kaikissa hätätilanteissa, riippumatta siitä onko kyseessä poliisin, pelastuksen, sairaankuljetuksen tai sosiaalitoimen kiireellisistä avuntarpeista. Toimintamalliuudistuksen seurauksena uuden hätäkeskuslaitoksen johtaminen kuitenkin ajautui kriisiin ja alueellisten hätäkeskusten työyhteisöiden ilmapiireissä ilmeni mittavia ongelmia, jotka lopulta johtivat hätäkeskuslaitoksen johtajan eroamiseen syksyllä 2006. Tämä tutkimus päätettiin toteuttaa kvantitatiivisella tutkimusmenetelmällä. Keväällä 2007 kahdesta satunnaisesti valitusta alueellisesta hätäkeskuksesta kerättiin sähköisen kyselylomakkeen avulla määrällinen tutkimusaineisto, jonka tuloksiin tämän tutkimuksen päätelmät pohjautuvat.
Tutkimuksen perusteella vahvistettiin yleisiä organisaatiomuutoksiin liitettäviä ennakko-oletuksia, kuten vaikuttamismahdollisuuksien merkityksellisyyttä työntekijön hyvinvoinnin kannalta. Lisäksi aineiston perusteella määriteltiin kaikkein oleellisimpia henkilöstön työhyvinvoinnin osa-alueita, joihin muutoksiin valmistauduttaessa tulee kiinnittää erityistä huomiota. Tulokset osoittavat, että onnistuneen organisaatiomuutoksen läpiviemisessä ensisijaisen tärkeitä asioita ovat muutosjohtaminen sekä siihen läheisesti liittyvä päätösvaltarajojen selkeys. Lisäksi organisaatiotasojen välisen vuorovaikutuksen ja tiedonkulun toimivuus ovat erittäin keskeisessä roolissa uudistettaessa organisaatiota. Toisin sanoen on tärkeää, että henkilöstölle kerrotaan jo suunnitteluvaiheessa kehitteillä olevista uudistuksista sekä otetaan heidät mukaan suunnitteluprosessiin. Näin toimimalla työntekijät onnistutaan saamaan aktiiviseksi osaksi kehittämistä jo muutoksen suunnitteluvaiheessa. Työyhteisön muutosvastarintaa voidaan vähentää lisäksi kertomalla henkilöstölle perusteellisesti myös muutoksien takana olevista syistä.
Avainsanat: henkilöstö, työhyvinvointi, vaikuttamismahdollisuudet, organisaatiomuutos