Liitepartikkeleiden -kin ja -kAAn käyttö ja käytön kehittyminen suomenoppijoiden kirjoitelmissa
TOIKKO, MILKA (2009)
TOIKKO, MILKA
2009
Suomen kieli - Finnish Language
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2009-03-26
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-19673
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-19673
Tiivistelmä
Tutkielmassa tarkastellaan liitepartikkeleiden -kin ja -kaan/-kään käyttöä ja käytön kehittymistä suomenoppijoiden kirjoitelmissa. Aineistona on Yleisten kielitutkintojen suomen kielen kirjoittamisen osakokeen kirjoitelmia kolmelta eri taitotasolta. Yhteensä kirjoittajia on 559, joista kukin on kirjoittanut kolme vähintään kahden eri tekstilajin kirjoitelmaa.
Tutkimuksessa aineiston liitepartikkelit on jaoteltu merkitysryhmittäin ja niitä on tarkasteltu eri näkökulmista taitotasoja toisiinsa vertaillen. Tutkimus osoittaa, että liitepartikkeleiden -kin ja -kAAn monista erilaisista käytöistä 'myös'-käyttö on selvästi yleisin kaikien taitotasojen kirjoitelmissa. Asteikkoa ilmaistaan liitepartikkelilla suurin piirtein yhtä useasti kuin odotuksenmukaisuutta tai -vastaisuutta. 'Esimerkiksi'-merkityksinen liitepartikkeli on kirjoitelmissa erittäin harvinainen.
Tutkimuksen mukaan liitepartikkeleiden käyttö lisääntyy runsaasti kielitaidon kasvaessa. Yki-aineiston perustason kirjoitelmissa liitepartikkeli esiintyy harvoin, kun taas ylimmällä taitotasolla liitepartikkeli löytyy keskimäärin jokaisen kirjoittajan kirjoitelmasta. Käyttö ei kuitenkaan erityisemmin monipuolistu. Tekstilajeista mielipideteksteissä liitepartikkelin käyttö on ylimmällä tasolla runsainta. Alemmilla taitotasoilla liitepartikkeleita käytetään eniten epämuodollisissa teksteissä.
Liitepartikkeleiden fokusluonne tuottaa suomenoppijoille ongelmia jokaisella taitotasolla. Liitepartikkelin liittäminen kontekstin kannalta sopivaan sanaan lauseessa tai lausekkeessa on suomenoppijoille erityisesti hankalaa. Myös kontekstiin sopivan polaarisuuselementin -kin/-kAAn valinta tuottaa jonkin verran hankaluuksia. Kielitaidon kehittyessä erilaiset ongelmat liitepartikkelin käytössä kuitenkin vähenevät ja ilmaisu täsmentyy.
Tutkielmassa vertaillaan myös liitepartikkelia suhteessa sen yleisimpiin parafraaseihinsa, partikkeleihin myös, jopa ja edes. Aineiston perusteella liitepartikkelin oppiminen ei syrjäytä analyyttisen vastineen käyttöä, vaan kielitaidon kasvaessa opitaan monipuolisia keinoja ilmaista esimerkiksi 'myös'-merkitystä. Sekä analyyttisen myös-partikkelin että 'myös'-liitepartikkelin käyttö kasvaa runsaasti Yki-testien ylimmän tason kirjoitelmissa suhteessa alempien taitotasojen kirjoitelmiin.
Asiasanat:suomi toisena kielenä, liitepartikkelit, fokuspartikkeli, kielen oppiminen, Yleiset kielitutkinnot
Tutkimuksessa aineiston liitepartikkelit on jaoteltu merkitysryhmittäin ja niitä on tarkasteltu eri näkökulmista taitotasoja toisiinsa vertaillen. Tutkimus osoittaa, että liitepartikkeleiden -kin ja -kAAn monista erilaisista käytöistä 'myös'-käyttö on selvästi yleisin kaikien taitotasojen kirjoitelmissa. Asteikkoa ilmaistaan liitepartikkelilla suurin piirtein yhtä useasti kuin odotuksenmukaisuutta tai -vastaisuutta. 'Esimerkiksi'-merkityksinen liitepartikkeli on kirjoitelmissa erittäin harvinainen.
Tutkimuksen mukaan liitepartikkeleiden käyttö lisääntyy runsaasti kielitaidon kasvaessa. Yki-aineiston perustason kirjoitelmissa liitepartikkeli esiintyy harvoin, kun taas ylimmällä taitotasolla liitepartikkeli löytyy keskimäärin jokaisen kirjoittajan kirjoitelmasta. Käyttö ei kuitenkaan erityisemmin monipuolistu. Tekstilajeista mielipideteksteissä liitepartikkelin käyttö on ylimmällä tasolla runsainta. Alemmilla taitotasoilla liitepartikkeleita käytetään eniten epämuodollisissa teksteissä.
Liitepartikkeleiden fokusluonne tuottaa suomenoppijoille ongelmia jokaisella taitotasolla. Liitepartikkelin liittäminen kontekstin kannalta sopivaan sanaan lauseessa tai lausekkeessa on suomenoppijoille erityisesti hankalaa. Myös kontekstiin sopivan polaarisuuselementin -kin/-kAAn valinta tuottaa jonkin verran hankaluuksia. Kielitaidon kehittyessä erilaiset ongelmat liitepartikkelin käytössä kuitenkin vähenevät ja ilmaisu täsmentyy.
Tutkielmassa vertaillaan myös liitepartikkelia suhteessa sen yleisimpiin parafraaseihinsa, partikkeleihin myös, jopa ja edes. Aineiston perusteella liitepartikkelin oppiminen ei syrjäytä analyyttisen vastineen käyttöä, vaan kielitaidon kasvaessa opitaan monipuolisia keinoja ilmaista esimerkiksi 'myös'-merkitystä. Sekä analyyttisen myös-partikkelin että 'myös'-liitepartikkelin käyttö kasvaa runsaasti Yki-testien ylimmän tason kirjoitelmissa suhteessa alempien taitotasojen kirjoitelmiin.
Asiasanat:suomi toisena kielenä, liitepartikkelit, fokuspartikkeli, kielen oppiminen, Yleiset kielitutkinnot