Tuote- ja asiakaskohtaisen kannattavuuslaskentainformaation hyödyntäminen kuntatalouden päätöksenteossa
ITÄVALO, JAANA (2009)
ITÄVALO, JAANA
2009
Kunnallistalous - Local Public Economics
Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta - Faculty of Economics and Administration
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2009-03-13
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-19660
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-19660
Tiivistelmä
Toiminnan tehostamisvaatimusten lisääntyessä korostetaan kunnallishallinnossa entistä enemmän markkinamekanismien hyväksikäyttöä. Laskentatoimi on kunnissa siirtymässä vahvasti johdon laskentatointa palvelevaan suuntaan. Palvelutuotannolta edellytetään laadun lisäksi alhaisia yksikkökustannuksia. Tähän problematiikkaan liittyy olennaisesti tämän tutkimuksen kohteena oleva kannattavuuslaskenta sekä sen hyödyntäminen. Kannattavuuden tarkastelu on tutkimuksessa rajattu tuote- ja asiakaskohtaisen kannattavuuden tutkimiseen.
Pelkät laskelmat eivät kuitenkaan riitä, vaan päätöksentekijöiden on osattava hyödyntää tarjolla olevaa informaatiota. Laskentainformaation hyödyntäminen vaatii tehokasta johtoa ja päätöksentekoa, sekä näitä tukevaa laskentajärjestelmää. Tutkimuksen tavoitteena on tutkia tuote- ja asiakaskohtaisen kannattavuuslaskennan hyödyntämistä kuntatalouden päätöksenteossa. Tutkimusotteeksi on valittu tapaustutkimus ja empiirinen tutkimusaineisto on hankittu pääosin haastattelujen avulla. Haastattelut ovat mahdollistaneet tuote- ja asiakaskohtaisen kannattavuuslaskennan monipuolisten hyötyjen sekä niiden mahdollisuuksien tunnistamisen, joita laskentajärjestelmä kuntasektorille tarjoaa. Empiirisen aineiston hankintakohteina ovat Tampereen Tietotekniikkakeskus, Tampereen kaupungin päivähoito sekä Hämeenlinnan kaupunki.
Tuote- ja asiakaskohtaisen kannattavuuslaskentainformaation suurimmat kuntatalouteen tuomat hyödyt liittyvät kustannusten hallintaan, prosessien kuluttamien voimavarojen tunnistamiseen sekä hinnoitteluun ja suoritteen tuotantoa koskevien päätöksien tukemiseen. Tuote- ja asiakaskohtaisen kannattavuuslaskennan katsotaan tukevan myös laskentatoimen eri tehtäviä: suunnittelua, päätöksentekoa, toimeenpanoa ja seurantaa. Empiirisen aineiston perusteella sen katsotaan tukevan myös organisaatioiden tuloksellisuutta. Tuote- ja asiakaskohtaisen kannattavuuslaskennan voidaan todeta olevan merkittävä informaatiolähde kuntaorganisaatioissa, sillä se tuottaa yksiköille relevanttia informaatiota, jonka voidaan katsoa olevan päätöksentekijöille hyödyksi.
Tuote- ja asiakaskohtainen kannattavuuslaskenta nähdään kuntataloudessa hyödylliseksi liikelaitoksissa sekä yksiköissä, joilla on ulkoista myyntiä. Tuotekohtaista kannattavuuslaskentaa voidaan hyödyntää myös tilaaja-tuottajamallin perustein toimivissa organisaatioissa. Mainituissa yksiköissä tuote- ja asiakaskohtaisen kannattavuuslaskennan edellyttämä tuottojen seuranta tuotteittain tai asiakkaittain on mahdollista, toisin kuin hierarkkisen toimintamallin yksiköissä. Kuntasektori tarjoaa tuote- ja asiakaskohtaisen kannattavuuslaskennan soveltamiselle yritysmaailmaa monimutkaisemman kontekstin, mutta lähivuosina kunnat tulevat tarvitsemaan entistä enemmän johdon laskentatoimen tuottamaa informaatiota, jota muun muassa tuote- ja asiakaskohtainen kannattavuuslaskenta tarjoavat.
Asiasanat:kannattavuus, laskentainformaation hyödyntäminen, sisäinen laskentatoimi, päätöksenteko
Pelkät laskelmat eivät kuitenkaan riitä, vaan päätöksentekijöiden on osattava hyödyntää tarjolla olevaa informaatiota. Laskentainformaation hyödyntäminen vaatii tehokasta johtoa ja päätöksentekoa, sekä näitä tukevaa laskentajärjestelmää. Tutkimuksen tavoitteena on tutkia tuote- ja asiakaskohtaisen kannattavuuslaskennan hyödyntämistä kuntatalouden päätöksenteossa. Tutkimusotteeksi on valittu tapaustutkimus ja empiirinen tutkimusaineisto on hankittu pääosin haastattelujen avulla. Haastattelut ovat mahdollistaneet tuote- ja asiakaskohtaisen kannattavuuslaskennan monipuolisten hyötyjen sekä niiden mahdollisuuksien tunnistamisen, joita laskentajärjestelmä kuntasektorille tarjoaa. Empiirisen aineiston hankintakohteina ovat Tampereen Tietotekniikkakeskus, Tampereen kaupungin päivähoito sekä Hämeenlinnan kaupunki.
Tuote- ja asiakaskohtaisen kannattavuuslaskentainformaation suurimmat kuntatalouteen tuomat hyödyt liittyvät kustannusten hallintaan, prosessien kuluttamien voimavarojen tunnistamiseen sekä hinnoitteluun ja suoritteen tuotantoa koskevien päätöksien tukemiseen. Tuote- ja asiakaskohtaisen kannattavuuslaskennan katsotaan tukevan myös laskentatoimen eri tehtäviä: suunnittelua, päätöksentekoa, toimeenpanoa ja seurantaa. Empiirisen aineiston perusteella sen katsotaan tukevan myös organisaatioiden tuloksellisuutta. Tuote- ja asiakaskohtaisen kannattavuuslaskennan voidaan todeta olevan merkittävä informaatiolähde kuntaorganisaatioissa, sillä se tuottaa yksiköille relevanttia informaatiota, jonka voidaan katsoa olevan päätöksentekijöille hyödyksi.
Tuote- ja asiakaskohtainen kannattavuuslaskenta nähdään kuntataloudessa hyödylliseksi liikelaitoksissa sekä yksiköissä, joilla on ulkoista myyntiä. Tuotekohtaista kannattavuuslaskentaa voidaan hyödyntää myös tilaaja-tuottajamallin perustein toimivissa organisaatioissa. Mainituissa yksiköissä tuote- ja asiakaskohtaisen kannattavuuslaskennan edellyttämä tuottojen seuranta tuotteittain tai asiakkaittain on mahdollista, toisin kuin hierarkkisen toimintamallin yksiköissä. Kuntasektori tarjoaa tuote- ja asiakaskohtaisen kannattavuuslaskennan soveltamiselle yritysmaailmaa monimutkaisemman kontekstin, mutta lähivuosina kunnat tulevat tarvitsemaan entistä enemmän johdon laskentatoimen tuottamaa informaatiota, jota muun muassa tuote- ja asiakaskohtainen kannattavuuslaskenta tarjoavat.
Asiasanat:kannattavuus, laskentainformaation hyödyntäminen, sisäinen laskentatoimi, päätöksenteko