Työn vaatimusten ja oikeudenmukaisen johtamisen yhteys hyvinvointiin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan työntekijöillä: koherenssin tunne välittävänä tekijänä
RÄISÄNEN, SAARA (2009)
RÄISÄNEN, SAARA
2009
Psykologia - Psychology
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2009-03-04
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-19644
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-19644
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää työolotekijöiden (työn määrälliset vaatimukset ja oikeudenmukainen johtaminen) yhteyttä hyvinvointiin ja koherenssin tunteeseen. Hyvinvointia kuvattiin uupumusasteisella väsymyksellä, työtyytyväisyydellä ja yleisellä terveydentilalla. Lisäksi tutkittiin koherenssin tunteen yhteyttä hyvinvointiin ja koherenssin tunteen välittävää roolia työolotekijöiden suhteessa hyvinvointiin. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä toimi työn vaatimusten ja voimavarojen malli (Job Demands-Resources (JD-R) model; esim. Bakker & Demerouti, 2007).
Tutkimus perustuu vuonna 2002 kerättyyn tutkimusaineistoon, joka käsittää neljän kunnan (Karjaa, Loviisa, Parainen ja Toijala) sosiaali- ja terveydenhuoltoalat. Yhteensä 560 sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla työskentelevää henkilöä osallistui kyselytutkimukseen. Hanke kuului Suomen Akatemian terveydenhuoltotutkimuksen tutkimusohjelmaan (TERTTU).
Työolotekijöiden, hyvinvoinnin ja koherenssin välisiä yhteyksiä analysoitiin hierarkkisella regressioanalyysilla. Tulokset osoittivat hypoteesien mukaisesti, että työn määrälliset vaatimukset olivat yhteydessä uupumusasteiseen väsymykseen ja tyytymättömyyteen työssä. Oikeudenmukainen johtaminen oli puolestaan yhteydessä kaikkiin tutkittuihin hyvinvointitekijöihin. Mitä oikeudenmukaisemmaksi johtaminen arvioitiin, sitä vähemmän koettiin väsymystä ja sitä tyytyväisempiä oltiin työhön ja sitä paremmaksi arvioitiin yleinen terveydentila. Oletusten vastaisesti työn määrällinen kuormitus ei ollut yhteydessä yleiseen terveydentilaan.
Työolotekijät olivat myös yhteydessä koherenssin tunteeseen; työn määrälliset vaatimukset negatiivisesti ja oikeudenmukainen johtaminen positiivisesti, kuten oletettiin. Lisäksi hypoteesin mukaisesti koherenssin tunne oli negatiivisesti yhteydessä väsymykseen ja positiivisesti terveyteen ja työhön liittyvään tyytyväisyyteen. Koherenssin tunne toimi myös välittävänä tekijänä oletusten mukaisesti. Ensinnäkin koherenssin tunne välitti osittain työn määrällisten vaatimusten suhdetta uupumusasteiseen väsymykseen ja työtyytyväisyyteen sekä toiseksi oikeudenmukaisen johtamisen suhdetta uupumusasteiseen väsymykseen ja työtyytyväisyyteen. Lisäksi oikeudenmukaisen johtamisen suhde yleiseen terveydentilaan näytti välittyvän täysin koherenssin tunteen kautta. Oletusten vastaisesti koherenssin tunne ei toiminut välittävänä tekijänä työn vaatimusten suhteessa yleiseen terveydentilaan.
Tutkimus osoitti, että työpaikoilla olisi tärkeää kiinnittää huomiota siihen, etteivät työntekijät kuormitu liikaa työssään ja että päätöksiä tehtäisiin oikeudenmukaisella tavalla. Interventioita voidaan kohdistaa työolotekijöiden ohella myös suoraan yksilöön koherenssin tunnetta tukien.
Asiasanat:työn vaatimukset, oikeudenmukainen johtaminen, menettelytapojen oikeudenmukaisuus, koherenssin tunne, sosiaali- ja terveydenhuoltoala
Tutkimus perustuu vuonna 2002 kerättyyn tutkimusaineistoon, joka käsittää neljän kunnan (Karjaa, Loviisa, Parainen ja Toijala) sosiaali- ja terveydenhuoltoalat. Yhteensä 560 sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla työskentelevää henkilöä osallistui kyselytutkimukseen. Hanke kuului Suomen Akatemian terveydenhuoltotutkimuksen tutkimusohjelmaan (TERTTU).
Työolotekijöiden, hyvinvoinnin ja koherenssin välisiä yhteyksiä analysoitiin hierarkkisella regressioanalyysilla. Tulokset osoittivat hypoteesien mukaisesti, että työn määrälliset vaatimukset olivat yhteydessä uupumusasteiseen väsymykseen ja tyytymättömyyteen työssä. Oikeudenmukainen johtaminen oli puolestaan yhteydessä kaikkiin tutkittuihin hyvinvointitekijöihin. Mitä oikeudenmukaisemmaksi johtaminen arvioitiin, sitä vähemmän koettiin väsymystä ja sitä tyytyväisempiä oltiin työhön ja sitä paremmaksi arvioitiin yleinen terveydentila. Oletusten vastaisesti työn määrällinen kuormitus ei ollut yhteydessä yleiseen terveydentilaan.
Työolotekijät olivat myös yhteydessä koherenssin tunteeseen; työn määrälliset vaatimukset negatiivisesti ja oikeudenmukainen johtaminen positiivisesti, kuten oletettiin. Lisäksi hypoteesin mukaisesti koherenssin tunne oli negatiivisesti yhteydessä väsymykseen ja positiivisesti terveyteen ja työhön liittyvään tyytyväisyyteen. Koherenssin tunne toimi myös välittävänä tekijänä oletusten mukaisesti. Ensinnäkin koherenssin tunne välitti osittain työn määrällisten vaatimusten suhdetta uupumusasteiseen väsymykseen ja työtyytyväisyyteen sekä toiseksi oikeudenmukaisen johtamisen suhdetta uupumusasteiseen väsymykseen ja työtyytyväisyyteen. Lisäksi oikeudenmukaisen johtamisen suhde yleiseen terveydentilaan näytti välittyvän täysin koherenssin tunteen kautta. Oletusten vastaisesti koherenssin tunne ei toiminut välittävänä tekijänä työn vaatimusten suhteessa yleiseen terveydentilaan.
Tutkimus osoitti, että työpaikoilla olisi tärkeää kiinnittää huomiota siihen, etteivät työntekijät kuormitu liikaa työssään ja että päätöksiä tehtäisiin oikeudenmukaisella tavalla. Interventioita voidaan kohdistaa työolotekijöiden ohella myös suoraan yksilöön koherenssin tunnetta tukien.
Asiasanat:työn vaatimukset, oikeudenmukainen johtaminen, menettelytapojen oikeudenmukaisuus, koherenssin tunne, sosiaali- ja terveydenhuoltoala