Solidaarisuuden ja kilpailun ristipaineessa. Retorinen analyysi Saksan liittopäivillä ja liittoneuvostossa federalismiuudistuksesta käydyistä keskusteluista.
LEONOFF, MINNA (2009)
LEONOFF, MINNA
2009
Valtio-oppi - Political Science
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2009-02-23
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-19615
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-19615
Tiivistelmä
Tutkielmani käsittelee Saksan liittopäivillä ja liittoneuvostossa vuonna 2006 aloitetusta federalismiuudistuksesta käytyjä parlamentaarisia keskusteluja ja niissä esille tulleita federalismikäsityksiä. Federalismiuudistus on Saksan liittotasavallan perustuslain laajin muutos liittotasavallan perustamisen jälkeen.
Uudistus jaettiin kahteen osaan, joista ensimmäinen keskittyi liittovaltion ja osavaltioiden väliseen vallanjakoon ja toinen osa liittovaltion finanssijärjestelmään. Tutkielmassani tutkimuksen kohteena oli nimenomaan federalismiuudistuksen ensimmäinen osa ja siihen liittyvät parlamentaariset käsittelyt. Aineistonani oli seitsemän täysistuntopöytäkirjaa, joista kolme oli liittopäivien, kolme liittoneuvoston ja yksi liittopäivien ja liittoneuvoston yhteisen komission pöytäkirja. Pyrkimyksenäni oli selvittää, millaista argumentointia federalismikeskusteluissa käytettiin, millaisia federalismikäsityksiä keskusteluissa nousi esille ja miten osavaltioiden välinen taloudellinen ja rakenteellinen asymmetria vaikuttaa keskusteluun.
Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä ovat federalismin tutkimuksesta syntyneet teoriat ja mallit. Liittovaltion sisäisen vallanjaon osalta keskeisiä ovat puhtaan, yhteistoiminnallisen ja kilpailullisen federalismin mallit tai teoriat. Puhtaassa federalismissa osavaltiot ja liittovaltiot toimivat itsenäisesti omilla eritellyillä toimivalta-aloillaan, kun taas yhteistoiminnallisessa federalismissa osavaltioiden ja liittovaltion väliset suhteet ovat läheiset ja ne tekevät merkittävissä kysymyksissä yhteistyötä. Kilpailullisen federalismin teoriassa keskeistä on osavaltioiden välinen kilpailuasetelma, jossa osavaltiot kilpailevat sekä asukkaista että yrityksistä.
Tutkielmassa aineistoa lähestytään sosiaalisen konstruktionismin näkökulmasta eli kielen asemaa todellisuuden rakentajana korostaen. Aineiston analysoinnissa käytettiin Chaïm Perelmanin uuteen retoriikkaan liittyviä analyysimenetelmiä sekä Kirsi Juhilan muodostamia faktuaalistamisstrategioita. Keskeistä tutkimuksen tuloksissa on se, että federalismiuudistuksesta käydyissä keskusteluissa kohtasivat kaksi federalismikäsitystä, joita voi luonnehtia yhteisvastuulliseksi ja omavastuuta korostavaksi. Yhteisvastuullinen federalismikäsitys kytkeytyi tasa-arvon, yhtenäisyyden ja solidaarisuuden arvoihin. Erityisesti köyhempien osavaltioiden edustajat kannattivat voimakkaasti solidaarisuutta ja vastustivat osavaltioiden välistä kilpailua. Omavastuuta korostava federalismikäsitys oli yhteydessä moninaisuuden, yksilöl-lisyyden ja vapauden arvoihin ja kilpailun tärkeyden korostamiseen. Useimpien Etelä- ja Länsi-Saksan varakkaiden osavaltioiden edustajat korostivat puheissaan nimenomaan moninaisuuden merkitystä ja osavaltioiden välisen kilpailun lisäämisen tärkeyttä. Suhtautumisella federalismiuudistukseen ja kilpailulliseen federalismiin oli myös selkeä yhteys poliitikkojen aatteelliseen taustaan. Oikeisto- ja liberaalipuolueiden edustajat pääsääntöisesti kannattivat kilpailun lisäämistä, kun taas vasemmistopuolueiden edustajat korostivat osavaltioiden välistä solidaarisuutta ja tasa-arvoa.
Asiasanat:federalismi, Saksan liittotasavalta
Uudistus jaettiin kahteen osaan, joista ensimmäinen keskittyi liittovaltion ja osavaltioiden väliseen vallanjakoon ja toinen osa liittovaltion finanssijärjestelmään. Tutkielmassani tutkimuksen kohteena oli nimenomaan federalismiuudistuksen ensimmäinen osa ja siihen liittyvät parlamentaariset käsittelyt. Aineistonani oli seitsemän täysistuntopöytäkirjaa, joista kolme oli liittopäivien, kolme liittoneuvoston ja yksi liittopäivien ja liittoneuvoston yhteisen komission pöytäkirja. Pyrkimyksenäni oli selvittää, millaista argumentointia federalismikeskusteluissa käytettiin, millaisia federalismikäsityksiä keskusteluissa nousi esille ja miten osavaltioiden välinen taloudellinen ja rakenteellinen asymmetria vaikuttaa keskusteluun.
Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä ovat federalismin tutkimuksesta syntyneet teoriat ja mallit. Liittovaltion sisäisen vallanjaon osalta keskeisiä ovat puhtaan, yhteistoiminnallisen ja kilpailullisen federalismin mallit tai teoriat. Puhtaassa federalismissa osavaltiot ja liittovaltiot toimivat itsenäisesti omilla eritellyillä toimivalta-aloillaan, kun taas yhteistoiminnallisessa federalismissa osavaltioiden ja liittovaltion väliset suhteet ovat läheiset ja ne tekevät merkittävissä kysymyksissä yhteistyötä. Kilpailullisen federalismin teoriassa keskeistä on osavaltioiden välinen kilpailuasetelma, jossa osavaltiot kilpailevat sekä asukkaista että yrityksistä.
Tutkielmassa aineistoa lähestytään sosiaalisen konstruktionismin näkökulmasta eli kielen asemaa todellisuuden rakentajana korostaen. Aineiston analysoinnissa käytettiin Chaïm Perelmanin uuteen retoriikkaan liittyviä analyysimenetelmiä sekä Kirsi Juhilan muodostamia faktuaalistamisstrategioita. Keskeistä tutkimuksen tuloksissa on se, että federalismiuudistuksesta käydyissä keskusteluissa kohtasivat kaksi federalismikäsitystä, joita voi luonnehtia yhteisvastuulliseksi ja omavastuuta korostavaksi. Yhteisvastuullinen federalismikäsitys kytkeytyi tasa-arvon, yhtenäisyyden ja solidaarisuuden arvoihin. Erityisesti köyhempien osavaltioiden edustajat kannattivat voimakkaasti solidaarisuutta ja vastustivat osavaltioiden välistä kilpailua. Omavastuuta korostava federalismikäsitys oli yhteydessä moninaisuuden, yksilöl-lisyyden ja vapauden arvoihin ja kilpailun tärkeyden korostamiseen. Useimpien Etelä- ja Länsi-Saksan varakkaiden osavaltioiden edustajat korostivat puheissaan nimenomaan moninaisuuden merkitystä ja osavaltioiden välisen kilpailun lisäämisen tärkeyttä. Suhtautumisella federalismiuudistukseen ja kilpailulliseen federalismiin oli myös selkeä yhteys poliitikkojen aatteelliseen taustaan. Oikeisto- ja liberaalipuolueiden edustajat pääsääntöisesti kannattivat kilpailun lisäämistä, kun taas vasemmistopuolueiden edustajat korostivat osavaltioiden välistä solidaarisuutta ja tasa-arvoa.
Asiasanat:federalismi, Saksan liittotasavalta