Lasten mielenterveyshäiriöiden varhainen tunnistaminen opettajien näkökulmasta
TETRI, HILPPA (2009)
TETRI, HILPPA
2009
Hoitotiede - Nursing Science
Lääketieteellinen tiedekunta - Faculty of Medicine
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2009-01-30
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-19581
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-19581
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata alakouluikäisten lasten opettajien valmiuksia lasten mielenterveyshäiriöiden varhaisessa tunnistamisessa. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa opettajien valmiuksista varhaisessa tunnistamisessa ja kartoittaa opettajien yhteistyön tarvetta varhaisessa tunnistamisessa. Tutkimusaineisto kerättiin kahdeksalta alakoulun luokanopettajalta teemahaastattelulla. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällön analyysillä.
Tutkimuksen tuloksina saatiin kuvaus alakoulun opettajien valmiuksista havaita, tunnistaa ja puuttua lapsen mielenterveyshäiriöihin viittaaviin oireisiin niiden varhaisvaiheessa ja kuvaus siitä, millaista yhteistyötä opettajat odottavat kouluterveydenhuollon henkilöstöltä varhaisessa tunnistamisessa.
Opettajan valmiudet lasten mielenterveyshäiriöiden varhaisessa tunnistamisessa jakautuivat kolmeen yläkategoriaan: ammatillisiin, henkilökohtaisiin ja toiminnallisiin valmiuksiin. Opettajan ammatilliset valmiudet muodostuivat koulutuksesta saaduista, opetustyön antamista ja opettajan työyhteisöön liittyvistä valmiuksista. Opettajan henkilökohtaiset valmiudet muodostuivat lapsen yksilöllisestä tuntemisesta, opettajan omaan näkemykseen perustuvasta lapsen mielenterveyshäiriön määrittelystä ja opettajan toiminnan motivaatioista. Opettajan toiminnalliset valmiudet kuvasivat sitä, miten opettaja toimi käytännössä havaittuaan lapsella mielenterveyshäiriöihin viittaavia oireita ja opettajan toimintaan kielteisesti ja myönteisesti vaikuttavia tekijöitä. Opettajan odotukset kouluterveydenhuollon henkilöstöltä varhaisessa tunnistamisessa tehtävässä yhteistyössä jakautuivat tässä aineistossa yhteistyön muotoihin ja yhteistyön sisältöön kohdistuviin odotuksiin. Yhteistyömuotoihin liittyvät odotukset kohdistuivat opettajan ja kouluterveydenhoitajan tapaamisiin, vastaanottotoimintaan ja yhteiseen koulutukseen. Yhteistyön sisältöön liittyvät odotukset kohdistuivat tuen saamiseen, tietojen välittämiseen ja yhteistyön suunnitteluun.
Tutkimuksessa saatua tietoa voidaan käyttää kouluterveydenhuollon henkilöstön ja opettajien yhteistyön kehittämiseen lasten mielenterveyshäiriöiden varhaisessa tunnistamisessa ja näin parantaa lasten mielenterveyshäiriöiden varhaista tunnistamista kouluyhteisössä. Tiedon avulla kouluterveydenhuollon henkilöstö voi yhteistyön kautta tukea opettajia varhaisessa tunnistamisessa.
Asiasanat:lasten mielenterveyshäiriöt, varhainen tunnistaminen, opettajan ja kouluterveydenhuollon yhteistyö
Tutkimuksen tuloksina saatiin kuvaus alakoulun opettajien valmiuksista havaita, tunnistaa ja puuttua lapsen mielenterveyshäiriöihin viittaaviin oireisiin niiden varhaisvaiheessa ja kuvaus siitä, millaista yhteistyötä opettajat odottavat kouluterveydenhuollon henkilöstöltä varhaisessa tunnistamisessa.
Opettajan valmiudet lasten mielenterveyshäiriöiden varhaisessa tunnistamisessa jakautuivat kolmeen yläkategoriaan: ammatillisiin, henkilökohtaisiin ja toiminnallisiin valmiuksiin. Opettajan ammatilliset valmiudet muodostuivat koulutuksesta saaduista, opetustyön antamista ja opettajan työyhteisöön liittyvistä valmiuksista. Opettajan henkilökohtaiset valmiudet muodostuivat lapsen yksilöllisestä tuntemisesta, opettajan omaan näkemykseen perustuvasta lapsen mielenterveyshäiriön määrittelystä ja opettajan toiminnan motivaatioista. Opettajan toiminnalliset valmiudet kuvasivat sitä, miten opettaja toimi käytännössä havaittuaan lapsella mielenterveyshäiriöihin viittaavia oireita ja opettajan toimintaan kielteisesti ja myönteisesti vaikuttavia tekijöitä. Opettajan odotukset kouluterveydenhuollon henkilöstöltä varhaisessa tunnistamisessa tehtävässä yhteistyössä jakautuivat tässä aineistossa yhteistyön muotoihin ja yhteistyön sisältöön kohdistuviin odotuksiin. Yhteistyömuotoihin liittyvät odotukset kohdistuivat opettajan ja kouluterveydenhoitajan tapaamisiin, vastaanottotoimintaan ja yhteiseen koulutukseen. Yhteistyön sisältöön liittyvät odotukset kohdistuivat tuen saamiseen, tietojen välittämiseen ja yhteistyön suunnitteluun.
Tutkimuksessa saatua tietoa voidaan käyttää kouluterveydenhuollon henkilöstön ja opettajien yhteistyön kehittämiseen lasten mielenterveyshäiriöiden varhaisessa tunnistamisessa ja näin parantaa lasten mielenterveyshäiriöiden varhaista tunnistamista kouluyhteisössä. Tiedon avulla kouluterveydenhuollon henkilöstö voi yhteistyön kautta tukea opettajia varhaisessa tunnistamisessa.
Asiasanat:lasten mielenterveyshäiriöt, varhainen tunnistaminen, opettajan ja kouluterveydenhuollon yhteistyö