Potilaiden selviytyminen kotona polven eturistisideleikkauksen jälkeen
TYRJÄLÄ, SONJA (2008)
TYRJÄLÄ, SONJA
2008
Hoitotiede - Nursing Science
Lääketieteellinen tiedekunta - Faculty of Medicine
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2008-12-18
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-19512
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-19512
Tiivistelmä
Päiväkirurgia on vakiinnuttanut asemansa hyvänä, turvallisena ja kustannusvaikuttavana hoitomuotona. Monien etujensa vuoksi entistä suurempia leikkauksia hoidetaan päiväkirurgisesti. Päiväkirurgisesti hoidetussa toimenpiteessä potilas viettää vain lyhyen ajan sairaalahoidossa, joten potilaan ohjaamiseen ja hoitamiseen käytettävä aika jää lyhyeksi. Päiväkirurgisesti hoidetut potilaat ja potilaiden omaiset joutuvat ottamaan enemmän vastuuta hoidosta kuin pidempijälkihoitoisessa kirurgiassa. Polven eturistiside (anterior cruciate ligament, ACL) on tärkein yksittäinen polven tukevuuteen vaikuttava nivelside. Polven eturistisiteen vamma on tavallinen urheiluvamma ja Suomessa tehdään vuosittain yli 2200 polven eturistisideleikkausta. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää miten polven eturistisideleikkauksessa olleet potilaat selviytyvät kotiutumisen jälkeen, miten taustamuuttujat ovat yhteydessä potilaiden selviytymiseen kotona ja mitä leikkaukseen liittyviä selviytymistä estäviä ja edistäviä tekijöitä polven eturistisideleikkauksessa olleet potilaat kokevat leikkauksen jälkeisellä viikolla.
Polven eturistisideleikkauksessa olleille potilaille (n=68) suoritettiin kysely kolmessa pääkaupunkiseudulla sijaitsevassa sairaalassa. Aineisto kerättiin tutkimusta varten laaditulla kirjallisuuskatsaukseen perustuvalla mittarilla. Mittari sisälsi sekä suljettuja että avoimia kysymyksiä. Aineiston analyysiin käytettiin ristiintaulukointia ja t-testiä. Avoimet kysymykset analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla.
Valtaosa potilaista selviytyi melko hyvin tai hyvin kotiutumisen jälkeen. Ohjauksen onnistuneeksi kokeneet potilaat selviytyivät paremmin kotimatkasta ja kotona leikkauksen jälkeen. Pahoinvointi heikensi merkittävästi potilaiden selviytymistä. Yli puolet potilaista tarvitsi apua selviytyäkseen päivittäisistä toiminnoista. Leikkaukseen liittyviä ongelmia oli leikkauksen jälkeisen viikon aikana yli puolella potilaista. Potilaiden arvioiman kivun mediaani oli leikkauspäivänä ja leikkausta seuraavana päivänä 5 (0-10). Kivun kokemiseen vaikutti sukupuoli, muut sairaudet ja aiemmat leikkaukset. Päiväkirurgisesti hoidettujen (n=46) ja sairaalassa yöpyneiden (n=22) potilaiden ryhmissä ei ollut eroja selviytymisessä kotona, pahoinvoinnin esiintyvyydessä, kivun kokemisessa, esiintyneissä ongelmissa tai tyytyväisyydessä hoitoon. Potilaat kokivat valmistautumisen leikkauksen jälkeiseen aikaan puutteelliseksi. Leikkauspäivänä potilailla oli vaikeuksia muistaa saatua ohjausta.
Preoperatiivisen ohjauksen merkitys korostuu, kun on kyse isosta ja pitkän kuntoutuksen vaatimasta päiväkirurgisesta leikkauksesta. Mahdollisuus valmistautua leikkauksen jälkeiseen aikaan koettiin tärkeäksi. Muistamattomuuden vuoksi potilaat toivoivat selkeitä kirjallisia, toimenpidettä ja kuntoutusta koskevia ohjeita.
Avainsanat: päiväkirurgia, lyhytkirurgia, polven eturistisideleikkaus, selviytyminen
Polven eturistisideleikkauksessa olleille potilaille (n=68) suoritettiin kysely kolmessa pääkaupunkiseudulla sijaitsevassa sairaalassa. Aineisto kerättiin tutkimusta varten laaditulla kirjallisuuskatsaukseen perustuvalla mittarilla. Mittari sisälsi sekä suljettuja että avoimia kysymyksiä. Aineiston analyysiin käytettiin ristiintaulukointia ja t-testiä. Avoimet kysymykset analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla.
Valtaosa potilaista selviytyi melko hyvin tai hyvin kotiutumisen jälkeen. Ohjauksen onnistuneeksi kokeneet potilaat selviytyivät paremmin kotimatkasta ja kotona leikkauksen jälkeen. Pahoinvointi heikensi merkittävästi potilaiden selviytymistä. Yli puolet potilaista tarvitsi apua selviytyäkseen päivittäisistä toiminnoista. Leikkaukseen liittyviä ongelmia oli leikkauksen jälkeisen viikon aikana yli puolella potilaista. Potilaiden arvioiman kivun mediaani oli leikkauspäivänä ja leikkausta seuraavana päivänä 5 (0-10). Kivun kokemiseen vaikutti sukupuoli, muut sairaudet ja aiemmat leikkaukset. Päiväkirurgisesti hoidettujen (n=46) ja sairaalassa yöpyneiden (n=22) potilaiden ryhmissä ei ollut eroja selviytymisessä kotona, pahoinvoinnin esiintyvyydessä, kivun kokemisessa, esiintyneissä ongelmissa tai tyytyväisyydessä hoitoon. Potilaat kokivat valmistautumisen leikkauksen jälkeiseen aikaan puutteelliseksi. Leikkauspäivänä potilailla oli vaikeuksia muistaa saatua ohjausta.
Preoperatiivisen ohjauksen merkitys korostuu, kun on kyse isosta ja pitkän kuntoutuksen vaatimasta päiväkirurgisesta leikkauksesta. Mahdollisuus valmistautua leikkauksen jälkeiseen aikaan koettiin tärkeäksi. Muistamattomuuden vuoksi potilaat toivoivat selkeitä kirjallisia, toimenpidettä ja kuntoutusta koskevia ohjeita.
Avainsanat: päiväkirurgia, lyhytkirurgia, polven eturistisideleikkaus, selviytyminen