”Paras on kyllin hyvä ja keskinkertaisuus kirosana.” Kvalitatiivinen aineistoanalyysi Suomen koulutuspolitiikan muutoksista ajanjaksolla 1994–2008 Aamulehden teksteissä
RAITILA, HANNA; SAVOLAINEN, JONNA (2008)
RAITILA, HANNA
SAVOLAINEN, JONNA
2008
Kasvatustiede, luokanopettajan koulutus - Class Teacher Education
Kasvatustieteiden tiedekunta - Faculty of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2008-12-18
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-19510
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-19510
Tiivistelmä
Tutkimuksemme tarkoituksena on selvittää miten opettajan työkenttä näyttäytyy koulutuspoliittisten muutosten varjossa kolmena eri ajanjaksona: 1994-1995, 1998-2001 ja 2007-2008 Aamulehden eri teksteissä. Tulevina luokanopettajina olemme luonnollisesti kiinnostuneita siitä työympäristöstä ja siihen vaikuttavista tekijöistä, joita pian kohtaamme.
Keräsimme aineistomme Aamulehden media-arkistosta ja hakusanoina käytimme tutkimuskysymyksistä ja teoreettisesta viitekehyksestä esiin nousseita käsitteitä. Päähakusanamme oli koulutuspolitiikka. Tutkimusmenetelmänä käytimme aineistolähtöistä sisällönanalyysiä. Käsittelimme ensin koko aineistomme 44 tekstiä teemoittelemalla asiasanoja aineistosta, jonka jälkeen valitsimme lähempään tarkasteluun 36 tekstiä. Aineistosta nousi esille koulutuspolitiikassa kasvatusalan asiantuntijoita puhuttavia aiheita, kuten uusliberalistinen koulutuspolitiikka ja sen tuomat piirteet, lama taloudellisine seurauksineen, lasten ja nuorten pahoinvointi, suuret luokkakoot, koulujen lakkauttaminen, uudet opetussuunnitelmat ja opettajien työssäjaksaminen. Aamulehden tekstiaineisto oli sävyltään negatiivisvoittoinen.
Tutkimuksessa kävi ilmi, että laman jälkeiset seuraukset vaikuttavat julkisessa koulutuspoliittisessa keskustelussa vieläkin. Varsinkin suuret säästöt, kuten luokkakokojen pitäminen suurina, on puhututtanut läpi aineistomme ajanjakson. Myös uusliberalistinen koulutuspolitiikka nähtiin huolestuttavana ilmiönä Suomessa jo vuonna 1994. Opettajien laajentunut työkenttä ja - tehtävät ovat lisänneet keskustelua opettajien työssäjaksamisesta. Myös koulukohtainen opetussuunnitelma ja uusi oppimiskäsitys aiheuttavat opettajissa ristiriitaisia tunteita vaihtelevien resurssien ja kuntapolitiikan myötä.
Tutkimuksemme on suunnattu kaikille kasvatus- ja opetusalan työtä tekeville, opiskelijoille, vanhemmille, poliittisille päättäjille sekä koulutuspolitiikasta kiinnostuneille. Aamulehden aineiston avulla tarkoituksenamme on antaa pro gradu - tutkielman kautta kuva siitä työkentästä, joka opettajaa tällä hetkellä ympäröi sekä ymmärtää syitä, miksi näin on.
Asiasanat: koulutuspolitiikka, uusliberalismi, opetussuunnitelma, opettajan professio
Keräsimme aineistomme Aamulehden media-arkistosta ja hakusanoina käytimme tutkimuskysymyksistä ja teoreettisesta viitekehyksestä esiin nousseita käsitteitä. Päähakusanamme oli koulutuspolitiikka. Tutkimusmenetelmänä käytimme aineistolähtöistä sisällönanalyysiä. Käsittelimme ensin koko aineistomme 44 tekstiä teemoittelemalla asiasanoja aineistosta, jonka jälkeen valitsimme lähempään tarkasteluun 36 tekstiä. Aineistosta nousi esille koulutuspolitiikassa kasvatusalan asiantuntijoita puhuttavia aiheita, kuten uusliberalistinen koulutuspolitiikka ja sen tuomat piirteet, lama taloudellisine seurauksineen, lasten ja nuorten pahoinvointi, suuret luokkakoot, koulujen lakkauttaminen, uudet opetussuunnitelmat ja opettajien työssäjaksaminen. Aamulehden tekstiaineisto oli sävyltään negatiivisvoittoinen.
Tutkimuksessa kävi ilmi, että laman jälkeiset seuraukset vaikuttavat julkisessa koulutuspoliittisessa keskustelussa vieläkin. Varsinkin suuret säästöt, kuten luokkakokojen pitäminen suurina, on puhututtanut läpi aineistomme ajanjakson. Myös uusliberalistinen koulutuspolitiikka nähtiin huolestuttavana ilmiönä Suomessa jo vuonna 1994. Opettajien laajentunut työkenttä ja - tehtävät ovat lisänneet keskustelua opettajien työssäjaksamisesta. Myös koulukohtainen opetussuunnitelma ja uusi oppimiskäsitys aiheuttavat opettajissa ristiriitaisia tunteita vaihtelevien resurssien ja kuntapolitiikan myötä.
Tutkimuksemme on suunnattu kaikille kasvatus- ja opetusalan työtä tekeville, opiskelijoille, vanhemmille, poliittisille päättäjille sekä koulutuspolitiikasta kiinnostuneille. Aamulehden aineiston avulla tarkoituksenamme on antaa pro gradu - tutkielman kautta kuva siitä työkentästä, joka opettajaa tällä hetkellä ympäröi sekä ymmärtää syitä, miksi näin on.
Asiasanat: koulutuspolitiikka, uusliberalismi, opetussuunnitelma, opettajan professio