MIKÄ IHMEEN AIKUISSOSIAALITYÖ? Diskurssianalyysi sosiaalityöntekijöiden käyttämistä määrittelytavoista
HYVÄRINEN, MINNA (2008)
HYVÄRINEN, MINNA
2008
Sosiaalityö, Pori - Social Work
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2008-07-01
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-19291
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-19291
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoitus on selvittää, miten kunnallisella sektorilla työskentelevät aikuissosiaalityöntekijät puheessaan määrittelevät ja tuovat esille aikuissosiaalityötä työnä. Tutkimusaineisto on kerätty teemahaastattelumenetelmällä ja analysoinnissa on käytetty diskurssianalyysiä, joka pohjautuu tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä olevaan sosiaaliseen konstruktionismiin. Tutkimusaineisto koostuu kymmenestä kahden keskisuuren kaupungin sosiaalitoimessa ja Työvoiman palvelukeskuksessa työskentelevän sosiaalityöntekijän haastattelusta.
Aikuissosiaalityötä voidaan tarkastella ja määritellä erilaisissa yhteyksissä, joista yleisimmin hallinnollisessa yhteydessä, esimerkiksi kuntien internet-sivustoilla. Tässä tutkimuksessa kiinnostus kohdistuu erityisesti siihen, miten aikuissosiaalityötä määritellään kasvokkain tapahtuvassa vuorovaikutustilanteessa ja nimenomaan työntekijöiden näkökulmasta. Erityistä huomiota kiinnitettiin siihen, mitä määrittelyn elementtejä työntekijät käyttivät omaehtoisesti ja mikä tuntui olevan heille itselleen luonteva ja riittävä tapa määritellä omaa työtä. Analyysin lähtökohtana oli etsiä jokaisen työntekijän puheesta sellainen kohta, joka parhaiten kuvasi heidän pyrkimystään selittää tiivistetysti aikuissosiaalityön ”syvintä olemusta”.
Aikuissosiaalityötä koskeva puhe koostui useista erilaisista työntekijöiden tuottamista diskursseista eli eräänlaisista rakennuspalikoista, joita kokoamalla työntekijät rakensivat kokonaiskuvaa omasta työstään. Rakennuspalikat ovat toisin sanoen keinoja oman työn kuvaamiseen. Näitä käytettyjä keinoja olivat yleisen tason diskurssi, käytäntöä koskeva diskurssi, kohderyhmiä koskeva diskurssi, kontrastointiin liittyvä diskurssi sekä tulevaisuutta koskeva diskurssi. Aikuissosiaalityön määrittelyn keinot olivat tiivistettyjen kuvausten perusteella kaikilla työntekijöillä osittain samoja, mutta keinojen esiintymisjärjestys puheessa vaihteli työntekijäkohtaisesti. Kaikki työntekijät käyttivät tiivistetyissä kuvauksissaan työn määrittelyn keinona puhetta yleisellä tasolla, käytännön tasolla sekä kohderyhmien tasolla, joten kyseiset keinot näyttäisivät olevan välttämätön osa työntekijöiden työnsä määrittelyä. Myös kontrastointia ja tulevaisuutta koskevaa puhetta esiintyi tiivistetyissä kuvauksissa työn kuvaamisen keinona, joten myös niitä voidaan pitää tarpeellisina tapoina kuvata omaa työtä.
Avainsanat: aikuissosiaalityö, sosiaalinen konstruktionismi, diskurssianalyysi
Aikuissosiaalityötä voidaan tarkastella ja määritellä erilaisissa yhteyksissä, joista yleisimmin hallinnollisessa yhteydessä, esimerkiksi kuntien internet-sivustoilla. Tässä tutkimuksessa kiinnostus kohdistuu erityisesti siihen, miten aikuissosiaalityötä määritellään kasvokkain tapahtuvassa vuorovaikutustilanteessa ja nimenomaan työntekijöiden näkökulmasta. Erityistä huomiota kiinnitettiin siihen, mitä määrittelyn elementtejä työntekijät käyttivät omaehtoisesti ja mikä tuntui olevan heille itselleen luonteva ja riittävä tapa määritellä omaa työtä. Analyysin lähtökohtana oli etsiä jokaisen työntekijän puheesta sellainen kohta, joka parhaiten kuvasi heidän pyrkimystään selittää tiivistetysti aikuissosiaalityön ”syvintä olemusta”.
Aikuissosiaalityötä koskeva puhe koostui useista erilaisista työntekijöiden tuottamista diskursseista eli eräänlaisista rakennuspalikoista, joita kokoamalla työntekijät rakensivat kokonaiskuvaa omasta työstään. Rakennuspalikat ovat toisin sanoen keinoja oman työn kuvaamiseen. Näitä käytettyjä keinoja olivat yleisen tason diskurssi, käytäntöä koskeva diskurssi, kohderyhmiä koskeva diskurssi, kontrastointiin liittyvä diskurssi sekä tulevaisuutta koskeva diskurssi. Aikuissosiaalityön määrittelyn keinot olivat tiivistettyjen kuvausten perusteella kaikilla työntekijöillä osittain samoja, mutta keinojen esiintymisjärjestys puheessa vaihteli työntekijäkohtaisesti. Kaikki työntekijät käyttivät tiivistetyissä kuvauksissaan työn määrittelyn keinona puhetta yleisellä tasolla, käytännön tasolla sekä kohderyhmien tasolla, joten kyseiset keinot näyttäisivät olevan välttämätön osa työntekijöiden työnsä määrittelyä. Myös kontrastointia ja tulevaisuutta koskevaa puhetta esiintyi tiivistetyissä kuvauksissa työn kuvaamisen keinona, joten myös niitä voidaan pitää tarpeellisina tapoina kuvata omaa työtä.
Avainsanat: aikuissosiaalityö, sosiaalinen konstruktionismi, diskurssianalyysi