Uhrista subjektiksi. Kertomuksia raiskauksista Bosnian sodassa
UUSI-PIETILÄ, MILLA (2008)
UUSI-PIETILÄ, MILLA
2008
Kansainvälinen politiikka - International Relations
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2008-06-24
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-19282
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-19282
Tiivistelmä
Tutkielmassa pohditaan, miten naisten uhripositio voidaan muuttaa subjektipositioksi nationalististen konfliktien yhteydessä tapahtuvan sukupuolisen ja seksuaalisen väkivallan tutkimuksessa käyttäen erilaisia kirjoittamisen tapoja. Erityisesti tarkastellaan naisiin kohdistunutta seksuaalista väkivaltaa Bosnian sodan 1990-luvulla. Tutkielmassa pyritään purkamaan kansainväliseen politiikkaan liittyviä poissulkevia käytäntöjä kolmella alueella. Ensinnäkin pyritään purkamaan kansainvälisen politiikan tutkimusagendaa hallitsevaa jakoa ”julkiseen” ja ”yksityiseen” tarkastelemalla naisiin kohdistuvaa seksuaalista väkivaltaa. Toiseksi pyritään löytämään uusia ilmaisun tapoja purkamalla fakta-tekstien ja fiktiivisten tekstien välistä erottelua. Kolmanneksi pyritään visioimaan uudenlaista, liikkuvaa subjektiutta. Tutkielman teoreettinen viitekehys perustuu postmoderniin feminismiin ja Rosi Braidottin, Teresa de Lauretiksen ja Christine Sylvesterin ajatuksiin. Lisäksi perehdytään nationalismiin ja naisiin kohdistuvaan väkivaltaan nationalistisissa konflikteissa Jean Bethke Elshtainin, Jan Jindy Pettmanin, Jill Steansin, J. Ann Ticknerin ja Nira Yuval-Davisin ajatusten pohjalta. Tutkielmassa käytetty toisin kirjoittamisen ja lukemisen metodi perustuu erityisesti Julia Kristevan ja Teresa De Lauretiksen uusstrukturalistiseen semiotiikkaan sekä Phillip Darbyn ajatukseen fiktion käytöstä kansainvälisen politiikan tutkimuksessa.
Tutkielma osoitti, että sukupuolittuneet mielikuvat ovat keskeinen osa nationalismia, ja yhteisönsä symboleina sekä uusintajina naiset joutuvat usein nationalistisen seksuaalisen väkivallan kohteiksi. Naisten kokemuksia ei kuitenkaan huomioida luotaessa kansallista identiteettiä. Tämä tulisi korjata nationalismin perusoletusten kuten kansakunnan yhtenäisyyden kyseenalaistamiseksi ja siten nationalismin sekä nationalismiin liittyvien väkivaltaisten käytäntöjen purkamiseksi. Myös kansainvälisen politiikan tutkimuksessa on perinteisesti vaiettu naisten kokemasta seksuaalisesta väkivallasta ja riistetty siten naisilta subjektius diskursiivisella tasolla. Naisten kokemukset seksuaalisesta väkivallasta olisi kirjoitettava kansainvälisen politiikan diskursiiviseen tietoisuuteen. Tällöin olisi kiinnitettävä huomiota myös ilmaisun tapoihin; oleellista on esittää naiset omien kokemustensa kertojina ja saada lukija samastumaan naisten kokemuksiin. Fiktio tarjoaa tähän mahdollisuuden henkilökohtaisen ja elämyksellisen ulottuvuutensa takia. Fakta-tekstiä ja fiktiivistä tekstiä vertaamalla tutkielmassa havaittiin, että fiktion avulla voidaan paitsi kyseenalaistaa kansainvälisen politiikan perinteiset diskurssit myös purkaa seksuaalista väkivaltaa kokeneiden naisten uhripositio ja vahvistaa naisten subjektipositiota.
Tutkielma osoitti, että sukupuolittuneet mielikuvat ovat keskeinen osa nationalismia, ja yhteisönsä symboleina sekä uusintajina naiset joutuvat usein nationalistisen seksuaalisen väkivallan kohteiksi. Naisten kokemuksia ei kuitenkaan huomioida luotaessa kansallista identiteettiä. Tämä tulisi korjata nationalismin perusoletusten kuten kansakunnan yhtenäisyyden kyseenalaistamiseksi ja siten nationalismin sekä nationalismiin liittyvien väkivaltaisten käytäntöjen purkamiseksi. Myös kansainvälisen politiikan tutkimuksessa on perinteisesti vaiettu naisten kokemasta seksuaalisesta väkivallasta ja riistetty siten naisilta subjektius diskursiivisella tasolla. Naisten kokemukset seksuaalisesta väkivallasta olisi kirjoitettava kansainvälisen politiikan diskursiiviseen tietoisuuteen. Tällöin olisi kiinnitettävä huomiota myös ilmaisun tapoihin; oleellista on esittää naiset omien kokemustensa kertojina ja saada lukija samastumaan naisten kokemuksiin. Fiktio tarjoaa tähän mahdollisuuden henkilökohtaisen ja elämyksellisen ulottuvuutensa takia. Fakta-tekstiä ja fiktiivistä tekstiä vertaamalla tutkielmassa havaittiin, että fiktion avulla voidaan paitsi kyseenalaistaa kansainvälisen politiikan perinteiset diskurssit myös purkaa seksuaalista väkivaltaa kokeneiden naisten uhripositio ja vahvistaa naisten subjektipositiota.