Euroopan Parlamentin täysistuntopuheenvuorojen referaatit
KINNUNEN, SARI (2008)
KINNUNEN, SARI
2008
Käännöstiede (saksa) - Translation Studies (German)
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2008-07-01
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-19227
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-19227
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa tutkitaan viestintäprosessia, jonka osallisina ovat Euroopan parlamentin jäsen, tulkki sekä Viikkokatsaus-julkaisun toimittaja. Tavoitteena on selvittää, muuttuuko europarlamentaarikon täysistuntopuheen viesti, kun se referoidaan Viikkokatsaukseen. Aineistoanalyysin avulla osoitetaan, miten Viikkokatsaukseen referoidun puheen sisältö eroaa lähtötekstin sisällöstä ja mitkä tekijät vaikuttavat viestin välittymiseen.
Tutkielman empiirinen osa on toteutettu kvalitatiivisena tutkimuksena deskriptiivisin menetelmin. Tutkimusaineistona ovat sanatarkat istuntoselostukset kahdesta Euroopan parlamentin täysistuntoviikolla heinäkuussa 2006 pidetystä saksankielisestä puheenvuorosta, puheenvuorojen suomenkielinen tulke litteroituna sekä Viikkokatsauksessa julkaistut suomenkieliset referaatit puheenvuoroista.
Tutkielman alussa esitellään kääntämisen periaatteita Euroopan unionissa sekä Euroopan parlamentin käännös- ja tulkkaustoimintaa ja niille ominaisia piirteitä. Luvussa kolme kuvaillaan tutkimuksen ydinprosessia eli täysistuntojenpuheenvuorojen referoimista ja erityisesti sitä ympäröivää tilan¬nekontekstia. Luvussa neljä määritellään tutkimukseen liittyvät käsitteet ja pohditaan, missä kulkee perinteisen kääntämisen (Übersetzen) ja translatorisen toiminnan (translatorisches Handeln) raja sekä mihin referoiva kääntäminen sijoittuu käännöstieteen kentällä.
Tutkielman empiirinen osa alkaa luvusta viisi, jossa ensin esitellään tutkimusongelma ja – menetelmä sekä tutkimusaineisto. Analyysissä puheenvuoroista etsitään niissä esitetyt väitteet, jonka jälkeen tutkitaan, ovatko väitteet siirtyneet puheista laadittuihin referaatteihin. Tämän jälkeen tutkitaan, minkälaisia virheitä tai merkityksen muutoksia puheenvuorojen tulkkeessa esiintyy ja ovatko ne siirtyneet Viikkokatsauksen referaatteihin. Tutkielma-analyysin tulosten tulkinnan apuna on Vermeerin tunnetuksi tekemä skopos-teoria, jonka avulla analysoidaan, miten referaatit toimivat niille määrätyssä tarkoituksessa.
Tutkimuksen perusteella voidaan päätellä, että viestintäketjun moninaisuus voi vaikuttaa viestin sisällön välittymiseen huomattavasti. Ammattitaitoinen tulkkaus ja referaattien perinpohjaisen tarkka laatiminen ovat perusedellytyksiä sille, että referoitu viesti pysyy uskollisena sen lähtötekstille eli parlamentin jäsenen puheenvuorolle. Suurin osa referaateissa ilmenneistä merkityksen muutoksista johtui ainakin osittain puutteellisesta tai virheellisestä tulkkeesta. Tutkielman analyysiosassa todetaan, että tulkin tekemät virheet voivat siirtyä sellaisenaan Viikkokatsauksen referaatteihin. Ottaen huomioon Viikkokatsauksen kohderyhmän referaatit toimivat niille määritellyssä tehtävässä. Lähettäjän viesti ja sen vaaliminen ovat ensiarvoisen tärkeitä ohjenuoria kaikille prosessiin osallistujille.
Avainsanat: Euroopan parlamentti, referaatti, referoiva kääntäminen, tulke, viestintä
Tutkielman empiirinen osa on toteutettu kvalitatiivisena tutkimuksena deskriptiivisin menetelmin. Tutkimusaineistona ovat sanatarkat istuntoselostukset kahdesta Euroopan parlamentin täysistuntoviikolla heinäkuussa 2006 pidetystä saksankielisestä puheenvuorosta, puheenvuorojen suomenkielinen tulke litteroituna sekä Viikkokatsauksessa julkaistut suomenkieliset referaatit puheenvuoroista.
Tutkielman alussa esitellään kääntämisen periaatteita Euroopan unionissa sekä Euroopan parlamentin käännös- ja tulkkaustoimintaa ja niille ominaisia piirteitä. Luvussa kolme kuvaillaan tutkimuksen ydinprosessia eli täysistuntojenpuheenvuorojen referoimista ja erityisesti sitä ympäröivää tilan¬nekontekstia. Luvussa neljä määritellään tutkimukseen liittyvät käsitteet ja pohditaan, missä kulkee perinteisen kääntämisen (Übersetzen) ja translatorisen toiminnan (translatorisches Handeln) raja sekä mihin referoiva kääntäminen sijoittuu käännöstieteen kentällä.
Tutkielman empiirinen osa alkaa luvusta viisi, jossa ensin esitellään tutkimusongelma ja – menetelmä sekä tutkimusaineisto. Analyysissä puheenvuoroista etsitään niissä esitetyt väitteet, jonka jälkeen tutkitaan, ovatko väitteet siirtyneet puheista laadittuihin referaatteihin. Tämän jälkeen tutkitaan, minkälaisia virheitä tai merkityksen muutoksia puheenvuorojen tulkkeessa esiintyy ja ovatko ne siirtyneet Viikkokatsauksen referaatteihin. Tutkielma-analyysin tulosten tulkinnan apuna on Vermeerin tunnetuksi tekemä skopos-teoria, jonka avulla analysoidaan, miten referaatit toimivat niille määrätyssä tarkoituksessa.
Tutkimuksen perusteella voidaan päätellä, että viestintäketjun moninaisuus voi vaikuttaa viestin sisällön välittymiseen huomattavasti. Ammattitaitoinen tulkkaus ja referaattien perinpohjaisen tarkka laatiminen ovat perusedellytyksiä sille, että referoitu viesti pysyy uskollisena sen lähtötekstille eli parlamentin jäsenen puheenvuorolle. Suurin osa referaateissa ilmenneistä merkityksen muutoksista johtui ainakin osittain puutteellisesta tai virheellisestä tulkkeesta. Tutkielman analyysiosassa todetaan, että tulkin tekemät virheet voivat siirtyä sellaisenaan Viikkokatsauksen referaatteihin. Ottaen huomioon Viikkokatsauksen kohderyhmän referaatit toimivat niille määritellyssä tehtävässä. Lähettäjän viesti ja sen vaaliminen ovat ensiarvoisen tärkeitä ohjenuoria kaikille prosessiin osallistujille.
Avainsanat: Euroopan parlamentti, referaatti, referoiva kääntäminen, tulke, viestintä