Viive kirjoitustulkkauksessa. KITU-ohjelma kirjoitustulkin apuvälineenä
OHRANKÄMMEN, MARIA (2008)
OHRANKÄMMEN, MARIA
2008
Käännöstiede (saksa) - Translation Studies (German)
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2008-06-23
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-19191
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-19191
Tiivistelmä
Tässä työssä tarkastellaan viivettä kirjoitustulkkauksessa. Kirjoitustulkkaus on menetelmä, jonka avulla helpotetaan aikuisena kuuroutuneiden ja huonokuuloisten sekä kuulevien välistä kommunikointia. Tulkki tulkkaa tietokoneella kirjoittaen, ja asiakas lukee tulkkeen joko näytöltä tai valkokankaalta. Viiveellä tarkoitetaan simultaanisessa kirjoitustulkkauksessa puhujan puheen ja vastaavan tulkkeen väliin jäävää aikaa. Työn tarkoituksena on kartoittaa kirjoitustulkkauksen viivettä, sen esiintymistä, syitä, vaikutusta tulkkeen luettavuuteen ja seurattavuuteen sekä KITU-ohjelman käytettävyyttä viiveen hallinnassa.
Tutkimuksen aineistona ovat kahdessa kuuroutuneiden tilaisuudessa pidettyjen puheiden videotallenteet, litteroidut puheet sekä tallennetut tulkkeet. Yleisössä oli huonokuuloisia sekä kuuroutuneita. Toinen tilaisuuksista tulkattiin tavallisen tekstinkäsittelyohjelman avulla ja toisessa käytettiin KITU-ohjelmaa. Aineiston tarkastelun pohjalta kartoitettiin tilanteet, joissa viive haittaa puheen seuraamista. Viivettä analysoitiin näistä tilaisuuksista valittujen esimerkkien kautta.
Tutkimuksen perusteella viive on kirjoitustulkkauksessa merkittävä tekijä. Se asettaa tulkin huomattavan aikapaineen alaiseksi ja haittaa tilanteen seuraamista erityisesti silloin, kun puheeseen liittyy eleitä ja yleisölle osoitettuja kysymyksiä. Se vaikeuttaa yleisön osallistumista ja asettaa täysin tulkkeen varassa olevan yleisön muihin osallistujiin nähden eriarvoiseen asemaan. Tilanteen seuraamista haittaavan viiveen pituus vaihtelee huomattavasti tilanteesta riippuen.
Viive johtuu tutkimuksen perusteella ennen kaikkea puhe- ja kirjoitusnopeuden välisestä erosta. Lisäksi tulkin tekemät ratkaisut sekä puhujan esittämistyyli vaikuttavat viiveeseen.
Tutkimus osoitti, että KITU-ohjelma ei yksin riitä viiveen ehkäisemiseksi tai lyhentämiseksi. Yhdessä tiivistävän tulkkaustavan kanssa käytettynä sillä voidaan kuitenkin saavuttaa virheettömämpi tulke kuin tavallisella tekstinkäsittelyohjelmalla. Virhemäärä on KITU-tulkkeessa myös tavallista tulketta vakaampi, se ei pitene viiveen kasvaessa samassa määrin kuin tavallisella tekstinkäsittelyohjelmalla tehdyssä tulkkeessa. Viiveen lyhentämiseksi tulkit tiivistämisen lisäksi jättävät osia puheesta pois, minkä todettiin olevan puhujan viestin välittymisen kannalta haitallista.
Viiveen lyhentämisessä tärkeitä tekijöitä ovat ennen kaikkea tiivistävä tulkkaus sekä tulkkauksen huomiointi puheessa ja rauhallisempi esittämistahti. Puhujia olisikin opastettava huomioimaan paremmin puheensa tulkkaus ja sen vaikutukset.
Avainsanat: kirjoitustulkkaus, viive, KITU, puhuttu kieli, kirjoitettu kieli
Tutkimuksen aineistona ovat kahdessa kuuroutuneiden tilaisuudessa pidettyjen puheiden videotallenteet, litteroidut puheet sekä tallennetut tulkkeet. Yleisössä oli huonokuuloisia sekä kuuroutuneita. Toinen tilaisuuksista tulkattiin tavallisen tekstinkäsittelyohjelman avulla ja toisessa käytettiin KITU-ohjelmaa. Aineiston tarkastelun pohjalta kartoitettiin tilanteet, joissa viive haittaa puheen seuraamista. Viivettä analysoitiin näistä tilaisuuksista valittujen esimerkkien kautta.
Tutkimuksen perusteella viive on kirjoitustulkkauksessa merkittävä tekijä. Se asettaa tulkin huomattavan aikapaineen alaiseksi ja haittaa tilanteen seuraamista erityisesti silloin, kun puheeseen liittyy eleitä ja yleisölle osoitettuja kysymyksiä. Se vaikeuttaa yleisön osallistumista ja asettaa täysin tulkkeen varassa olevan yleisön muihin osallistujiin nähden eriarvoiseen asemaan. Tilanteen seuraamista haittaavan viiveen pituus vaihtelee huomattavasti tilanteesta riippuen.
Viive johtuu tutkimuksen perusteella ennen kaikkea puhe- ja kirjoitusnopeuden välisestä erosta. Lisäksi tulkin tekemät ratkaisut sekä puhujan esittämistyyli vaikuttavat viiveeseen.
Tutkimus osoitti, että KITU-ohjelma ei yksin riitä viiveen ehkäisemiseksi tai lyhentämiseksi. Yhdessä tiivistävän tulkkaustavan kanssa käytettynä sillä voidaan kuitenkin saavuttaa virheettömämpi tulke kuin tavallisella tekstinkäsittelyohjelmalla. Virhemäärä on KITU-tulkkeessa myös tavallista tulketta vakaampi, se ei pitene viiveen kasvaessa samassa määrin kuin tavallisella tekstinkäsittelyohjelmalla tehdyssä tulkkeessa. Viiveen lyhentämiseksi tulkit tiivistämisen lisäksi jättävät osia puheesta pois, minkä todettiin olevan puhujan viestin välittymisen kannalta haitallista.
Viiveen lyhentämisessä tärkeitä tekijöitä ovat ennen kaikkea tiivistävä tulkkaus sekä tulkkauksen huomiointi puheessa ja rauhallisempi esittämistahti. Puhujia olisikin opastettava huomioimaan paremmin puheensa tulkkaus ja sen vaikutukset.
Avainsanat: kirjoitustulkkaus, viive, KITU, puhuttu kieli, kirjoitettu kieli