Laulutekstien kääntäminen - Kaksitoista suomeksi käännettyä venäläistä laulua
NIEMELÄ, SATU (2008)
NIEMELÄ, SATU
2008
Käännöstiede (venäjä) - Translation Studies (Russian)
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2008-06-25
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-19188
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-19188
Tiivistelmä
Tämän pro gradu –tutkielman aiheena on venäläisten laulujen kääntäminen suomeksi. Työn alussa selvitetään laulutekstien tekstilaji ja –tyyppi. Sen jälkeen tarkastellaan, mitä käännösteoriat sanovat laulutekstien kääntämisestä. Tutkimuksn aikana selvisi, että käännösteoriat käsittelevät varsinaisia laulutekstejä melko suppeasti. Ne luetaan samaan tekstilajiin ja –tyyppiin runotekstien kanssa. Aihetta käsittelevien käännösteorioiden vähyyden takia haastattelin kahta venäläisten laulujen kääntäjää ja kysyi heidän ammattimaista mielipidettään esimerkiksi siitä, mitä hyvältä laulujen kääntäjältä vaaditaan ja mikä heidän mielestään on tärkeintä lauluja käännettäessä.
Tutkielmassa tarkastellaan laulutekstien muodon ja sisällön siirtämistä venäjästä suomeksi. Tutkielman hypoteesi on, että käännettäessä laulutekstejä venäjästä suomeksi, niitä joudutaan kotouttamaan melko lailla, koska venäläinen kulttuuri eroaa suomalaisesta kulttuurista. Syynä kotouttamiseen on se, että laulun halutaan kuulostavan tutulta ja kotoiselta.
Lähtöoletuksena on, että käännös on onnistunut, jos laulun laulettavuus säilyy. Tähän vaikuttaa tavumäärien täsmääminen alkuperäisen ja käännöksen välillä, koska se takaa laulun rytmin säilymisen. Lisäksi siihen vaikuttavat sanojen keskinäinen sointuvuus, erityisesti loppusoinnut, ja laulun kääntäjän musikaalisuus sekä rytmi- ja kielitaju.
Tutkimusmateriaalin muodostavat kaksitoista venäläistä laulua sekä niiden suomennokset. Tutkimusmenetelmänä olen käytättänyt vertailevaa analyysia. Lauluista suurin osa on suomalaisille ennestään tuttuja venäläisiä lauluja, kuten Huopikkaat, Yksinäinen harmonikka ja Uralin pihlaja. Tutkielman loppuosassa esitellään ja analysoidaan kaikki kaksitoista venäläisen laulutekstin käännöstä suomeksi. Loppupäätelmä on, että laulujen laulettavuus säilyy suurimmassa osassa lauluja. Hypoteesi vahvistuu: suurimmassa osassa lauluja on tehty ainakin jonkin asteista kotoutusta.
Avainsanat: laulutekstit, kääntäminen, laulettavuus, kotoutus
Tutkielmassa tarkastellaan laulutekstien muodon ja sisällön siirtämistä venäjästä suomeksi. Tutkielman hypoteesi on, että käännettäessä laulutekstejä venäjästä suomeksi, niitä joudutaan kotouttamaan melko lailla, koska venäläinen kulttuuri eroaa suomalaisesta kulttuurista. Syynä kotouttamiseen on se, että laulun halutaan kuulostavan tutulta ja kotoiselta.
Lähtöoletuksena on, että käännös on onnistunut, jos laulun laulettavuus säilyy. Tähän vaikuttaa tavumäärien täsmääminen alkuperäisen ja käännöksen välillä, koska se takaa laulun rytmin säilymisen. Lisäksi siihen vaikuttavat sanojen keskinäinen sointuvuus, erityisesti loppusoinnut, ja laulun kääntäjän musikaalisuus sekä rytmi- ja kielitaju.
Tutkimusmateriaalin muodostavat kaksitoista venäläistä laulua sekä niiden suomennokset. Tutkimusmenetelmänä olen käytättänyt vertailevaa analyysia. Lauluista suurin osa on suomalaisille ennestään tuttuja venäläisiä lauluja, kuten Huopikkaat, Yksinäinen harmonikka ja Uralin pihlaja. Tutkielman loppuosassa esitellään ja analysoidaan kaikki kaksitoista venäläisen laulutekstin käännöstä suomeksi. Loppupäätelmä on, että laulujen laulettavuus säilyy suurimmassa osassa lauluja. Hypoteesi vahvistuu: suurimmassa osassa lauluja on tehty ainakin jonkin asteista kotoutusta.
Avainsanat: laulutekstit, kääntäminen, laulettavuus, kotoutus