Sairaanhoidon opiskelijoiden mielikuvat lääkelaskentavalmiuksistaan
UUSITALO, ULLA (2008)
UUSITALO, ULLA
2008
Hoitotiede - Nursing Science
Lääketieteellinen tiedekunta - Faculty of Medicine
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2008-06-16
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-19128
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-19128
Tiivistelmä
Tutkielman tarkoituksena oli kuvata ensimmäisen lukukauden sairaanhoidon opiskelijoiden mielikuvia
heidän lääkelaskentavalmiuksistaan sairaanhoitajiksi valmistuessaan. Tarkoituksena oli saada tietoa
miten sairaanhoidon opiskelijat tunnistavat lääkelaskentavalmiuksiaan ja olettavat niiden kehittyvän
koulutuksen aikana. Tavoitteena oli tuottaa tietoa, jota voidaan hyödyntää sairaanhoidon
opiskelijoiden lääkelaskennan kehittämisessä.
Ensimmäinen aineisto kerättiin sairaanhoidon opiskelijoilta ensimmäisen lääkelaskentatunnin alussa
lyhyenä kirjoitelmana (n=107). Toinen aineisto kerättiin sairaanhoidon opiskelijoilta kehyskertomuksen
avulla essee-kirjoituksina (n=99). Tutkimusaineisto analysoitiin laadullisella ja määrällisellä sisällön
analyysillä.
Opiskelijat kirjoittivat matemaattisten perustaitojen kehittämisestä koulutuksessa ja niiden hallintaan
liittyvistä esteistä ja edellytyksistä. Opiskelijat kirjoittivat myös oppimiseen vaikuttavista tekijöistä:
opetusmetodeista, opettajan roolista ja lääkelaskentakokeista suoriutumisesta. Sairaanhoidon
opiskelijat erittelivät ja arvioivat tarkoin kirjoituksissaan matemaattisia perustaitojaan. Yli puolet
opiskelijoista uskoi voivansa luottaa lääkehoitotaitoihinsa ja soveltaa niitä työelämässä. Opiskelijoista
1/ 4 uskoi oppivansa lääkehoitoa riittävästi koulutuksen aikana ja selviävänsä taidoillaan työssään.
Vajaa neljännes opiskelijoista ei uskonut voivansa toteuttaa lääkehoitoa oppimillaan taidoilla.
Kehyskertomuksissa ilmeni, että opiskelijat kokivat tarpeellisena lääkehoitotaitojen vahvistamisen
hoitotyössä. He toivoivat saavansa toteuttaa lääkehoitoa ohjatusti ammattitaitoa edistävien
harjoittelujaksojen aikana oppiakseen. Toteuttamalla lääkehoitoa käytännössä opiskelijat toivoivat
saavansa varmuutta lääkehoitotaitoihin työelämää varten. Opiskelijat kirjoittivat lääkehoitovastuusta
hoitotyössä. He toivoivat toteuttavansa lääkehoitoa siten, ettei potilasturvallisuus vaarantuisi.
Lääkehoitovirheet ja niiden seuraukset pelottivat opiskelijoita. Opiskelijat toivoivat saavansa
perehdytystä lääkehoidon toteuttamisessa myös sairaanhoitajina.
Johtopäätökset:
Sairaanhoidon opiskelijat toivovat saavansa varmuutta lääkehoitotaitoihin sekä koulutuksessa että
ammattitaitoa edistävien harjoittelujaksojen aikana.
Avainsanat: opiskelijat, mielikuvat, matemaattinen ajattelu, lääkelaskenta, oppiminen,
ammattikorkeakoulut, hoitotyö
SUMMARY
The purpose of the dissertation was to examine first-year nursing students’ image of their
mathematical preparedness upon graduation. The aim was to investigate how nursing students
acknowledged their mathematical skills and their development during training. The objective was to
produce information that can be used to develop nursing students’ mathematical and numerical
skills.
The first set of data was gathered from the students at the beginning of their first medication
calculation lesson. They were asked to write briefly of their thoughts on and attitudes towards
medication calculation (n=107).
The second set of data was gathered from the nursing students (n=99) in the form of essays. The
data was examined through quantitative and qualitative content analysis.
The students wrote of the obstacles and conditions for the development and command of basic
mathematical skills in education. They also referred to factors influencing learning: teaching
methods, role of the teachers and managing medication calculation examinations. The nursing
students also critically analysed their own mathematical abilities. More than half of them were
assured of their ability to apply those skills in professional life. A quarter of the students believed
they had gained the sufficient skills to cope in a working environment. Less than a quarter felt
unable to rely on their skills in medication calculation.
In the essays, the students felt it important to strengthen their medication skills in nursing. They
hoped to carry out medication during supervised professional training. In practicing medication, the
students wished to gain confidence for professional life. The students also wrote of the importance
of patient security and responsible medication in nursing. The consequences of errors in
medication worried the students. They also hoped to be initiated to practicing medication as
professional nurses.
Conclusions:
The students hoped to gain confidence in medication skills in education and during formal training.
Key Words:
Students, mental images, mathematical thinking, medication calculation, learning, university of
applied sciences, nursing
heidän lääkelaskentavalmiuksistaan sairaanhoitajiksi valmistuessaan. Tarkoituksena oli saada tietoa
miten sairaanhoidon opiskelijat tunnistavat lääkelaskentavalmiuksiaan ja olettavat niiden kehittyvän
koulutuksen aikana. Tavoitteena oli tuottaa tietoa, jota voidaan hyödyntää sairaanhoidon
opiskelijoiden lääkelaskennan kehittämisessä.
Ensimmäinen aineisto kerättiin sairaanhoidon opiskelijoilta ensimmäisen lääkelaskentatunnin alussa
lyhyenä kirjoitelmana (n=107). Toinen aineisto kerättiin sairaanhoidon opiskelijoilta kehyskertomuksen
avulla essee-kirjoituksina (n=99). Tutkimusaineisto analysoitiin laadullisella ja määrällisellä sisällön
analyysillä.
Opiskelijat kirjoittivat matemaattisten perustaitojen kehittämisestä koulutuksessa ja niiden hallintaan
liittyvistä esteistä ja edellytyksistä. Opiskelijat kirjoittivat myös oppimiseen vaikuttavista tekijöistä:
opetusmetodeista, opettajan roolista ja lääkelaskentakokeista suoriutumisesta. Sairaanhoidon
opiskelijat erittelivät ja arvioivat tarkoin kirjoituksissaan matemaattisia perustaitojaan. Yli puolet
opiskelijoista uskoi voivansa luottaa lääkehoitotaitoihinsa ja soveltaa niitä työelämässä. Opiskelijoista
1/ 4 uskoi oppivansa lääkehoitoa riittävästi koulutuksen aikana ja selviävänsä taidoillaan työssään.
Vajaa neljännes opiskelijoista ei uskonut voivansa toteuttaa lääkehoitoa oppimillaan taidoilla.
Kehyskertomuksissa ilmeni, että opiskelijat kokivat tarpeellisena lääkehoitotaitojen vahvistamisen
hoitotyössä. He toivoivat saavansa toteuttaa lääkehoitoa ohjatusti ammattitaitoa edistävien
harjoittelujaksojen aikana oppiakseen. Toteuttamalla lääkehoitoa käytännössä opiskelijat toivoivat
saavansa varmuutta lääkehoitotaitoihin työelämää varten. Opiskelijat kirjoittivat lääkehoitovastuusta
hoitotyössä. He toivoivat toteuttavansa lääkehoitoa siten, ettei potilasturvallisuus vaarantuisi.
Lääkehoitovirheet ja niiden seuraukset pelottivat opiskelijoita. Opiskelijat toivoivat saavansa
perehdytystä lääkehoidon toteuttamisessa myös sairaanhoitajina.
Johtopäätökset:
Sairaanhoidon opiskelijat toivovat saavansa varmuutta lääkehoitotaitoihin sekä koulutuksessa että
ammattitaitoa edistävien harjoittelujaksojen aikana.
Avainsanat: opiskelijat, mielikuvat, matemaattinen ajattelu, lääkelaskenta, oppiminen,
ammattikorkeakoulut, hoitotyö
SUMMARY
The purpose of the dissertation was to examine first-year nursing students’ image of their
mathematical preparedness upon graduation. The aim was to investigate how nursing students
acknowledged their mathematical skills and their development during training. The objective was to
produce information that can be used to develop nursing students’ mathematical and numerical
skills.
The first set of data was gathered from the students at the beginning of their first medication
calculation lesson. They were asked to write briefly of their thoughts on and attitudes towards
medication calculation (n=107).
The second set of data was gathered from the nursing students (n=99) in the form of essays. The
data was examined through quantitative and qualitative content analysis.
The students wrote of the obstacles and conditions for the development and command of basic
mathematical skills in education. They also referred to factors influencing learning: teaching
methods, role of the teachers and managing medication calculation examinations. The nursing
students also critically analysed their own mathematical abilities. More than half of them were
assured of their ability to apply those skills in professional life. A quarter of the students believed
they had gained the sufficient skills to cope in a working environment. Less than a quarter felt
unable to rely on their skills in medication calculation.
In the essays, the students felt it important to strengthen their medication skills in nursing. They
hoped to carry out medication during supervised professional training. In practicing medication, the
students wished to gain confidence for professional life. The students also wrote of the importance
of patient security and responsible medication in nursing. The consequences of errors in
medication worried the students. They also hoped to be initiated to practicing medication as
professional nurses.
Conclusions:
The students hoped to gain confidence in medication skills in education and during formal training.
Key Words:
Students, mental images, mathematical thinking, medication calculation, learning, university of
applied sciences, nursing