Tapaustutkimus kansallisen sähköisen arkiston ja viitetietokantaan perustuvan aluetietojärjestelmän yhteensovittamisesta
MÄKI, ILKKA (2008)
MÄKI, ILKKA
2008
Tietojenkäsittelyoppi - Computer Science
Informaatiotieteiden tiedekunta - Faculty of Information Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2008-06-17
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-19068
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-19068
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa suoritettiin dokumentaatioaineistoon perustuva case-tutkimus, jossa arvioitiin joidenkin sairaanhoitopiirien käyttämien viitetietokantoihin perustuvien aluetietojärjestelmien mahdollisuuksia integroitua tulevan terveydenhuollon valtakunnallisen tietojärjestelmäarkkitehtuurin kanssa. Valtakunnallisen kokonaisvaltaisen tietojärjestelmäarkkitehtuurin integrointitarpeet koskettavat lähinnä Kansaneläkelaitoksen tilauksesta rakennettavaa kansallista sähköistä terveydenhuollon potilasarkistoa.
Tutkimuksessa etsittiin niin sovellusintegraation kuin palvelukeskeisen arkkitehtuurin tutkimuksista malleja, joilla voidaan kuvata hajautettuja viitetietokantoja, keskitettyä terveydenhuollon valtakunnallista tietojärjestelmäarkkitehtuuria ja näiden kahden tietojärjestelmäarkkitehtuurin sovellusintegraatioprosessia. Etsinnässä löydettiin listoja ja rakenteita, joilla kuvata sovellusintegraation ongelmakenttää tarvittavalla tarkkuudella.
Kirjallisuusanalyysin jälkeen löydettyjä malleja sovellettiin käytännön kohteeseen, tutkimuksen kohdealueeseen ja mietittiin miten kumpainenkin sovellusintegraation osapuoli vastasi näitä teoreettisia malleja. Tämän pohjalta kehitettiin useampia jaotteluryhmiä, joihin niin kansallinen sähköinen arkistopalvelu kuin alueelliset viitetietokannat kuuluivat. Toisaalta kirjallisuudesta löydetyt mallit selittivät reaalimaailman ilmiöiden rakennetta, mutta kuten olettaa saattoi, eivät reaalimaailman ilmiöt olleet kovinkaan helposti kategorisoitavissa.
Case-tutkimuksen tuloksina mietittiin ratkaisuja, joilla viitetietokannat ja kansallinen arkisto voisivat liittyä yhteen käyttäen palvelukeskeistä arkkitehtuuria. Tutkimusta jatkettiin miettimällä konkreettisia toimintoja, joiden tarpeellisuus ja sijoittelu tarvitsee miettiä tapauskohtaisesti. Näistä voidaan muodostaa monia vaihtoehtoja, joiden mukaisesti sovellusintegraation jälkeinen palvelukokonaisuus voisi toimia.
Lopuksi mietittiin mitä sovellusintegraatio vaatii onnistuakseen, mitkä ovat sen hyödyt, haitat ja tarpeet kohdealueen tietojärjestelmien järjestelyissä. Tätä varten kehitettiin yksinkertaistettu malli, jolla tarpeellisuuskartoitusta voisi mahdollisesti tehdä.
Avainsanat ja -sanonnat: Sovellusintegraatio, terveydenhuollon tietojärjestelmät, palvelukeskeinen arkkitehtuuri, viitetietokannat, kansallinen arkisto
Tutkimuksessa etsittiin niin sovellusintegraation kuin palvelukeskeisen arkkitehtuurin tutkimuksista malleja, joilla voidaan kuvata hajautettuja viitetietokantoja, keskitettyä terveydenhuollon valtakunnallista tietojärjestelmäarkkitehtuuria ja näiden kahden tietojärjestelmäarkkitehtuurin sovellusintegraatioprosessia. Etsinnässä löydettiin listoja ja rakenteita, joilla kuvata sovellusintegraation ongelmakenttää tarvittavalla tarkkuudella.
Kirjallisuusanalyysin jälkeen löydettyjä malleja sovellettiin käytännön kohteeseen, tutkimuksen kohdealueeseen ja mietittiin miten kumpainenkin sovellusintegraation osapuoli vastasi näitä teoreettisia malleja. Tämän pohjalta kehitettiin useampia jaotteluryhmiä, joihin niin kansallinen sähköinen arkistopalvelu kuin alueelliset viitetietokannat kuuluivat. Toisaalta kirjallisuudesta löydetyt mallit selittivät reaalimaailman ilmiöiden rakennetta, mutta kuten olettaa saattoi, eivät reaalimaailman ilmiöt olleet kovinkaan helposti kategorisoitavissa.
Case-tutkimuksen tuloksina mietittiin ratkaisuja, joilla viitetietokannat ja kansallinen arkisto voisivat liittyä yhteen käyttäen palvelukeskeistä arkkitehtuuria. Tutkimusta jatkettiin miettimällä konkreettisia toimintoja, joiden tarpeellisuus ja sijoittelu tarvitsee miettiä tapauskohtaisesti. Näistä voidaan muodostaa monia vaihtoehtoja, joiden mukaisesti sovellusintegraation jälkeinen palvelukokonaisuus voisi toimia.
Lopuksi mietittiin mitä sovellusintegraatio vaatii onnistuakseen, mitkä ovat sen hyödyt, haitat ja tarpeet kohdealueen tietojärjestelmien järjestelyissä. Tätä varten kehitettiin yksinkertaistettu malli, jolla tarpeellisuuskartoitusta voisi mahdollisesti tehdä.
Avainsanat ja -sanonnat: Sovellusintegraatio, terveydenhuollon tietojärjestelmät, palvelukeskeinen arkkitehtuuri, viitetietokannat, kansallinen arkisto