Alkoholiriippuvuuden attribuutiot maallikoiden ja päihdehuollon ammattilaisten mukaan
KANKAANRINNE, LAURI (2008)
KANKAANRINNE, LAURI
2008
Sosiaalipsykologia - Social Psychology
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2008-06-16
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-19024
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-19024
Tiivistelmä
Alkoholiriippuvuus on paljon tutkittu aihe, mutta yhteiskunnallisesti jatkuvasti ajankohtainen. Tutkimuksessa selvitetään, millaisia selityksiä alkoholiongelmien taustalle attribuoidaan sekä millaisia ovat ne käsitykset alkoholiriippuvuudesta, joiden pohjalle selittämiseen pyrkivä toiminta rakentuu. Tutkimuksen teoreettisen perustan muodostaa attribuutioteoriat sekä sosiaaliset representaatiot pohjana attribuutioiden muodostumiselle. Lisäksi avaan tutkielmassani erilaisia näkemyksiä addiktioiden luonteesta tieteellisissä tutkimusperinteissä. Tutkimuksessa käytetty aineisto on kerätty fokusryhmämenetelmällä ja koostuu kolmesta alkoholiriippuvaisten parissa toimivien ammattilaisten sekä kahdesta maallikoiden ryhmähaastattelusta. Analyysissa sovellan diskurssianalyyttistä tutkimusmenetelmää.
Tutkimuksessa selvitetään ammattilaisten sekä maallikoiden muodostamia selityksiä alkoholiriippuvuuden taustalle sekä käsityksiä alkoholiriippuvuuden luonteesta. Tutkimuksessani keskityn ensin analysoimaan haastatteluissa tehtyjä attribuutioita eli selityksiä, joita liitetään eriasteisten alkoholiongelmien taustalle. Toiseksi rakennan kuvan alkoholiriippuvuuden käsitteen sisällöstä aineiston perusteella. Kolmantena keskityn tutkimuksessani analysoimaan aineistosta esiin nousevia eroja päihdehuollon ammattilaisten sekä maallikoiden välillä.
Aineiston perusteella selitykset alkoholiongelmien taustalla jakautuvat sen mukaisesti, miten usein ongelmallisen käyttäytymisen katsotaan toistuvan. Tehdyt attribuutiot olivat negatiivisempia alkoholin ongelmakäytön ollessa jatkuvaa. Alkoholiongelmien taustalle liitettiin useimmin mielialahäiriöitä, erilaisten ongelmien käsittelemistä juomalla, sosiaalisesti opittuja käyttäytymismalleja sekä ongelmattoman alkoholinkäytön muuntumista ongelmalliseksi. Erot ammattilaisten ja maallikoiden attribuutioissa olivat pieniä. Maallikot käyttivät ammattilaisia useammin riippuvuuden käsitettä asiantuntijuutta korostavana käsitteenä sekä yleisterminä kuvaamaan alkoholin ongelmakäyttöä. Maallikot myös ammattilaisia voimakkaammin attribuoivat vastuun alkoholinkäytön lopettamisesta ongelmaiselle itselleen.
Ammattilaisten sekä maallikoiden mukaan alkoholiriippuvuuden katsotaan alkavan kontrollin tunteen menettämisestä ja riippuvuudesta eroon pääseminen tapahtuu hallinnan palauttamisen kautta. Hallinnan palauttaminen tapahtuu merkittävässä hetkessä, jossa ihminen arvioi toimintansa kausaalisten syiden lokusta eli kykenevyyttään kontrolloida syitä alkoholinkäytölleen. Kontrollin arviointi johtaa päätöksentekotilanteeseen alkoholinkäytön jatkamisesta tai lopettamisesta. Pidempiaikaisen elämänhallinnan ylläpitämiseen vaikuttaa henkilön oma motivaatio juomattomuuteen sekä itsekontrolli. Käsitys alkoholiriippuvuuden kehittymisestä ja siitä selviytymisestä on ammattilaisten ja maallikoiden mukaan kompensatorinen. Ihmistä ei syyllistetä ongelmansa kehittymisestä, mutta henkilön vastuulla on pyrkiä lopettamaan ja selviytymään ongelmastaan. Käsitys alkoholiriippuvuudesta on stigmatisoiva, jos ihmisellä ei ole pyrkimystä lopettaa ongelmallista alkoholinkäyttöään.
Asiasanat: alkoholiriippuvuus, riippuvuudet, addiktiot, fokusryhmähaastattelu, attribuutiot, sosiaaliset representaatiot, diskurssianalyysi
Tutkimuksessa selvitetään ammattilaisten sekä maallikoiden muodostamia selityksiä alkoholiriippuvuuden taustalle sekä käsityksiä alkoholiriippuvuuden luonteesta. Tutkimuksessani keskityn ensin analysoimaan haastatteluissa tehtyjä attribuutioita eli selityksiä, joita liitetään eriasteisten alkoholiongelmien taustalle. Toiseksi rakennan kuvan alkoholiriippuvuuden käsitteen sisällöstä aineiston perusteella. Kolmantena keskityn tutkimuksessani analysoimaan aineistosta esiin nousevia eroja päihdehuollon ammattilaisten sekä maallikoiden välillä.
Aineiston perusteella selitykset alkoholiongelmien taustalla jakautuvat sen mukaisesti, miten usein ongelmallisen käyttäytymisen katsotaan toistuvan. Tehdyt attribuutiot olivat negatiivisempia alkoholin ongelmakäytön ollessa jatkuvaa. Alkoholiongelmien taustalle liitettiin useimmin mielialahäiriöitä, erilaisten ongelmien käsittelemistä juomalla, sosiaalisesti opittuja käyttäytymismalleja sekä ongelmattoman alkoholinkäytön muuntumista ongelmalliseksi. Erot ammattilaisten ja maallikoiden attribuutioissa olivat pieniä. Maallikot käyttivät ammattilaisia useammin riippuvuuden käsitettä asiantuntijuutta korostavana käsitteenä sekä yleisterminä kuvaamaan alkoholin ongelmakäyttöä. Maallikot myös ammattilaisia voimakkaammin attribuoivat vastuun alkoholinkäytön lopettamisesta ongelmaiselle itselleen.
Ammattilaisten sekä maallikoiden mukaan alkoholiriippuvuuden katsotaan alkavan kontrollin tunteen menettämisestä ja riippuvuudesta eroon pääseminen tapahtuu hallinnan palauttamisen kautta. Hallinnan palauttaminen tapahtuu merkittävässä hetkessä, jossa ihminen arvioi toimintansa kausaalisten syiden lokusta eli kykenevyyttään kontrolloida syitä alkoholinkäytölleen. Kontrollin arviointi johtaa päätöksentekotilanteeseen alkoholinkäytön jatkamisesta tai lopettamisesta. Pidempiaikaisen elämänhallinnan ylläpitämiseen vaikuttaa henkilön oma motivaatio juomattomuuteen sekä itsekontrolli. Käsitys alkoholiriippuvuuden kehittymisestä ja siitä selviytymisestä on ammattilaisten ja maallikoiden mukaan kompensatorinen. Ihmistä ei syyllistetä ongelmansa kehittymisestä, mutta henkilön vastuulla on pyrkiä lopettamaan ja selviytymään ongelmastaan. Käsitys alkoholiriippuvuudesta on stigmatisoiva, jos ihmisellä ei ole pyrkimystä lopettaa ongelmallista alkoholinkäyttöään.
Asiasanat: alkoholiriippuvuus, riippuvuudet, addiktiot, fokusryhmähaastattelu, attribuutiot, sosiaaliset representaatiot, diskurssianalyysi