Teatterinjohtajien valintakriteerit. - 2000-luvulla valittujen teatterinjohtajien valintaprosesseista
VUORINEN, JUHA (2008)
VUORINEN, JUHA
2008
Teatterin ja draaman tutkimus - Theatre and Drama Research
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2008-06-13
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-18977
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-18977
Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millaisin kriteerein teatterinjohtajat valitaan Suomessa 2000-luvulla. Aihe on ajankohtainen, koska viime aikoina teatterinjohtajien vaihtuvuus on ollut verraten runsasta. Tutkimus toteutettiin sähköpostikyselynä loka- ja marraskuussa 2006. Kysely lähetettiin yhteensä 38:lle teatterilain piiriin kuuluvan teatterin teatterinjohtajaa valinneen toimielimen (hallitus/ lautakunta/ erillinen valintatyöryhmä) puheenjohtajalle, joista 21 vastasi. Koko otoksen vastausprosentti oli noin 55. Vastaukset luokiteltiin kysymys kysymykseltä aineistoa lähilukien valintaprosessia, sen toimijoita ja teatterinjohtajan ominaisuuksia käsitteleviin. Tutkimuksen teoreettisena taustana käytettiin Pierre Bourdieun kenttäteoriaa.
Valintaprosessien karkea jako voidaan tehdä avoimiin hakuihin ja suorahaun erilaisiin variaatioihin. Sisäinen haku on nähtävä poikkeuksena suomalaisissa teattereissa. Avoin haku on tyypillinen kunnallisissa teattereissa, suorahakua käyttävät niin isot kuin pienet teatterit. Teatterinjohtajan valinta voi onnistua nappiin tai johtaa ennen pitkää ongelmiin riippumatta valintamenettelystä. Valintaprosessin kesto voi vaihdella muutamasta viikosta vuoteen. Pitkäkään valintaprosessi ei takaa valinnan onnistumista.
Valintaprosessien toimijat koostuvat teatteriryhmissä niiden henkilökunnasta, jolloin taiteellinen näkökulma usein korostuu. Ns. laitosteattereissa teatterinjohtajan valinnan suorittaa hallitus/ johtokunta/ lautakunta, joka koostuu pääasiassa muista kuin teatterialan ammattilaisista. Yleensä valintatyöryhmä tiedustelee lausuntoja alan asiantuntijoilta ja kysyy myös henkilökunnan mielipidettä. Päätöksen tekevä toimielin esiintyy julkisesti yleensä yksimielisenä ja kyseenalaistaa harvoin omaa asiantuntemustaan.
Teatterinjohtajan keskeisenä ominaisuutena pidetään taiteellista osaamista. Teatteriryhmät valitsevat johtajakseen pääsääntöisesti taiteilijan, ns. laitosteatterit pyrkivät valitsemaan laajemman toimenkuvan hallitsevan johtajan. Teatterinjohtajan suoriutumisen seurannassa tärkeimmäksi mittariksi osoittautuu talous, jonka onnistumista katsojaluvut yleensä korreloi.
Teatterinjohtajien toimenkuvasta ja ominaisuuksista ei ole olemassa yleistä ja yhteistä määritelmää. Koulutusta on sangen vähän. Jokainen teatteri lähtee uudessa teatterinjohtajan valintatilanteessa ennen kaikkea omasta tarpeestaan ja näkökulmastaan.
Asiasanat: teatterinjohtaja, johtaminen, valintakriteeri, luottamushenkilö, asiantuntija, valta
Valintaprosessien karkea jako voidaan tehdä avoimiin hakuihin ja suorahaun erilaisiin variaatioihin. Sisäinen haku on nähtävä poikkeuksena suomalaisissa teattereissa. Avoin haku on tyypillinen kunnallisissa teattereissa, suorahakua käyttävät niin isot kuin pienet teatterit. Teatterinjohtajan valinta voi onnistua nappiin tai johtaa ennen pitkää ongelmiin riippumatta valintamenettelystä. Valintaprosessin kesto voi vaihdella muutamasta viikosta vuoteen. Pitkäkään valintaprosessi ei takaa valinnan onnistumista.
Valintaprosessien toimijat koostuvat teatteriryhmissä niiden henkilökunnasta, jolloin taiteellinen näkökulma usein korostuu. Ns. laitosteattereissa teatterinjohtajan valinnan suorittaa hallitus/ johtokunta/ lautakunta, joka koostuu pääasiassa muista kuin teatterialan ammattilaisista. Yleensä valintatyöryhmä tiedustelee lausuntoja alan asiantuntijoilta ja kysyy myös henkilökunnan mielipidettä. Päätöksen tekevä toimielin esiintyy julkisesti yleensä yksimielisenä ja kyseenalaistaa harvoin omaa asiantuntemustaan.
Teatterinjohtajan keskeisenä ominaisuutena pidetään taiteellista osaamista. Teatteriryhmät valitsevat johtajakseen pääsääntöisesti taiteilijan, ns. laitosteatterit pyrkivät valitsemaan laajemman toimenkuvan hallitsevan johtajan. Teatterinjohtajan suoriutumisen seurannassa tärkeimmäksi mittariksi osoittautuu talous, jonka onnistumista katsojaluvut yleensä korreloi.
Teatterinjohtajien toimenkuvasta ja ominaisuuksista ei ole olemassa yleistä ja yhteistä määritelmää. Koulutusta on sangen vähän. Jokainen teatteri lähtee uudessa teatterinjohtajan valintatilanteessa ennen kaikkea omasta tarpeestaan ja näkökulmastaan.
Asiasanat: teatterinjohtaja, johtaminen, valintakriteeri, luottamushenkilö, asiantuntija, valta