Rubriker i familjetidningen Allers och damtidningen Amelia; Tempus, imperativ, frågor, negationer och artikelbruk i Allers och Amelias rubriker
VEKKA, ANNE (2008)
VEKKA, ANNE
2008
Pohjoismaiset kielet - Scandinavian Languages
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2008-06-10
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-18969
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-18969
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli perehtyä kahden ruotsalaisen aikakauslehden, Allersin ja Amelian, otsikkokieleen. Tyyliltään lehdet ovat erilaisia ja niillä on erilainen kohdeyleisö. Allers on vuonna 1877 perustettu perhelehti, kun taas naistenlehtenä tunnettu Amelia on perustettu 1990-luvulla. Tutkimuksen pääasiallisena materiaalina oli 150 otsikkoa, joista puolet oli peräisin Allersin ja puolet vastaavasti Amelian sivuilta.
Toisinaan otsikoita edelsi niin kutsuttu esirivi, jonka tehtävänä oli toimia ikään kuin johdantona varsinaiselle otsikolle. Toisinaan otsikoiden jäljessä oli puolestaan jälkirivi, jonka tehtävänä oli toimia mielenkiintoisena tai yllättävänä lisänä varsinaiselle otsikolle. Koska pääotsikon ja jälkirivin suhde vaikutti usein intensiiviseltä, otettiin jälkirivit mukaan tutkimukseen. Allersissa oli jälkiriviä käytetty neljätoista ja Ameliassa seitsemän kertaa.
Otsikkokieltä on usein kritisoitu kielen yksinkertaistamisesta, kuten artikkelien poisjättämisestä, mutta Allersin ja Amelian otsikoissa artikkeli oli jätetty pois useimmiten juuri sellaisissa tapauksissa tai erityissä ilmaisuissa, joita on muutenkin totuttu käyttämään ilman artikkelia tai joissa artikkelin poisjättäminen on enemmänkin makuasia kuin selkeä kieliopillinen virhe.
Allersin ja Amelian otsikkokielessä esiintyi selkeitä eroja. Allersin otsikoista 8 %:ssa oli käytetty käskymuotoa, kun taas Amelian otsikoista peräti 16 % oli käskymuodossa. Amelian otsikoista 9,3 % oli kysymysmuodossa, mutta Allersin otsikoista vain kahdessa oli käytetty kysymysmuotoa. Verbittömiä otsikoita oli Ameliassa peräti 26,7 % ja Allersissa 10,7 %.
Eri aikamuodoista imperfekti hallitsi Allersin otsikoita, sillä 53,3 % lehden otsikoista oli imperfektissä, kun taas Amelian otsikkokielessä preesens oli yleisin aikamuoto, jota oli käytetty 36 %:ssa lehden otsikoista. Perfektin ja pluskvamperfektin käyttö oli harvinaista molemmissa lehdissä.
Kieltomuotoja käytettiin molempien lehtien otsikoissa suurin piirtein saman verran. Kieltoja esiintyi 10,7 %:ssa Allers-otsikoista ja 12 %:ssa Amelian otsikoista.
Avainsanat: rubrikspråk, rubriker, tidningsspråk
Toisinaan otsikoita edelsi niin kutsuttu esirivi, jonka tehtävänä oli toimia ikään kuin johdantona varsinaiselle otsikolle. Toisinaan otsikoiden jäljessä oli puolestaan jälkirivi, jonka tehtävänä oli toimia mielenkiintoisena tai yllättävänä lisänä varsinaiselle otsikolle. Koska pääotsikon ja jälkirivin suhde vaikutti usein intensiiviseltä, otettiin jälkirivit mukaan tutkimukseen. Allersissa oli jälkiriviä käytetty neljätoista ja Ameliassa seitsemän kertaa.
Otsikkokieltä on usein kritisoitu kielen yksinkertaistamisesta, kuten artikkelien poisjättämisestä, mutta Allersin ja Amelian otsikoissa artikkeli oli jätetty pois useimmiten juuri sellaisissa tapauksissa tai erityissä ilmaisuissa, joita on muutenkin totuttu käyttämään ilman artikkelia tai joissa artikkelin poisjättäminen on enemmänkin makuasia kuin selkeä kieliopillinen virhe.
Allersin ja Amelian otsikkokielessä esiintyi selkeitä eroja. Allersin otsikoista 8 %:ssa oli käytetty käskymuotoa, kun taas Amelian otsikoista peräti 16 % oli käskymuodossa. Amelian otsikoista 9,3 % oli kysymysmuodossa, mutta Allersin otsikoista vain kahdessa oli käytetty kysymysmuotoa. Verbittömiä otsikoita oli Ameliassa peräti 26,7 % ja Allersissa 10,7 %.
Eri aikamuodoista imperfekti hallitsi Allersin otsikoita, sillä 53,3 % lehden otsikoista oli imperfektissä, kun taas Amelian otsikkokielessä preesens oli yleisin aikamuoto, jota oli käytetty 36 %:ssa lehden otsikoista. Perfektin ja pluskvamperfektin käyttö oli harvinaista molemmissa lehdissä.
Kieltomuotoja käytettiin molempien lehtien otsikoissa suurin piirtein saman verran. Kieltoja esiintyi 10,7 %:ssa Allers-otsikoista ja 12 %:ssa Amelian otsikoista.
Avainsanat: rubrikspråk, rubriker, tidningsspråk