Yksityisrahoitusmalli kunnan vaihtoehtoisena palvelutuotannon investointien toteutus- ja rahoitusmuotona
RAHUNEN, MARJO (2008)
RAHUNEN, MARJO
2008
Kunnallistalous - Local Public Economics
Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta - Faculty of Economics and Administration
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2008-06-13
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-18909
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-18909
Tiivistelmä
Kunnan ensisijaisena tehtävänä on pyrkiä edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa kestävää kehitystä. Tätä tehtävää kunta toteuttaa järjestämällä palveluja kuntalaisille. Palvelut edellyttävät suuria investointeja ja niistä aiheutuu myös huomattavasti juoksevan toiminnan käyttötalousmenoja.
Kunnan toimintaympäristössä ja kuntia koskevassa lainsäädännössä tapahtuneet muutokset ovat olennaisesti muuttaneet kunnan roolia palvelujen tuotannossa. Palvelujen järjestämisvelvollisuus ei sisällä pakkoa tuottaa palveluja itse. Kunnan ei myöskään tarvitse rahoittaa palvelujen hoidon edellyttämiä investointeja itse tai omistaa palvelujen tuottamisessa tarvittavia tiloja, laitteita tai muuta omaisuutta. Kunta voi siis lainsäädännön määräämissä rajoissa itse päättää, miten se tehtävien hoidon edellyttämät investoinnit ja palvelut tuottaa ja rahoittaa.
Perinteisesti kunta on itse tuottanut palvelut ja rahoittanut investoinnit sekä omistanut palvelutuotannossa tarvittavan omaisuuden, kuten rakennukset ja irtaimiston. Kunta on myös itse hoitanut omaisuuden yllä- ja kunnossapidon. Muutoksen myötä kunnan rooli on eriytynyt palvelujen tilaamiseen, tuottamiseen, rahoittamiseen ja omistamiseen. Investointien ja palvelutuotannon uusissa toteutusmuodoissa kunnan roolit ja vastuut vaihtelevat, jolloin kunta voi toimia vain esimerkiksi tilaajana, palvelujen tuotantovastuun, investointien rahoitus- ja omaisuuden omistusvastuun siirtyessä kunnan ulkopuolelle.
Tutkimuksen tavoite on selventää ja määritellä yksityisrahoitusmallin käsitettä, sisältöä ja sen tyypillisiä ominaisuuksia. Toteutan tehtävää teoreettisen aineiston pohjalta, jonka avulla teen käsiteanalyysin aiheesta. Teoreettisen osion jälkeen tutkimuksessa siirrytään empiiriseen osioon, jossa case-kohteen avulla havainnollistetaan teoreettisen osion käsiteanalyysin luomaa konstruointia. Case-kohteena on Espoon kaupungin yksityisrahoitusmallin mukaisesti toteuttama Kaivomestari-hanke. Empiirinen aineisto on koottu pääosin Espoon kaupungin asiakirjoista, mutta lähteinä on käytetty myös muita aihetta koskevia esityksiä.
Tutkimustuloksena esitetään kunnan investointien vaihtoehtoisen rahoitus- ja toteutusmuodon jäsennys. Yksityisrahoitusmalli on yksi vaihtoehtoinen tapa toteuttaa ja rahoittaa kunnan investoinnit ja myös tuottaa kunnallisia palveluja. Yksityisrahoituksessa yksityinen osapuoli laajimmillaan suunnittelee, rahoittaa, rakentaa, ylläpitää sekä mahdollisesti myös hoitaa kohteessa tapahtuvan toiminnan sopimuskauden ajan. Siinä hankkeen edellyttämä rahoitus hankitaan yksityisen osapuolen toimesta ja kunta maksaa yksityiselle sen tekemän investoinnin ja palvelut takaisin erityisinä palvelumaksuina. Mallissa kunta ostaa siis yksityiseltä projektiyhtiöltä palvelukokonaisuuden, joka sisältää kaikki yksityisen osapuolen yksityisrahoitussopimuksessa sovitut vastuut.
Yksityisrahoitusmalli muuttaa kunnan roolia merkittävästi verrattuna kunnan perinteiseen rooliin investointien toteutuksessa. Yksityisrahoitusmallissa kunnan rooli kaventuu kapeimmillaan vain tilaajaksi ja valvojaksi, tuottamisen, rahoituksen ja omistamisen ollessa yksityisen osapuolen vastuulla. Tyypillisesti mallissa kunta säilyttää kuitenkin ainakin jonkinlaisen palvelujen tuottajan roolin. Yksityisrahoitusmallissa ei nimensä vastaisesti ole siis kyse ainoastaan rahoituksesta, vaan laajemmasta yksityisen ja julkisen sektorin välisestä yhteistyöstä, uudenlaisesta investointien ja mahdollisesti myös palvelujen toteutus- ja rahoitusmuodosta.
Avainsanat: Yksityisrahoitusmalli, elinkaarimalli, julkis-yksityinen yhteistyö, Public Private Partnership, Private Finance Initiative, investointi, hanke, palvelutuotanto
Kunnan toimintaympäristössä ja kuntia koskevassa lainsäädännössä tapahtuneet muutokset ovat olennaisesti muuttaneet kunnan roolia palvelujen tuotannossa. Palvelujen järjestämisvelvollisuus ei sisällä pakkoa tuottaa palveluja itse. Kunnan ei myöskään tarvitse rahoittaa palvelujen hoidon edellyttämiä investointeja itse tai omistaa palvelujen tuottamisessa tarvittavia tiloja, laitteita tai muuta omaisuutta. Kunta voi siis lainsäädännön määräämissä rajoissa itse päättää, miten se tehtävien hoidon edellyttämät investoinnit ja palvelut tuottaa ja rahoittaa.
Perinteisesti kunta on itse tuottanut palvelut ja rahoittanut investoinnit sekä omistanut palvelutuotannossa tarvittavan omaisuuden, kuten rakennukset ja irtaimiston. Kunta on myös itse hoitanut omaisuuden yllä- ja kunnossapidon. Muutoksen myötä kunnan rooli on eriytynyt palvelujen tilaamiseen, tuottamiseen, rahoittamiseen ja omistamiseen. Investointien ja palvelutuotannon uusissa toteutusmuodoissa kunnan roolit ja vastuut vaihtelevat, jolloin kunta voi toimia vain esimerkiksi tilaajana, palvelujen tuotantovastuun, investointien rahoitus- ja omaisuuden omistusvastuun siirtyessä kunnan ulkopuolelle.
Tutkimuksen tavoite on selventää ja määritellä yksityisrahoitusmallin käsitettä, sisältöä ja sen tyypillisiä ominaisuuksia. Toteutan tehtävää teoreettisen aineiston pohjalta, jonka avulla teen käsiteanalyysin aiheesta. Teoreettisen osion jälkeen tutkimuksessa siirrytään empiiriseen osioon, jossa case-kohteen avulla havainnollistetaan teoreettisen osion käsiteanalyysin luomaa konstruointia. Case-kohteena on Espoon kaupungin yksityisrahoitusmallin mukaisesti toteuttama Kaivomestari-hanke. Empiirinen aineisto on koottu pääosin Espoon kaupungin asiakirjoista, mutta lähteinä on käytetty myös muita aihetta koskevia esityksiä.
Tutkimustuloksena esitetään kunnan investointien vaihtoehtoisen rahoitus- ja toteutusmuodon jäsennys. Yksityisrahoitusmalli on yksi vaihtoehtoinen tapa toteuttaa ja rahoittaa kunnan investoinnit ja myös tuottaa kunnallisia palveluja. Yksityisrahoituksessa yksityinen osapuoli laajimmillaan suunnittelee, rahoittaa, rakentaa, ylläpitää sekä mahdollisesti myös hoitaa kohteessa tapahtuvan toiminnan sopimuskauden ajan. Siinä hankkeen edellyttämä rahoitus hankitaan yksityisen osapuolen toimesta ja kunta maksaa yksityiselle sen tekemän investoinnin ja palvelut takaisin erityisinä palvelumaksuina. Mallissa kunta ostaa siis yksityiseltä projektiyhtiöltä palvelukokonaisuuden, joka sisältää kaikki yksityisen osapuolen yksityisrahoitussopimuksessa sovitut vastuut.
Yksityisrahoitusmalli muuttaa kunnan roolia merkittävästi verrattuna kunnan perinteiseen rooliin investointien toteutuksessa. Yksityisrahoitusmallissa kunnan rooli kaventuu kapeimmillaan vain tilaajaksi ja valvojaksi, tuottamisen, rahoituksen ja omistamisen ollessa yksityisen osapuolen vastuulla. Tyypillisesti mallissa kunta säilyttää kuitenkin ainakin jonkinlaisen palvelujen tuottajan roolin. Yksityisrahoitusmallissa ei nimensä vastaisesti ole siis kyse ainoastaan rahoituksesta, vaan laajemmasta yksityisen ja julkisen sektorin välisestä yhteistyöstä, uudenlaisesta investointien ja mahdollisesti myös palvelujen toteutus- ja rahoitusmuodosta.
Avainsanat: Yksityisrahoitusmalli, elinkaarimalli, julkis-yksityinen yhteistyö, Public Private Partnership, Private Finance Initiative, investointi, hanke, palvelutuotanto