"Puuttuminen on välittämistä" - Erityisen tuen tarpeen havaitseminen luokanopettajien näkökulmasta
LÄHDESMÄKI, MARIANNE (2008)
LÄHDESMÄKI, MARIANNE
2008
Kasvatustiede, luokanopettajan koulutus - Class Teacher Education
Kasvatustieteiden tiedekunta - Faculty of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2008-06-09
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-18854
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-18854
Tiivistelmä
Tässä pro gradu- tutkielmassa tarkastellaan luokanopettajien kokemuksia ja käsityksiä erityisen tuen tarpeen havaitsemisesta. Tämän laadullisen tutkimuksen tehtävänä on selvittää, miten luokanopettajat havaitsevat erityisen tuen tarpeita. Tutkimuksessa esitellään erityisten tuen tarpeiden ilmenemistä oppilaissa, erityisen tuen tarpeen havaitsemisen problematiikkaa, ja luokanopettajien näkemyksiä erityisistä tuen tarpeista ja tukitoimista.
Tutkimuksen tarkoituksena on lisätä tietoa ja ymmärrystä erityisen tuen tarpeen havaitsemisesta ja siihen liittyvistä osatekijöistä. Tutkimuksessa käytettiin fenomenografista analyysiä, jossa vastauksien sisällöt teemoiteltiin. Aineisto kerättiin opettajille jaetun kyselyn avulla ja se koostuu 24 luokanopettajan vastauksista.
Tutkimuksen päätulokset osoittavat, että oppilaat ovat tarvinneet paljon tukea oppimiselleen. Opettajat ovat havainneet erityisen tuen tarpeita oppilaissa. Oppilailla on ilmennyt muun muuassa ongelmia tarkkaavaisuuden ja oppimisen häiriöistä sosiaalisiin ongelmiin. Sosiaaliset ja psyykkiset sekä käytösongelmat ovat opettajien mukaan lisääntyneet ja ongelmat ovat haastavampia ja monitahoisempia. Satunnaisten tai säännöllisten tuen tarpeiden rajan erottaminen on ollut vaikeaa.
Opettajien on ollut vaikea erottaa, milloin erityisen tuen tarve on niin suurta, että tarvitaan ulkopuolista apua. Tuen tarpeen määrän ja laadun arvioiminen on tuottanut ongelmia.
Perheiden huonot kotiolot koettiin oppilaiden pahoinvoinnin ja käytöksen muuttumisen syynä. Silloin, kun vanhemmat eivät opettajien mukaan välitä oppilaiden koulunkäynnistä, oppilaalla esiintyy paljon poissaoloja ja läksyjen tekemättömyyttä. Opettajien havainnointien ongelmana oli myös persoonallisuuden piirteiden ja ongelmien taustamekanismien havaitseminen ja erottaminen toisistaan. Opettajat kokivat, että esimerkiksi oppilaan hiljainen luonne on vaikea erottaa oppimisen ongelmasta. Heidän mukaan suuret luokkakoot estävät erityisen tuen tarpeen havaitsemista, koska opettajan ja koulun resurssit eivät silloin riitä. Työkokemus on lisännyt kykyä havaita erityisen tuen tarpeita ja opettajat ovat vastanneet oppilaiden erityisen tuen tarpeisiin erilaisin tukitoimin kuten eriyttämisen, oppilashuollon ja ammatti-auttajien avulla.
Tutkimustulosten avulla opettajat saavat tukea havainnoilleen ja tulokset voivat herättää keskustelua ja toimia suuntaa antavina siitä, miten luokanopettajat kokevat erilaiset oppijat työssään. Tutkimus tarjoaa tietoa vastavalmistuneille luokanopettajille siitä, mitä erityisen tuen tarpeen havaitsemisen mahdollisuudet ja valmiudet ovat.
Avainsanat: erityistuen tarve, erityistä tukea tarvitseva oppilas, fenomenografia, oppilashuolto
Tutkimuksen tarkoituksena on lisätä tietoa ja ymmärrystä erityisen tuen tarpeen havaitsemisesta ja siihen liittyvistä osatekijöistä. Tutkimuksessa käytettiin fenomenografista analyysiä, jossa vastauksien sisällöt teemoiteltiin. Aineisto kerättiin opettajille jaetun kyselyn avulla ja se koostuu 24 luokanopettajan vastauksista.
Tutkimuksen päätulokset osoittavat, että oppilaat ovat tarvinneet paljon tukea oppimiselleen. Opettajat ovat havainneet erityisen tuen tarpeita oppilaissa. Oppilailla on ilmennyt muun muuassa ongelmia tarkkaavaisuuden ja oppimisen häiriöistä sosiaalisiin ongelmiin. Sosiaaliset ja psyykkiset sekä käytösongelmat ovat opettajien mukaan lisääntyneet ja ongelmat ovat haastavampia ja monitahoisempia. Satunnaisten tai säännöllisten tuen tarpeiden rajan erottaminen on ollut vaikeaa.
Opettajien on ollut vaikea erottaa, milloin erityisen tuen tarve on niin suurta, että tarvitaan ulkopuolista apua. Tuen tarpeen määrän ja laadun arvioiminen on tuottanut ongelmia.
Perheiden huonot kotiolot koettiin oppilaiden pahoinvoinnin ja käytöksen muuttumisen syynä. Silloin, kun vanhemmat eivät opettajien mukaan välitä oppilaiden koulunkäynnistä, oppilaalla esiintyy paljon poissaoloja ja läksyjen tekemättömyyttä. Opettajien havainnointien ongelmana oli myös persoonallisuuden piirteiden ja ongelmien taustamekanismien havaitseminen ja erottaminen toisistaan. Opettajat kokivat, että esimerkiksi oppilaan hiljainen luonne on vaikea erottaa oppimisen ongelmasta. Heidän mukaan suuret luokkakoot estävät erityisen tuen tarpeen havaitsemista, koska opettajan ja koulun resurssit eivät silloin riitä. Työkokemus on lisännyt kykyä havaita erityisen tuen tarpeita ja opettajat ovat vastanneet oppilaiden erityisen tuen tarpeisiin erilaisin tukitoimin kuten eriyttämisen, oppilashuollon ja ammatti-auttajien avulla.
Tutkimustulosten avulla opettajat saavat tukea havainnoilleen ja tulokset voivat herättää keskustelua ja toimia suuntaa antavina siitä, miten luokanopettajat kokevat erilaiset oppijat työssään. Tutkimus tarjoaa tietoa vastavalmistuneille luokanopettajille siitä, mitä erityisen tuen tarpeen havaitsemisen mahdollisuudet ja valmiudet ovat.
Avainsanat: erityistuen tarve, erityistä tukea tarvitseva oppilas, fenomenografia, oppilashuolto