"Tampereella ei oo yhtään kesää, ettei Hämeenkatu olisi auki." - Tapaustutkimus ympäristöasioista osana katusaneeraamisen materiaalihankintoja
KUJANSUU, JOHANNA (2008)
KUJANSUU, JOHANNA
2008
Ympäristöpolitiikka - Environmental Policy
Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta - Faculty of Economics and Administration
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2008-06-09
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-18819
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-18819
Tiivistelmä
Tutkimus käsittelee Tampereen kaupungin Keskustorin ja Hämeenkadun uudistuksen materiaalihankintoja ympäristönäkökulmasta käsin. Tutkimuksessa on esitetty millaisia ympäristöasioita hankinnoissa on otettu huomioon ja millainen asema ympäristöasioilla on ollut hankintojen muiden valintaperusteiden joukossa. Tarkastelun keskiössä on ollut hankintojen ympäristöasioiden huomioon ottamista määrittäneiden tekijöiden löytäminen. Tässä kohdin huomio on ollut erityisesti kiinnittyneenä katusaneeraamisprosessin eri vaiheiden merkitykseen. Lisäksi työssä on pyritty selvittämään miten kaupungin ympäristöohjelmien hankintoja koskevat tavoitteet ovat muuntuneet käytännön toiminnaksi.
Tutkimus on Tampereen kaupungin ympäristöpalveluille tilaustyönä tehty laadullinen tapaustutkimus, jonka aineistona on käytetty 11:ta teemahaastattelua, Tampereen kaupungin lehdistötiedotteita ja ympäristöohjelmia.
Aineiston analyysi on perustunut teemoitteluun. Syvempien merkitysten hahmottamisessa ja tulosten tulkinnassa ovat apuvälineinä toimineet seuraavat käsitteet: hankintojen ympäristöasia, toiminnan tila ja ympäristöpoliittinen liikkumavara. Nämä käsitteet ovat samalla muodostaneet tutkimuksen teoreettisen perustan.
Tutkimus osoitti, että hankinnoissa otettiin huomioon lähinnä kierrätykseen, kestävyyteen ja energian kulutukseen liittyviä ympäristöasioita. Ympäristökriteerien asema muiden valintaperusteiden joukossa näyttäytyi ristiriitaisena. Samoja asioita pidettiin sekä hankintojen ympäristöasioina että tärkeinä valintaperusteina, mutta ristiriitaisesti kuitenkin haastatteluissa kerrottiin, että ympäristöasiat olivat merkityksettömiä hankintavalintoja tehtäessä. Tutkimuksessa ilmeni myös, että monet tekijät määrittivät mahdollisuuksia tehdä ympäristöä säästäviä ratkaisuita hankinnoissa. Tällaisia asioita olivat muun muassa: saneeraamisprosessin vaiheet, lainsäädäntö, tiedon ja taidon puute, kiire, taloudellisuuden tavoittelu, yhteiset päämäärät ja mielikuvat, tuotteiden erikoisuus ja intressien yhteensovittaminen. Lisäksi tutkimuksessa tuli esiin, että ympäristöohjelmien tavoitteista oli konkretisoitunut lähinnä sellaiset, jotka oli tarkasti määritelty ja tietylle toimintayksikölle kohdistettu.
Tutkimuksen keskeisimpänä päätelmänä on, että erityisesti suunnitteluvaiheeseen eli suunnitteluun ja suunnittelijoihin olisi kaupungissa panostettava, jos ympäristönäkökulmaa halutaan korostaa katusaneeraamisen hankinnoissa. Panostaminen voisi tapahtua ainakin kahdella tavalla: palkataan lisää henkilöitä hoitamaan ympäristöpuolta ja/tai valitaan jatkossa sellaisia suunnittelijoita, jotka ovat ansioituneet ympäristöasioissa tai ovat muuten perehtyneet ympäristökysymyksiin.
Asiasanat: ympäristöohjelmat, Tampereen kaupunki, hankinnat, katusaneeraaminen, ympäristöasiat, toiminnan tila
Tutkimus on Tampereen kaupungin ympäristöpalveluille tilaustyönä tehty laadullinen tapaustutkimus, jonka aineistona on käytetty 11:ta teemahaastattelua, Tampereen kaupungin lehdistötiedotteita ja ympäristöohjelmia.
Aineiston analyysi on perustunut teemoitteluun. Syvempien merkitysten hahmottamisessa ja tulosten tulkinnassa ovat apuvälineinä toimineet seuraavat käsitteet: hankintojen ympäristöasia, toiminnan tila ja ympäristöpoliittinen liikkumavara. Nämä käsitteet ovat samalla muodostaneet tutkimuksen teoreettisen perustan.
Tutkimus osoitti, että hankinnoissa otettiin huomioon lähinnä kierrätykseen, kestävyyteen ja energian kulutukseen liittyviä ympäristöasioita. Ympäristökriteerien asema muiden valintaperusteiden joukossa näyttäytyi ristiriitaisena. Samoja asioita pidettiin sekä hankintojen ympäristöasioina että tärkeinä valintaperusteina, mutta ristiriitaisesti kuitenkin haastatteluissa kerrottiin, että ympäristöasiat olivat merkityksettömiä hankintavalintoja tehtäessä. Tutkimuksessa ilmeni myös, että monet tekijät määrittivät mahdollisuuksia tehdä ympäristöä säästäviä ratkaisuita hankinnoissa. Tällaisia asioita olivat muun muassa: saneeraamisprosessin vaiheet, lainsäädäntö, tiedon ja taidon puute, kiire, taloudellisuuden tavoittelu, yhteiset päämäärät ja mielikuvat, tuotteiden erikoisuus ja intressien yhteensovittaminen. Lisäksi tutkimuksessa tuli esiin, että ympäristöohjelmien tavoitteista oli konkretisoitunut lähinnä sellaiset, jotka oli tarkasti määritelty ja tietylle toimintayksikölle kohdistettu.
Tutkimuksen keskeisimpänä päätelmänä on, että erityisesti suunnitteluvaiheeseen eli suunnitteluun ja suunnittelijoihin olisi kaupungissa panostettava, jos ympäristönäkökulmaa halutaan korostaa katusaneeraamisen hankinnoissa. Panostaminen voisi tapahtua ainakin kahdella tavalla: palkataan lisää henkilöitä hoitamaan ympäristöpuolta ja/tai valitaan jatkossa sellaisia suunnittelijoita, jotka ovat ansioituneet ympäristöasioissa tai ovat muuten perehtyneet ympäristökysymyksiin.
Asiasanat: ympäristöohjelmat, Tampereen kaupunki, hankinnat, katusaneeraaminen, ympäristöasiat, toiminnan tila