Peruskoulun yhdeksäsluokkalaisten ulkomaalaisasenteet Hämeenlinnassa
AHONEN, KATI (2008)
AHONEN, KATI
2008
Kasvatustiede, luokanopettajan koulutus - Class Teacher Education
Kasvatustieteiden tiedekunta - Faculty of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2008-06-09
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-18731
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-18731
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kartoittaa peruskoulunsa päättävien nuorten ulkomaalaisasenteita Hämeenlinnassa. Tutkimuksen pääkysymykset ovat:
1. Millaisia ovat nuorten käsitykset ulkomaalaisista ja maassamme asuvista
ulkomaalaisryhmistä?
a. Millaiset tekijät ovat yhteydessä nuoren asennoitumiseen ulkomaalaisia kohtaan?
b. Miten nuoret perustelevat (millaisilla argumenteilla ja väitteillä)
suhtautumistaan ulkomaalaisiin?
2. Miten nuoret suhtautuvat sosiaaliseen kanssakäymiseen ja vuorovaikutukseen ulkomaalaisten kanssa?
3. Millaisia ovat nuorten käsitykset koulun tarjoaman kansainvälisyyskasvatuksen
riittävyydestä ja vaikutuksesta?
Tutkimuksen pohjaksi teoriaosassa käsitellään yleisiä asenteita ja niiden syntyä sekä asenteiden muokkausta koskevia lainalaisuuksia aiheeseen liittyvän kirjallisuuden pohjalta. Asenteiden sisällöntuottajina esitetään perhe, koulu ja opettajat, nuoren vertaisryhmät sekä joukkotiedotusvälineet. Lisäksi käsitellään kansainvälisyyskasvatusta kouluissamme sekä maamme ulkomaalaisväestön historiaa ja nykytilannetta. Lopuksi luodaan katsaus aikaisempiin suomalaisten ulkomaalaisasenteita kartoittaviin tutkimuksiin sekä niiden keskeisiin tuloksiin.
Tutkimus on tyypiltään kvantitatiivinen survey-tutkimus. Aineiston keräämiseen käytettiin strukturoitua kyselylomaketta, joka sisälsi vastaajien taustatietoja, Suomeen pyrkivien ulkomaalaisten vastaanottoa, maahanmuuttajaryhmiä, ulkomaalaisille suotavia oikeuksia ja tasa-arvoa koskevia kysymyksiä. Lisäksi tiedusteltiin ulkomaalaisten maahanmuuttoon liitettyjä uhkia ja etuja, nuorten saamia ulkomaalaiskontakteja, nuorten halukkuutta sosiaaliseen vuorovaikutukseen ulkomaalaisten kanssa sekä nuorten käsityksiä koulun tarjoamasta kansainvälisyyskasvatuksesta. Kysymykset olivat pääasiallisesti viisiportaiselle Likertin asteikolle laadittuja luonteeltaan stereotyyppisiä asenneväittämiä. Tutkimukseen osallistui vuoden 2004 toukokuussa 412 hämeenlinnalaista peruskoulun yhdeksännellä luokalla olevaa oppilasta. Tutkimustulokset analysoitiin SPSS-ohjelmia apuna käyttäen.
Hämeenlinnalaisnuorten ulkomaalaisasenteet ovat jokseenkin kielteisesti sävyttyneitä. Vajaa puolet nuorista on sitä mieltä, että Suomen tulisi vastaanottaa pakolaisia suunnilleen yhtä paljon tai jonkin verran aikaisempaa enemmän. Pakolaisten vastaanottamisen vähentämistä kannattaa kuitenkin miltei yhtä moni. Suhtautuminen ulkomaalaisia työntekijöitä kohtaan on hieman myönteisempää. Reilun neljänneksen mielestä vuotuinen pakolaiskiintiömme voisi olla suunnilleen entisen suuruinen, mutta peräti puolet nuorista olisi valmiita pienentämään pakolaiskiintiötä tuntuvasti. Jopa yhdeksän kymmenestä nuoresta katsoo, että Suomen tulisi ensisijaisesti huolehtia maan oman väestön työllisyydestä ja yli puolet nuorista rajoittaisi myös ulkomaalaisten maahanmuuttoa työllisyystilanteen ollessa heikko.
Nuoret perustelevat asennoitumistaan ulkomaalaisia kohtaan taloudellisilla, terveydellisillä ja yhteiskunnallisilla näkökulmilla. Suurimpina ulkomaalaisten maahanmuuton aiheuttamina uhkakuvina pidettiin työttömyyden lisääntymistä, terveydellisten haittojen, kuten aids ja huumeet, leviämistä Suomeen sekä levottomuuksien lisääntymistä maassamme. Maahanmuuton myönteisinä puolina nähtiin erityisesti kulttuurielämämme monipuolistuminen sekä suvaitsevaisuuden lisääntyminen. Yli puolet nuorista ottaisikin mielellään ulkomaalaisen henkilön ystäväkseen tai työtoverikseen.
Tutkimuksessa mainituista kansallisuusryhmistä myönteisimmin suhtauduttiin englantilaisiin, amerikkalaisiin ja norjalaisiin. Varauksellisinta suhtautuminen oli serbien, irakilaisten ja somaleiden kohdalla.
Tytöt, koulutyössään hyvin menestyneet, peruskoulun jälkeen lukioon aikovat, politiikasta kiinnostuneet ja uskonnolliset nuoret asennoituivat ulkomaalaisia kohtaan myönteisemmin kuin pojat, heikosti koulutyössään menestyneet, ammattiopintoihin aikovat, politiikasta kiinnostumattomat ja nuoret, joille uskonto ei ole merkityksellistä. Myös ulkomaalaiskontaktien laadulla havaittiin olevan yhteys nuoren ulkomaalaisasenteisiin.
Asiasanat: ulkomaalaiset, asenteet, suvaitsevaisuus, nuoret, kulttuurikosketukset, kansainvälisyyskasvatus
1. Millaisia ovat nuorten käsitykset ulkomaalaisista ja maassamme asuvista
ulkomaalaisryhmistä?
a. Millaiset tekijät ovat yhteydessä nuoren asennoitumiseen ulkomaalaisia kohtaan?
b. Miten nuoret perustelevat (millaisilla argumenteilla ja väitteillä)
suhtautumistaan ulkomaalaisiin?
2. Miten nuoret suhtautuvat sosiaaliseen kanssakäymiseen ja vuorovaikutukseen ulkomaalaisten kanssa?
3. Millaisia ovat nuorten käsitykset koulun tarjoaman kansainvälisyyskasvatuksen
riittävyydestä ja vaikutuksesta?
Tutkimuksen pohjaksi teoriaosassa käsitellään yleisiä asenteita ja niiden syntyä sekä asenteiden muokkausta koskevia lainalaisuuksia aiheeseen liittyvän kirjallisuuden pohjalta. Asenteiden sisällöntuottajina esitetään perhe, koulu ja opettajat, nuoren vertaisryhmät sekä joukkotiedotusvälineet. Lisäksi käsitellään kansainvälisyyskasvatusta kouluissamme sekä maamme ulkomaalaisväestön historiaa ja nykytilannetta. Lopuksi luodaan katsaus aikaisempiin suomalaisten ulkomaalaisasenteita kartoittaviin tutkimuksiin sekä niiden keskeisiin tuloksiin.
Tutkimus on tyypiltään kvantitatiivinen survey-tutkimus. Aineiston keräämiseen käytettiin strukturoitua kyselylomaketta, joka sisälsi vastaajien taustatietoja, Suomeen pyrkivien ulkomaalaisten vastaanottoa, maahanmuuttajaryhmiä, ulkomaalaisille suotavia oikeuksia ja tasa-arvoa koskevia kysymyksiä. Lisäksi tiedusteltiin ulkomaalaisten maahanmuuttoon liitettyjä uhkia ja etuja, nuorten saamia ulkomaalaiskontakteja, nuorten halukkuutta sosiaaliseen vuorovaikutukseen ulkomaalaisten kanssa sekä nuorten käsityksiä koulun tarjoamasta kansainvälisyyskasvatuksesta. Kysymykset olivat pääasiallisesti viisiportaiselle Likertin asteikolle laadittuja luonteeltaan stereotyyppisiä asenneväittämiä. Tutkimukseen osallistui vuoden 2004 toukokuussa 412 hämeenlinnalaista peruskoulun yhdeksännellä luokalla olevaa oppilasta. Tutkimustulokset analysoitiin SPSS-ohjelmia apuna käyttäen.
Hämeenlinnalaisnuorten ulkomaalaisasenteet ovat jokseenkin kielteisesti sävyttyneitä. Vajaa puolet nuorista on sitä mieltä, että Suomen tulisi vastaanottaa pakolaisia suunnilleen yhtä paljon tai jonkin verran aikaisempaa enemmän. Pakolaisten vastaanottamisen vähentämistä kannattaa kuitenkin miltei yhtä moni. Suhtautuminen ulkomaalaisia työntekijöitä kohtaan on hieman myönteisempää. Reilun neljänneksen mielestä vuotuinen pakolaiskiintiömme voisi olla suunnilleen entisen suuruinen, mutta peräti puolet nuorista olisi valmiita pienentämään pakolaiskiintiötä tuntuvasti. Jopa yhdeksän kymmenestä nuoresta katsoo, että Suomen tulisi ensisijaisesti huolehtia maan oman väestön työllisyydestä ja yli puolet nuorista rajoittaisi myös ulkomaalaisten maahanmuuttoa työllisyystilanteen ollessa heikko.
Nuoret perustelevat asennoitumistaan ulkomaalaisia kohtaan taloudellisilla, terveydellisillä ja yhteiskunnallisilla näkökulmilla. Suurimpina ulkomaalaisten maahanmuuton aiheuttamina uhkakuvina pidettiin työttömyyden lisääntymistä, terveydellisten haittojen, kuten aids ja huumeet, leviämistä Suomeen sekä levottomuuksien lisääntymistä maassamme. Maahanmuuton myönteisinä puolina nähtiin erityisesti kulttuurielämämme monipuolistuminen sekä suvaitsevaisuuden lisääntyminen. Yli puolet nuorista ottaisikin mielellään ulkomaalaisen henkilön ystäväkseen tai työtoverikseen.
Tutkimuksessa mainituista kansallisuusryhmistä myönteisimmin suhtauduttiin englantilaisiin, amerikkalaisiin ja norjalaisiin. Varauksellisinta suhtautuminen oli serbien, irakilaisten ja somaleiden kohdalla.
Tytöt, koulutyössään hyvin menestyneet, peruskoulun jälkeen lukioon aikovat, politiikasta kiinnostuneet ja uskonnolliset nuoret asennoituivat ulkomaalaisia kohtaan myönteisemmin kuin pojat, heikosti koulutyössään menestyneet, ammattiopintoihin aikovat, politiikasta kiinnostumattomat ja nuoret, joille uskonto ei ole merkityksellistä. Myös ulkomaalaiskontaktien laadulla havaittiin olevan yhteys nuoren ulkomaalaisasenteisiin.
Asiasanat: ulkomaalaiset, asenteet, suvaitsevaisuus, nuoret, kulttuurikosketukset, kansainvälisyyskasvatus