Lasten kuorsaus, unenaikaiset hengityshäiriöt ja neurokognitiivinen suoriutuminen
STEWART, HANNA (2008)
STEWART, HANNA
2008
Psykologia - Psychology
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2008-06-03
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-18684
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-18684
Tiivistelmä
Kuorsaavien lasten unenaikaisten hengityshäiriöiden on todettu vaikuttavan alentavasti neurokognitiiviseen suoritustasoon. Aikaisemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että kuorsaavat lapset suoriutuivat tarkkaavuutta, muistia ja älykkyyttä mittaavista tehtävistä kuorsaamattomia lapsia merkittävästi heikommin. Suoriutumisen on todettu olevan kuorsaamattomia lapsia heikompaa myös niillä kuorsaavilla lapsilla, joilla ei esiintynyt hengityshäiriöitä. Unenaikaiset hengityshäiriöt huonontavat yöunen laatua aiheuttaen päiväaikaista väsymystä, levottomuutta, ylivilkkautta ja päänsärkyä, jotka puolestaan aiheuttavat tarkkaavuuden ylläpitovaikeuksia, muisti- ja keskittymisvaikeuksia sekä alentunutta oppimiskykyä. Vaikutukset näkyvät myös mielialan laskuna ja ärtyisyytenä, jotka osaltaan heikentävät kognitiivista suoriutumista. Tutkimuksessa selvitettiin kuorsauksen ja unenaikaisten hengityshäiriöiden sekä neurokognitiivisen suoriutumisen välistä yhteyttä 6-8 -vuotiailla lapsilla. Oltiin kiinnostuneita selvittämään onko kuorsauksella ja unenaikaisilla hengityshäiriöllä yhteyttä lasten neurokognitiiviseen suoriutumiseen. Neurokognitiivisia taitoja arvioitiin psykologisilla testeillä WISC-III ja NEPSY. Testaukset suoritettiin syksyn 2007 ja kevään 2008 aikana. Tutkimukseen osallistui 36 ala-asteen 1. luokkalaista tyttöä ja poikaa. Osallistujat jakautuivat kuorsaaviin ja kuorsaamattomiin verrokkeihin, joiden testituloksia verrattiin toisiinsa.
Kuorsaavien lasten yleinen kognitiivinen suoritustaso (ÄO) ja kielellinen älykkyys olivat tilastollisesti merkitsevästi alempia kuin verrokkien. Kuorsaavat lapset suoriutuvat ei-kuorsaavia lapsia heikommin kielellisten toimintojen alueella matemaattisessa päättelyssä. Näönvaraiseen päättelyyn pohjautuvissa ja neuropsykologisissa toiminnoissa kuorsaajien ja ei-kuorsaajien suoriutumisessa ei ollut eroa. Hengityshäiriölöydöksen vaikeusasteella todettiin olevan yhteyttä niin kielellisiin toimintoihin, yleiseen kognitiiviseen tasoon, kuin näköavaruudelliseen hahmottamiseenkin. Tulokset osoittavat, että unenaikainen kuorsaus ja hengityshäiriöt ovat yhteydessä lasten neurokognitiiviseen suoriutumiseen, kielellisten toimintojen osalta. Vaikuttaisi siltä, että kuorsauksen ja unenaikaisten hengityshäiriöiden aiheuttama unen puute ja sitä seuraavan päiväväsymyksen suoritusta alentava vaikutus eri kognitiivisiin toimintoihin näkyy selvimmin kielelliseen päättelyyn perustuvista toiminnoista, matemaattisissa taidoissa. Unenaikaisen hengityshäiriön vaikeusasteen todettiin olevan yhteydessä kielellisiin toimintoihin, yleisen kognitiiviseen kykytasoon sekä näköavaruudelliseen päättelyyn. Suoriutuminen näissä toiminnoissa heikkenee hengityshäiriön vaikeusasteen kasvaessa.
Avainsanat: uni, unihäiriöt, kuorsaus, apnea, uniapnea, unenaikaiset hengityshäiriöt, neurokognitiiviset toiminnot, kognitiivinen suoriutuminen, neuropsykologia – lapset.
Kuorsaavien lasten yleinen kognitiivinen suoritustaso (ÄO) ja kielellinen älykkyys olivat tilastollisesti merkitsevästi alempia kuin verrokkien. Kuorsaavat lapset suoriutuvat ei-kuorsaavia lapsia heikommin kielellisten toimintojen alueella matemaattisessa päättelyssä. Näönvaraiseen päättelyyn pohjautuvissa ja neuropsykologisissa toiminnoissa kuorsaajien ja ei-kuorsaajien suoriutumisessa ei ollut eroa. Hengityshäiriölöydöksen vaikeusasteella todettiin olevan yhteyttä niin kielellisiin toimintoihin, yleiseen kognitiiviseen tasoon, kuin näköavaruudelliseen hahmottamiseenkin. Tulokset osoittavat, että unenaikainen kuorsaus ja hengityshäiriöt ovat yhteydessä lasten neurokognitiiviseen suoriutumiseen, kielellisten toimintojen osalta. Vaikuttaisi siltä, että kuorsauksen ja unenaikaisten hengityshäiriöiden aiheuttama unen puute ja sitä seuraavan päiväväsymyksen suoritusta alentava vaikutus eri kognitiivisiin toimintoihin näkyy selvimmin kielelliseen päättelyyn perustuvista toiminnoista, matemaattisissa taidoissa. Unenaikaisen hengityshäiriön vaikeusasteen todettiin olevan yhteydessä kielellisiin toimintoihin, yleisen kognitiiviseen kykytasoon sekä näköavaruudelliseen päättelyyn. Suoriutuminen näissä toiminnoissa heikkenee hengityshäiriön vaikeusasteen kasvaessa.
Avainsanat: uni, unihäiriöt, kuorsaus, apnea, uniapnea, unenaikaiset hengityshäiriöt, neurokognitiiviset toiminnot, kognitiivinen suoriutuminen, neuropsykologia – lapset.