Sosiaaliset kokoumat - Deleuzen ja DeLandan sosiaalisen ontologia yhteisötutkimuksen perspektiivistä
SINTONEN, JUHO (2008)
SINTONEN, JUHO
2008
Sosiologia - Sociology
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2008-06-02
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-18679
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-18679
Tiivistelmä
Tutkielmassa tarkastellaan Gilles Deleuzen ontologian ja siitä Manuel DeLandan rekonstruoiman sosiaalisen ontologian pohjalta sosiaalisia kokoutumisprosesseja, joissa jatkuvasti muuntuen syntyvät kaikki enemmän tai vähemmän pysyvät tai vakaat sosiaaliset ja institutionaaliset entiteetit. Deleuzelainen ontologia asettuu kriittiseen suhteeseen ´antroposentristen´ ontologioiden kanssa, ja tutkielmassa niitä edustavat sosiaalinen konstruktivismi ja kriittinen realismi.
Deleuzelaisittain Kosmos nähdään jatkuvana materian itseorganisoitumisprosessina, individualisaationa, jossa kaaoksen vastavoimana on kokoutuminen. Ihminen toimii ´alloplastisessa´ eli ´antropomorfisessa´ kerrostumassa, jossa elävät myös muut territoriaaliset eläimet. Tästä syystä Deleuze ja Guattari puhuvatkin ´territoriaalisista´ kokoumista sosiaalisten sijaan. Deleuzen realistisessa ontologiassa todellisuus jakautuu kolmeen erottumattomaan ja toisensa läoitunkemaan aspektiin: aktuaaliseen, intensiiviseen ja virtuaaliseen. Kokoutumisprosessien moottorina on intensiivinen ero: se luo jännitteitä, joiden vähenemiseen ja sitä kautta kokouman vakaaseen tilaan prosessi ´luonnostaan´ pyrkii. Kokouma on syntynyt aiemman kokouman ´pakoviivalla´, ja tämä deterritorialisaatio ja sitä ohjaava ´abstrakti kone´ ovat vastuussa kokouman säilymisestä ja muuntumisesta, tai hajoamisesta ja uuden kokouman synnystä. Pakoviiva kertoo siis kokouman historian ja tulevaisuuden.
Itse ´kokouman´ käsite on vasta muotoutumassa, eikä sillä ole edes täysin vakiintunutta suomenkielistä nimeä. Samoin kokouman ulottuvuudet määrittyvät eri teoreetikoilla hieman eri tavoin. DeLanda edustaa matemaattisesti, tarkemmin sanottuna topologisesti, orientoitunutta kompleksiteettiteoreettista systeemitulkintaa.
Sosiaalisten kokoumien tarkastelu alkaa tässä tutkielmassa yksilösubjektin synnystä, ja se päättyy sosiaalisiin liikkeisiin. Näin siitä syystä, että näkökulmani on Pispalan asuinyhteisö, kokoumien kokouma, joka on mielestäni ihanteellinen paikka myös ´nomadologiselle´ kokoumatutkimukselle.
Asiasanat: kokouma, kooste, sommitelma, yhteisötutkimus, yhteisö, Deleuze
Deleuzelaisittain Kosmos nähdään jatkuvana materian itseorganisoitumisprosessina, individualisaationa, jossa kaaoksen vastavoimana on kokoutuminen. Ihminen toimii ´alloplastisessa´ eli ´antropomorfisessa´ kerrostumassa, jossa elävät myös muut territoriaaliset eläimet. Tästä syystä Deleuze ja Guattari puhuvatkin ´territoriaalisista´ kokoumista sosiaalisten sijaan. Deleuzen realistisessa ontologiassa todellisuus jakautuu kolmeen erottumattomaan ja toisensa läoitunkemaan aspektiin: aktuaaliseen, intensiiviseen ja virtuaaliseen. Kokoutumisprosessien moottorina on intensiivinen ero: se luo jännitteitä, joiden vähenemiseen ja sitä kautta kokouman vakaaseen tilaan prosessi ´luonnostaan´ pyrkii. Kokouma on syntynyt aiemman kokouman ´pakoviivalla´, ja tämä deterritorialisaatio ja sitä ohjaava ´abstrakti kone´ ovat vastuussa kokouman säilymisestä ja muuntumisesta, tai hajoamisesta ja uuden kokouman synnystä. Pakoviiva kertoo siis kokouman historian ja tulevaisuuden.
Itse ´kokouman´ käsite on vasta muotoutumassa, eikä sillä ole edes täysin vakiintunutta suomenkielistä nimeä. Samoin kokouman ulottuvuudet määrittyvät eri teoreetikoilla hieman eri tavoin. DeLanda edustaa matemaattisesti, tarkemmin sanottuna topologisesti, orientoitunutta kompleksiteettiteoreettista systeemitulkintaa.
Sosiaalisten kokoumien tarkastelu alkaa tässä tutkielmassa yksilösubjektin synnystä, ja se päättyy sosiaalisiin liikkeisiin. Näin siitä syystä, että näkökulmani on Pispalan asuinyhteisö, kokoumien kokouma, joka on mielestäni ihanteellinen paikka myös ´nomadologiselle´ kokoumatutkimukselle.
Asiasanat: kokouma, kooste, sommitelma, yhteisötutkimus, yhteisö, Deleuze