”Kumpi on väärässä, minä vai järjestelmä?” - Yhteiskunta ja yksilö Steen1:n ja Asan rap-sanoituksissa
MÄKELÄINEN, LOTTA (2008)
MÄKELÄINEN, LOTTA
2008
Suomen kirjallisuus - Finnish Literature
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2008-06-04
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-18602
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-18602
Tiivistelmä
Tutkielmassa tarkastellaan kahden suomalaisen rap-artistin, Steen1:n ja Asan, rap-sanoitusten kuvaamaa yksilön ja yhteiskunnan suhdetta. Analyysin kohteena ovat Steen1:n Salaliittoteoria (2004) ja Varasta pomolta, Avaimen Punainen tiili (2001) sekä Asan Leijonaa metsästän (2005) ja Terveisiä kaaoksesta (2006) -albumit.
Sanoituksia lähestytään kirjallisuustieteen ja kulttuurintutkimuksen näkökulmasta. Tutkielman metodina käytetään tarkan lukemisen tekniikkaa, jonka avulla nostetaan esiin myös ympäröivän yhteiskunnan ilmiöitä. Kulttuurintutkimuksen lisäksi lähteinä käytetään mm. miestutkimuksen, sosiologian ja nuorisotutkimuksen alaan kuuluvaa tutkimuskirjallisuutta.
Tutkielmassa pohditaan, millaisessa asemassa sanoitusten kuvaamat nuoret miehet ovat suhteessa yhteiskuntaan ja sen toimijoihin, politiikkaan, kapitalistiseen talousjärjestelmään, asuinympäristöön, perheeseen ja läheisiin. Monialaisen tutkimusotteen avulla pohditaan, miten tätä suhdetta kuvataan. Yksilön ja yhteiskunnan kanssakäyminen muodostuu sanoituksissa ongelmalliseksi, sillä yhteiskuntaa ei nähdä yksilöiden jokapäiväistä selviytymiskamppailua tukevana järjestelmänä. Sen sijaan kappaleissa yhteiskuntaa edustavat poliitikot, lainvalvojat ja viranomaiset nähdään vihollisina. Arvostelu kohdistuu myös mediavaltaan ja uusliberalistiseen talouspolitiikkaan.
Steen1:n ja Asan sanoitusten miljöö on urbaani lähiöympäristö. Kappaleissa lähiö esitetään pahoinvoivana ja väkivaltaisena asuinalueena. Toisaalta lähiö toimii myös erittäin merkittävänä paikallisen identiteetin tuottajana. Kovan ympäristön haastama minuus voi kiinnittyä voimaa antavalla tavalla elinympäristöön. Sanoitusten maailmassa sekä identiteetti että subjekti ovat jatkuvan muutoksen ja ristiriitaisten paineiden alaisina. Suhde itseen, läheisiin ja yhteiskuntaan on kappaleissa kompleksinen.
Miehen asema näyttäytyy sanoituksissa problemaattisena. Syrjäytymisen jatkuva uhka tekee kunniallisen aseman saavuttamisesta vaikeaa, ja epäonnistumisen häpeä leimaa identiteettiä. Miehen ja naisen suhde on etäinen ja ongelmallinen. Naiset näkyvät sanoituksissa lähinnä poissaolonsa kautta. Positiivisina voimina kappaleissa toimivat ystävät ja perhe.
Ratkaisuna moninaisiin ja vaikeisiin ongelmiin nähdään sanoituksissa paitsi vallitsevan yhteiskunnallisen ja poliittisen tilanteen muuttaminen, myös kanssaihmiset paremmin huomioonottava toimiminen arjen tasolla.
Tutkielman avainsanoja: Rap-musiikki, hiphop-kulttuuri, lähiö, yhteiskunta, yhteiskuntakritiikki, kulttuurintutkimus
Sanoituksia lähestytään kirjallisuustieteen ja kulttuurintutkimuksen näkökulmasta. Tutkielman metodina käytetään tarkan lukemisen tekniikkaa, jonka avulla nostetaan esiin myös ympäröivän yhteiskunnan ilmiöitä. Kulttuurintutkimuksen lisäksi lähteinä käytetään mm. miestutkimuksen, sosiologian ja nuorisotutkimuksen alaan kuuluvaa tutkimuskirjallisuutta.
Tutkielmassa pohditaan, millaisessa asemassa sanoitusten kuvaamat nuoret miehet ovat suhteessa yhteiskuntaan ja sen toimijoihin, politiikkaan, kapitalistiseen talousjärjestelmään, asuinympäristöön, perheeseen ja läheisiin. Monialaisen tutkimusotteen avulla pohditaan, miten tätä suhdetta kuvataan. Yksilön ja yhteiskunnan kanssakäyminen muodostuu sanoituksissa ongelmalliseksi, sillä yhteiskuntaa ei nähdä yksilöiden jokapäiväistä selviytymiskamppailua tukevana järjestelmänä. Sen sijaan kappaleissa yhteiskuntaa edustavat poliitikot, lainvalvojat ja viranomaiset nähdään vihollisina. Arvostelu kohdistuu myös mediavaltaan ja uusliberalistiseen talouspolitiikkaan.
Steen1:n ja Asan sanoitusten miljöö on urbaani lähiöympäristö. Kappaleissa lähiö esitetään pahoinvoivana ja väkivaltaisena asuinalueena. Toisaalta lähiö toimii myös erittäin merkittävänä paikallisen identiteetin tuottajana. Kovan ympäristön haastama minuus voi kiinnittyä voimaa antavalla tavalla elinympäristöön. Sanoitusten maailmassa sekä identiteetti että subjekti ovat jatkuvan muutoksen ja ristiriitaisten paineiden alaisina. Suhde itseen, läheisiin ja yhteiskuntaan on kappaleissa kompleksinen.
Miehen asema näyttäytyy sanoituksissa problemaattisena. Syrjäytymisen jatkuva uhka tekee kunniallisen aseman saavuttamisesta vaikeaa, ja epäonnistumisen häpeä leimaa identiteettiä. Miehen ja naisen suhde on etäinen ja ongelmallinen. Naiset näkyvät sanoituksissa lähinnä poissaolonsa kautta. Positiivisina voimina kappaleissa toimivat ystävät ja perhe.
Ratkaisuna moninaisiin ja vaikeisiin ongelmiin nähdään sanoituksissa paitsi vallitsevan yhteiskunnallisen ja poliittisen tilanteen muuttaminen, myös kanssaihmiset paremmin huomioonottava toimiminen arjen tasolla.
Tutkielman avainsanoja: Rap-musiikki, hiphop-kulttuuri, lähiö, yhteiskunta, yhteiskuntakritiikki, kulttuurintutkimus