Busta ilman raimssii ja muut doupit räbäyttäjät: Hiphop-slangia kääntäjän näkökulmasta
MUKKA, IIRA (2008)
MUKKA, IIRA
2008
Käännöstiede (englanti) - Translation Studies (English)
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2008-06-03
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-18598
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-18598
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa käsitellään hiphop-slangia ja sen kääntämistä. Hiphop-kulttuurin juuret ovat tiukasti urbaanissa Pohjois-Amerikassa, joten myös alkuperäinen hiphop-kieli on englanti. Suomenkielinen hiphop-slangi taas on vielä verraten nuorta ja etsii itselleen luontevaa muotoa, ja tämä yhdistettynä huoleen englannin vaikutuksesta suomen kieleen tarjoaa kääntämisentutkijalle oivallisen ja moniulotteisen tutkimuskohteen. Tarkoituksena on tutkia, missä määrin suomenkielisessä hiphop-slangissa ja näin ollen myös käännöksissä saa näkyä englannin vaikutusta sekä kuinka asiantunteva hiphop-slangin kääntäjän tulee olla, jotta kieli on ”aitoa” eli uskottavaa. Käännösteoreettisena taustana käytetään ensi sijassa Hans J. Vermeerin skoposteoriaa.
Tutkimuksen taustaksi esitellään kielen variantteja: puhekieltä, kirjakieltä, yleiskieltä ja slangia ja niiden tunnuspiirteitä sekä hiphop-slangin historiaa. Lisäksi tarkastellaan englannin vaikutusta suomen kieleen ja sitä kautta suomenkielistä hiphop-slangia, sekä luodaan katsaus puheen piirteiden ilmaisemiseen tekstissä ja niiden kääntämiseen, johon liittyy myös kysymys niin kääntäjän kuin kohdeyleisön asiantuntijuudesta. Tutkielmassa käsitellään lyhyesti myös tekstittämisen konventioita ja kuvan ja sanan suhdetta. Lopuksi tuodaan esitellyt osa-alueet yhteen käännösesimerkkien ja niiden analyysin kautta.
Tutkimuksen aineistona on käytetty hiphop-artisti Karri ”Paleface” Miettisen suomentamaa hiphop-elokuvaa 8 Mile sekä Los Angelesin jengikulttuuriin sijoittuvaa omaelämäkertateosta Monster: Crips-jengiläisen muistelmat, jonka on suomentanut Yasir Gaily. Aineiston analyysin avulla selvitetään sitä, millaisia yleisistä konventioista ja odotuksista poikkeavia keinoja käännöksissä on käytetty sekä sitä, millä tavalla samalle kohderyhmälle suunnatut av-käännös ja kaunokirjallinen käännös mahdollisesti poikkeavat toisistaan.
Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että kääntäjän asiantuntijuudella on hiphop-slangin kääntämisessä tärkeä rooli ja että asiantunteva kohdeyleisö pystyy vastaanottamaan yleiskielestä radikaalistikin poikkeavia ilmaisuja myös ruututeksteissä, joskin käännösten hiphop-slangin reseptiosta kaivattaisiin vielä lisätutkimuksia. Lisäksi tulokset osoittavat, että hiphop-kielessä saa näkyä hiphop-kulttuurin alkuperä, mutta kehityssuunta vaikuttaa olevan ns. supisuomeen päin: äidinkielen hallitsemista pidetään hiphopin asiantuntijoiden keskuudessa suuressa arvossa.
Avainsanat: hiphop-slangi, puheen piirteiden kääntäminen, asiantuntijuus, skoposteoria
Tutkimuksen taustaksi esitellään kielen variantteja: puhekieltä, kirjakieltä, yleiskieltä ja slangia ja niiden tunnuspiirteitä sekä hiphop-slangin historiaa. Lisäksi tarkastellaan englannin vaikutusta suomen kieleen ja sitä kautta suomenkielistä hiphop-slangia, sekä luodaan katsaus puheen piirteiden ilmaisemiseen tekstissä ja niiden kääntämiseen, johon liittyy myös kysymys niin kääntäjän kuin kohdeyleisön asiantuntijuudesta. Tutkielmassa käsitellään lyhyesti myös tekstittämisen konventioita ja kuvan ja sanan suhdetta. Lopuksi tuodaan esitellyt osa-alueet yhteen käännösesimerkkien ja niiden analyysin kautta.
Tutkimuksen aineistona on käytetty hiphop-artisti Karri ”Paleface” Miettisen suomentamaa hiphop-elokuvaa 8 Mile sekä Los Angelesin jengikulttuuriin sijoittuvaa omaelämäkertateosta Monster: Crips-jengiläisen muistelmat, jonka on suomentanut Yasir Gaily. Aineiston analyysin avulla selvitetään sitä, millaisia yleisistä konventioista ja odotuksista poikkeavia keinoja käännöksissä on käytetty sekä sitä, millä tavalla samalle kohderyhmälle suunnatut av-käännös ja kaunokirjallinen käännös mahdollisesti poikkeavat toisistaan.
Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että kääntäjän asiantuntijuudella on hiphop-slangin kääntämisessä tärkeä rooli ja että asiantunteva kohdeyleisö pystyy vastaanottamaan yleiskielestä radikaalistikin poikkeavia ilmaisuja myös ruututeksteissä, joskin käännösten hiphop-slangin reseptiosta kaivattaisiin vielä lisätutkimuksia. Lisäksi tulokset osoittavat, että hiphop-kielessä saa näkyä hiphop-kulttuurin alkuperä, mutta kehityssuunta vaikuttaa olevan ns. supisuomeen päin: äidinkielen hallitsemista pidetään hiphopin asiantuntijoiden keskuudessa suuressa arvossa.
Avainsanat: hiphop-slangi, puheen piirteiden kääntäminen, asiantuntijuus, skoposteoria