Arkkiveisujen ja pennilehtien perilliset. Pienet sensaatiot Helsingin Sanomissa, Iltalehdessä ja OHO!-lehdessä
MANNERMAA, SANNA (2008)
MANNERMAA, SANNA
2008
Tiedotusoppi - Journalism and Mass Communication
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2008-06-05
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-18589
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-18589
Tiivistelmä
Tutkimukseni aiheena ovat pienet sensaatiot ja niiden asema suomalaisessa nykylehdistössä. Tutkin, miten tämä arkkiveisuihin ja pennilehdistöön pohjautuva juttutyyppi elää tänä päivänä erilaisissa suomalaisissa lehdissä. Tutkimusaineistoni koostuu kaikkiaan 50 jutusta, jotka olen kerännyt maaliskuussa 2005 Helsingin Sanomien Maailman ihmisiä -palstalta, Iltalehdestä ja OHO!-lehdestä. Aineiston jutut käsittelevät joko tavallisia ihmisiä tai yleisiä asioita. Julkisuuden henkilöitä käsittelevät jutut olen rajannut aineistoni ulkopuolelle.
Koska tutkimukseni käsittelee pieniä sensaatioita, on tärkeää tehdä ero pienten ja isojen sensaatioiden välille. Pienten sensaatioiden aiheissa ei ole oikeasti sensaation aineksia, mutta aiheista on nostettu esiin sensaationomaisia puolia niin, että juttu äkkiä katsottuna vaikuttaa sensaatiolta. Tutkimukseeni keskeisesti liittyviä käsitteitä ovat sensaation lisäksi tabloidisaatio ja siihen liittyen viihteellistyminen.
Olen lähestynyt tutkimusaineistoni juttuja käymällä niitä läpi neljän pääteeman kautta. Analyysin pääteemat ovat juttujen aihepiirit, juttujen asema tutkimuksessa mukana olevissa lehdissä, jutuissa esiintyvät henkilöt sekä juttujen viesti lukijoille. Näitä teemoja tarkastelemalla olen löytänyt aineistostani muun muassa ikiaikaisiin tarinarakenteisiin pohjautuvia vastakkainasetteluja ja myyttisistä kertomuksista tuttuja päähenkilöiden rooleja. Jutuissa asetetaan usein vastakkain ”me” ja ”ne” niin, että lukija edustaa normaalia ”meidän” joukkoa ja jutussa kerrotaan jollain tavalla omituisesta ”niiden” joukosta. Myyttisinä hahmoina jutuissa esiintyy sankareita, uhreja ja roistoja. Vaikka useiden juttujen aiheet tuntuvat lukijasta uskomattomilta, pääosa jutuista kertoo arkipäiväisistä sattumuksista. Muita merkittäviä aihepiirejä ovat tutkimustulokset ja sairaudet. Jutut eivät ole lähemmin tarkasteltuna pelkkää kevyttä ja viihteellistä aineistoa, vaan lähes jokaisesta jutusta löytyy tarkalla lukemisella jokin opetus.
Vaikka eri lehdet käyttävät pieniä sensaatioita osin samalla tavalla, esimerkiksi juuri rakentamalla yhteisöllisyyttä ”meidän” ja ”niiden” välisen vastakkainasettelun avulla, lehtien tavassa käyttää pieniä sensaatioita on myös eroja. Esimerkiksi Helsingin Sanomat käyttää juttuja osoittaakseen, että se osaa olla myös hauska, kun taas Iltalehdessä samat aiheet ovat osoitus siitä, ettei lehti ole pelkästään viihteellinen.
Asiasanat: sensaatio, tabloidi, uutinen, kertomus, viihteellistyminen, yhteisöllisyys
Koska tutkimukseni käsittelee pieniä sensaatioita, on tärkeää tehdä ero pienten ja isojen sensaatioiden välille. Pienten sensaatioiden aiheissa ei ole oikeasti sensaation aineksia, mutta aiheista on nostettu esiin sensaationomaisia puolia niin, että juttu äkkiä katsottuna vaikuttaa sensaatiolta. Tutkimukseeni keskeisesti liittyviä käsitteitä ovat sensaation lisäksi tabloidisaatio ja siihen liittyen viihteellistyminen.
Olen lähestynyt tutkimusaineistoni juttuja käymällä niitä läpi neljän pääteeman kautta. Analyysin pääteemat ovat juttujen aihepiirit, juttujen asema tutkimuksessa mukana olevissa lehdissä, jutuissa esiintyvät henkilöt sekä juttujen viesti lukijoille. Näitä teemoja tarkastelemalla olen löytänyt aineistostani muun muassa ikiaikaisiin tarinarakenteisiin pohjautuvia vastakkainasetteluja ja myyttisistä kertomuksista tuttuja päähenkilöiden rooleja. Jutuissa asetetaan usein vastakkain ”me” ja ”ne” niin, että lukija edustaa normaalia ”meidän” joukkoa ja jutussa kerrotaan jollain tavalla omituisesta ”niiden” joukosta. Myyttisinä hahmoina jutuissa esiintyy sankareita, uhreja ja roistoja. Vaikka useiden juttujen aiheet tuntuvat lukijasta uskomattomilta, pääosa jutuista kertoo arkipäiväisistä sattumuksista. Muita merkittäviä aihepiirejä ovat tutkimustulokset ja sairaudet. Jutut eivät ole lähemmin tarkasteltuna pelkkää kevyttä ja viihteellistä aineistoa, vaan lähes jokaisesta jutusta löytyy tarkalla lukemisella jokin opetus.
Vaikka eri lehdet käyttävät pieniä sensaatioita osin samalla tavalla, esimerkiksi juuri rakentamalla yhteisöllisyyttä ”meidän” ja ”niiden” välisen vastakkainasettelun avulla, lehtien tavassa käyttää pieniä sensaatioita on myös eroja. Esimerkiksi Helsingin Sanomat käyttää juttuja osoittaakseen, että se osaa olla myös hauska, kun taas Iltalehdessä samat aiheet ovat osoitus siitä, ettei lehti ole pelkästään viihteellinen.
Asiasanat: sensaatio, tabloidi, uutinen, kertomus, viihteellistyminen, yhteisöllisyys