Työeläkekuntoutuksen käynnistämisen ongelmat ja kehittämistarpeet työterveyslääkärin näkökulmasta
LINDHOLM, ANNA (2008)
LINDHOLM, ANNA
2008
Vakuutustiede - Insurance
Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta - Faculty of Economics and Administration
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2008-06-06
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-18586
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-18586
Tiivistelmä
Suomen väestörakenteessa tulee tapahtumaan lähitulevaisuudessa merkittäviä muutoksia. Väestön vanhetessa työmarkkinoilta poistuu enemmän ihmisiä kuin sinne tulee. Hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohjan turvaamisen kannalta keskeiseksi haasteeksi muodostuukin se, että kansalaiset jatkaisivat työelämässä nykyistä pidempään. Merkittävän keinon työurien pidentämiseen tarjoaa ammatillinen kuntoutus. Se on suunnattu henkilöille, jotka ovat sairauden tai vajaakuntoisuuden vuoksi vaarassa syrjäytyä työmarkkinoilta. Tässä tutkimuksessa tarkastelun kohteena on työeläkekuntoutus, joka on työeläkelaitosten järjestämää ammatillista kuntoutusta. Kuntoutuksen mahdollisimman varhainen käynnistäminen on äärimmäisen tärkeää sen onnistumisen kannalta. Työterveyshuollolla on keskeinen rooli kuntoutusaloitteiden tekemisessä. Sillä on erityisen hyvät mahdollisuudet työikäisen väestön työkyvyttömyyden uhan varhaiseen havaitsemiseen ja työkyvyn arviointiin.
Tutkimuksen tavoitteena on tarkastella työeläkekuntoutuksen käynnistämisprosessin toimivuutta silloin, kun kuntoutusaloitteen tekijänä on työterveyshuolto. Asiaa lähestytään työterveyslääkärin näkökulmasta. Tavoitteena on selvittää työterveyslääkäreiden tietämystä työeläkekuntoutuksesta sekä heidän näkemyksiään sen käynnistämisvaiheeseen mahdollisesti liittyvistä ongelmista ja kehittämistarpeista. Aihepiirin teoreettisen tarkastelun jälkeen asetettuihin tutkimusongelmiin pyritään vastaamaan 112 työterveyslääkärin vastauksista koostuvan empiirisen aineiston avulla. Tutkimus on luonteeltaan kvantitatiivis-kvalitatiivinen survey-tutkimus, jossa tutkimusmenetelmänä käytetään Internet-kyselyä.
Tutkimuksessa todettiin, että työeläkekuntoutuksen käynnistämisessä on työterveyslääkäreiden mielestä selkeitä prosessia hidastavia ongelmia ja kehittämistarpeita. Esimerkiksi vastaajien työeläkekuntoutusta koskeva lisäkoulutushalukkuus on ilmeinen. Samoin työnantajien ja työntekijöiden tietoa kuntoutuksen mahdollisuuksista tulisi lisätä. Vastaajien mukaan kuntoutuksen aloittaminen voi hankaloitua myös työnantajien ja työntekijöiden ongelmallisen asenteen vuoksi. Kuntoutuksen käynnistymisen edellyttämää työ- ja toimintakyvyn arviointia vaikeuttaa erityisesti subjektiivisten oireiden objektiivinen todentaminen sekä arviointia tukevien toimintakykymittarien puute. Myös potilaan työolojen tuntemus koetaan haastavaksi. Vastaajien mukaan merkittävä työeläkekuntoutuksen varhaista käynnistämistä uhkaava tekijä on erikoissairaanhoidon hitaus, joka ilmenee myös epikriisien ja konsultaatioiden viivästymisinä. Työeläkelaitosten kanssa käytävän yhteistyön sujuvuudessa todettiin niin ikään olevan ongelmia. Tutkimuksessa esiintuotujen työeläkekuntoutuksen varhaista käynnistämistä uhkaavien asioiden kehittäminen on erittäin tärkeää, jotta yhä useampi kuntoutuja voisi jatkaa työelämässä ja edesauttaa näin hyvinvointiyhteiskunnan turvaamista.
Avainsanat: työeläkekuntoutus, ammatillinen kuntoutus, työterveyshuolto,
työterveyslääkäri
Tutkimuksen tavoitteena on tarkastella työeläkekuntoutuksen käynnistämisprosessin toimivuutta silloin, kun kuntoutusaloitteen tekijänä on työterveyshuolto. Asiaa lähestytään työterveyslääkärin näkökulmasta. Tavoitteena on selvittää työterveyslääkäreiden tietämystä työeläkekuntoutuksesta sekä heidän näkemyksiään sen käynnistämisvaiheeseen mahdollisesti liittyvistä ongelmista ja kehittämistarpeista. Aihepiirin teoreettisen tarkastelun jälkeen asetettuihin tutkimusongelmiin pyritään vastaamaan 112 työterveyslääkärin vastauksista koostuvan empiirisen aineiston avulla. Tutkimus on luonteeltaan kvantitatiivis-kvalitatiivinen survey-tutkimus, jossa tutkimusmenetelmänä käytetään Internet-kyselyä.
Tutkimuksessa todettiin, että työeläkekuntoutuksen käynnistämisessä on työterveyslääkäreiden mielestä selkeitä prosessia hidastavia ongelmia ja kehittämistarpeita. Esimerkiksi vastaajien työeläkekuntoutusta koskeva lisäkoulutushalukkuus on ilmeinen. Samoin työnantajien ja työntekijöiden tietoa kuntoutuksen mahdollisuuksista tulisi lisätä. Vastaajien mukaan kuntoutuksen aloittaminen voi hankaloitua myös työnantajien ja työntekijöiden ongelmallisen asenteen vuoksi. Kuntoutuksen käynnistymisen edellyttämää työ- ja toimintakyvyn arviointia vaikeuttaa erityisesti subjektiivisten oireiden objektiivinen todentaminen sekä arviointia tukevien toimintakykymittarien puute. Myös potilaan työolojen tuntemus koetaan haastavaksi. Vastaajien mukaan merkittävä työeläkekuntoutuksen varhaista käynnistämistä uhkaava tekijä on erikoissairaanhoidon hitaus, joka ilmenee myös epikriisien ja konsultaatioiden viivästymisinä. Työeläkelaitosten kanssa käytävän yhteistyön sujuvuudessa todettiin niin ikään olevan ongelmia. Tutkimuksessa esiintuotujen työeläkekuntoutuksen varhaista käynnistämistä uhkaavien asioiden kehittäminen on erittäin tärkeää, jotta yhä useampi kuntoutuja voisi jatkaa työelämässä ja edesauttaa näin hyvinvointiyhteiskunnan turvaamista.
Avainsanat: työeläkekuntoutus, ammatillinen kuntoutus, työterveyshuolto,
työterveyslääkäri