Maallikon käsityksiä puhekielestä eri ikäpolvilla -kansanlingvistinen näkökulma
LEANDER, ANNA-RIITTA (2008)
LEANDER, ANNA-RIITTA
2008
Suomen kieli - Finnish Language
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2008-05-21
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-18578
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-18578
Tiivistelmä
Tutkin työssäni maallikon kokemusta omasta puhekielestään. Tutkimukseni tavoitteena on selvittää, miten ei-lingvisti kirjoittaa, kun hänen pyydetään kirjoittamaan omaa puhekieltään.
Teoreettisena taustana tutkimuksessani on kansanlingvistiikka. Kansandialektologia (perceptual dialectology) on osa kansanlingvistiikkaa (folk linguitcs), joka tarkastelee laajemmin maallikoiden kielenkäyttöä koskevia havaintoja. Kansanlingvistiikka on tuoreimpia kansainvälisiä tutkimusaloja, joka tutkii ns. tavallisten ihmisten eli ei-lingvistien tietoa kielestä. Maallikoiden tietoa verrataan edelleen lingvistisiin näkökulmiin. Maallikolla tarkoitan tässä tavallista kielenkäyttäjää, jolla ei ole korkeakoulutasoista lingvististä koulutusta.
Tutkimusotteeni on kontrastiivinen kahden sukupolven välillä: 13-vuotiaiden nuorten ja yli 50-vuotiaiden ikäihmisten välillä. Tutkimusaineistonani on nuorten ja ikäihmisten kirjoittamia kirjeitä heidän omalla puhekielellään. Ottamalla tutkimusaineistoksi kirjoitettua murretta saadaan murteen tutkimukseen, erityisesti eri-ikäpolviin kohdistuvaan murteen tutkimukseen, mielenkiintoinen näkökanta, jossa analysointi keskittyy myös valintoihin, joita kirjoitetussa puhekielessä pystytään puhuttua murretta enemmän tekemään, vaikka kirjoitettaisiinkin ns. spontaania murretta. Nämä valinnat heijastelevat asenteita sekä kieltä että kielen puhujia kohtaan.
Sosiolingvistit ovat useimmin tarkoittaneet asenteella mielipiteitä kielestä ja sen käyttäjistä. Tässä tutkimuksessa määrittelen asenteen sisäiseksi reaktioksi, jonka ihminen ilmaisee yleensä jollakin tavoin näkyvästi. Asenne voi olla tiedostettu tai tiedostamaton eli piiloasenne. Kommentit kielestä ovat olennainen osa kansanlingvististä tutkimusta, sillä ne heijastelevat niitä asenteita, joita ihmisillä eri kielimuotoja ja kielimuotojen puhujia kohtaan on. Kommentit kertovat lingvistille mielenkiintoisella tavalla myös niistä tavoista ja taidoista, joita maallikolla on kielen hahmottamiseen ja luokittamiseen. Lisäksi kommenttien avulla pystytään syventymään kieli-identiteetin käsitteeseen, sillä ihminen ilmaisee itseään osana ympäristöään erityisesti kielen avulla, kielellisten valintojen kautta.
Metodina olen tutkimuksessani käyttänyt näennäisaikamenetelmää. Näennäisaikamenetelmän perustana on ajatus, että diakronisen muutoskehityksen vaiheet voidaan tavoittaa tarkastelemalla puheyhteisöön samanaikaisesti kuuluvien eri ikäpolvien kieltä.
Asiasanat: murre, kansanlingvistiikka, kansandialektologia, sosiolingvistiikka, kieli-identiteetti
Teoreettisena taustana tutkimuksessani on kansanlingvistiikka. Kansandialektologia (perceptual dialectology) on osa kansanlingvistiikkaa (folk linguitcs), joka tarkastelee laajemmin maallikoiden kielenkäyttöä koskevia havaintoja. Kansanlingvistiikka on tuoreimpia kansainvälisiä tutkimusaloja, joka tutkii ns. tavallisten ihmisten eli ei-lingvistien tietoa kielestä. Maallikoiden tietoa verrataan edelleen lingvistisiin näkökulmiin. Maallikolla tarkoitan tässä tavallista kielenkäyttäjää, jolla ei ole korkeakoulutasoista lingvististä koulutusta.
Tutkimusotteeni on kontrastiivinen kahden sukupolven välillä: 13-vuotiaiden nuorten ja yli 50-vuotiaiden ikäihmisten välillä. Tutkimusaineistonani on nuorten ja ikäihmisten kirjoittamia kirjeitä heidän omalla puhekielellään. Ottamalla tutkimusaineistoksi kirjoitettua murretta saadaan murteen tutkimukseen, erityisesti eri-ikäpolviin kohdistuvaan murteen tutkimukseen, mielenkiintoinen näkökanta, jossa analysointi keskittyy myös valintoihin, joita kirjoitetussa puhekielessä pystytään puhuttua murretta enemmän tekemään, vaikka kirjoitettaisiinkin ns. spontaania murretta. Nämä valinnat heijastelevat asenteita sekä kieltä että kielen puhujia kohtaan.
Sosiolingvistit ovat useimmin tarkoittaneet asenteella mielipiteitä kielestä ja sen käyttäjistä. Tässä tutkimuksessa määrittelen asenteen sisäiseksi reaktioksi, jonka ihminen ilmaisee yleensä jollakin tavoin näkyvästi. Asenne voi olla tiedostettu tai tiedostamaton eli piiloasenne. Kommentit kielestä ovat olennainen osa kansanlingvististä tutkimusta, sillä ne heijastelevat niitä asenteita, joita ihmisillä eri kielimuotoja ja kielimuotojen puhujia kohtaan on. Kommentit kertovat lingvistille mielenkiintoisella tavalla myös niistä tavoista ja taidoista, joita maallikolla on kielen hahmottamiseen ja luokittamiseen. Lisäksi kommenttien avulla pystytään syventymään kieli-identiteetin käsitteeseen, sillä ihminen ilmaisee itseään osana ympäristöään erityisesti kielen avulla, kielellisten valintojen kautta.
Metodina olen tutkimuksessani käyttänyt näennäisaikamenetelmää. Näennäisaikamenetelmän perustana on ajatus, että diakronisen muutoskehityksen vaiheet voidaan tavoittaa tarkastelemalla puheyhteisöön samanaikaisesti kuuluvien eri ikäpolvien kieltä.
Asiasanat: murre, kansanlingvistiikka, kansandialektologia, sosiolingvistiikka, kieli-identiteetti