Tietokäyttäytyminen Uusimaa innovoi -hankkeessa
LAHTINEN, JOHANNA (2008)
LAHTINEN, JOHANNA
2008
Informaatiotutkimus - Information Studies
Informaatiotieteiden tiedekunta - Faculty of Information Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2008-06-04
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-18572
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-18572
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena on tuottaa tietoa yhteisöllisestä tietokäyttäytymisestä aluekehityksen kontekstissa. Aihetta tarkastellaan tietämyksenhallinnan, yhteisöllisen tiedonjakamisen ja alueellisen innovaatiotoiminnan viitekehyksessä. Kirjallisuuskatsauksen perusteella on löydettävissä runsaasti erilaisia tiedon luomisen malleja. Sen sijaan empiirisiä tarkasteluja tiedonjakamisen ja tiedon luomisen prosesseista erityisissä konteksteissa on vähemmän. Tutkimuskohteena oli Uusimaa innovoi –hankkeen kahdeksan teemaryhmän tietokäyttäytyminen. Hankkeen tavoitteena oli laatia pääkaupunkiseudun ulkopuolisen Uudenmaan innovaatiostrategia, ja teemaryhmät oli muodostettu aluetta koskevien haasteiden, tavoitteiden ja näkemysten selvittämiseksi. Tutkimuksen tavoitteena on kuvata innovaatiostrategiaprosessiin liittyviä tiedontarpeita, tiedonhankintaa ja yhteisöllistä tiedonjakamista. Tutkimuksen pääkysymyksenä on, miten yhteisöllisen prosessin kautta luodaan näkemys alueen kehittämisestä. Tutkimuksen käytännön tavoitteena on selvittää, mitä osaamista informaatioalan ammattilaisilta odotetaan ja miten he kykenevät hyödyntämään osaamistaan yhteisöllisessä tietokäyttäytymisessä.
Tutkimusstrategiana oli laadullinen tapaustutkimus, jossa tietokäyttäytymistä kuvattiin käynnissä olleen innovaatiostrategiaprosessin kontekstissa. Aineisto kerättiin haastattelemalla 19 henkilöä, ja teemahaastatteluja täydennettiin hankkeessa tuotetuilla dokumenteilla. Haastateltavat olivat teemaryhmien jäseniä, sihteereitä, puheenjohtajia tai informaatikkoja. Heidän taustaorganisaationsa kuului triple helix –mallia vastaten yrityksiin, julkishallintoon tai tutkimus- ja kehittämisorganisaatioihin. Teorialuvuissa esiteltyjä tietämyksenhallinnan, yhteisöllisen tietokäyttäytymisen ja alueellisen innovaatiotoiminnan malleja hyödynnettiin ajatusten jäsentäjinä, mutta aineiston analyysissä ei sovellettu erityistä mallia. Analysointi tehtiin aineistolähtöisesti luokittamalla aineisto viiteen teemaan, jotka olivat teemaryhmän muodostuminen ja toiminta, tiedontarpeet, tiedonhankinnan prosessi, tiedonjakaminen ja yhteisen ymmärryksen luominen sekä tiedon käyttö strategiatekstin laatimisessa.
Aineistosta tunnistettiin kolmen tyyppisiä tiedontarpeita, jotka olivat teemaan liittyvä teoreettinen tieto, alueeseen liittyvä toiminnallinen tieto ja parhaiden käytäntöjen esimerkit. Tiedonhankinta ei ollut keskeisellä sijalla teemaryhmien toiminnassa, vaan asiantuntijoilla jo olevan tiedon jakaminen. Oppimiskokemuksia kuvattiin oivalluksiksi, jotka syntyivät eritaustaisten henkilöiden ja erilaisen tiedon kohdatessa. Parhaiden käytäntöjen esimerkeillä ja arkisilla tarinoilla pyrittiin edistämään oivallusten syntymistä tietotyyppien rajapinnoilla. Teemaryhmät toimivat foorumeina, joihin osallistujat toivat muissa konteksteissa kehittyneitä ajatuksiaan ja joista saattoi virittyä uusia ideoita muihin konteksteihin vietäviksi. Teemaryhmiin osallistuneiden informaatikoiden ymmärrys toimintaympäristön prosesseista ja tietokäyttäytymisen kokonaisuudesta syveni. Informaatikot eivät täysin kyenneet hyödyntämään osaamistaan, koska odotukset ja osaaminen olivat osittain ristiriitaisia. Informaatikot kykenivät hyödyntämään osaamistaan parhaiten teoreettisen tutkimustiedon hankinnassa, jota teemaryhmät eivät niinkään tarvinneet. Informaatikot eivät sen sijaan kyenneet täysin vastaamaan odotuksiin sisältöjen poimimisesta, jalostamisesta ja merkitysten ilmaisemisesta teemaryhmälle hyödyllisessä muodossa. Tutkimus vahvistaa tilannesidonnaisuuden ja kontekstin merkitystä tiedonjakamisen ymmärtämisessä.
Tutkimusstrategiana oli laadullinen tapaustutkimus, jossa tietokäyttäytymistä kuvattiin käynnissä olleen innovaatiostrategiaprosessin kontekstissa. Aineisto kerättiin haastattelemalla 19 henkilöä, ja teemahaastatteluja täydennettiin hankkeessa tuotetuilla dokumenteilla. Haastateltavat olivat teemaryhmien jäseniä, sihteereitä, puheenjohtajia tai informaatikkoja. Heidän taustaorganisaationsa kuului triple helix –mallia vastaten yrityksiin, julkishallintoon tai tutkimus- ja kehittämisorganisaatioihin. Teorialuvuissa esiteltyjä tietämyksenhallinnan, yhteisöllisen tietokäyttäytymisen ja alueellisen innovaatiotoiminnan malleja hyödynnettiin ajatusten jäsentäjinä, mutta aineiston analyysissä ei sovellettu erityistä mallia. Analysointi tehtiin aineistolähtöisesti luokittamalla aineisto viiteen teemaan, jotka olivat teemaryhmän muodostuminen ja toiminta, tiedontarpeet, tiedonhankinnan prosessi, tiedonjakaminen ja yhteisen ymmärryksen luominen sekä tiedon käyttö strategiatekstin laatimisessa.
Aineistosta tunnistettiin kolmen tyyppisiä tiedontarpeita, jotka olivat teemaan liittyvä teoreettinen tieto, alueeseen liittyvä toiminnallinen tieto ja parhaiden käytäntöjen esimerkit. Tiedonhankinta ei ollut keskeisellä sijalla teemaryhmien toiminnassa, vaan asiantuntijoilla jo olevan tiedon jakaminen. Oppimiskokemuksia kuvattiin oivalluksiksi, jotka syntyivät eritaustaisten henkilöiden ja erilaisen tiedon kohdatessa. Parhaiden käytäntöjen esimerkeillä ja arkisilla tarinoilla pyrittiin edistämään oivallusten syntymistä tietotyyppien rajapinnoilla. Teemaryhmät toimivat foorumeina, joihin osallistujat toivat muissa konteksteissa kehittyneitä ajatuksiaan ja joista saattoi virittyä uusia ideoita muihin konteksteihin vietäviksi. Teemaryhmiin osallistuneiden informaatikoiden ymmärrys toimintaympäristön prosesseista ja tietokäyttäytymisen kokonaisuudesta syveni. Informaatikot eivät täysin kyenneet hyödyntämään osaamistaan, koska odotukset ja osaaminen olivat osittain ristiriitaisia. Informaatikot kykenivät hyödyntämään osaamistaan parhaiten teoreettisen tutkimustiedon hankinnassa, jota teemaryhmät eivät niinkään tarvinneet. Informaatikot eivät sen sijaan kyenneet täysin vastaamaan odotuksiin sisältöjen poimimisesta, jalostamisesta ja merkitysten ilmaisemisesta teemaryhmälle hyödyllisessä muodossa. Tutkimus vahvistaa tilannesidonnaisuuden ja kontekstin merkitystä tiedonjakamisen ymmärtämisessä.