Perhenäkökulma osaksi henkilöstöjohtamista ja -raportointia
HEISKANEN, JOHANNA (2008)
HEISKANEN, JOHANNA
2008
Yrityksen taloustiede, laskentatoimi - Accounting and Finance
Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta - Faculty of Economics and Administration
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2008-06-04
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-18514
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-18514
Tiivistelmä
Työelämässä elää vahvana perinne, että olemme työpaikalla vain työntekijöitä. Jokapäiväisessä elämässämme olemme kuitenkin yksi ja sama ihminen niin työpaikalla kuin kotonakin. Yksilön perhe-elämällä ja vapaa-ajalla on suuri merkitys yksilön kykyyn ja haluun saattaa osaamisensa työpaikan hyväksi. Tukeakseen henkilöstöön liittyvän osaamisen hyödyntämistä ja säilyäkseen kilpailukykyisenä ja houkuttelevana henkilöstölle, yritysten tulisi kiinnittää huomiota työntekijöihin inhimillisinä olentoina, ihmisinä. Tämä inhimillisyys monine vaatimuksineen ja näkökulmineen tulisi ottaa huomioon henkilöstöön liittyvissä päätöksentekotilanteissa. Yksi näistä näkökulmista on työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen työelämässä, eli perhenäkökulma.
Tutkimuksessa tarkasteltiin perhenäkökulman liittämistä henkilöstöjohtamiseen ja raportointiin. Tutkimus suoritettiin kirjallisuustutkimuksena. Ensin tarkasteltiin työn ja perheen välisen tasapainon muodostumiseen vaikuttavia seikkoja. Seuraavaksi tutkittiin perhemyönteistä organisaatiokulttuuria ja siihen sisältyviä perhemyönteisiä käytäntöjä. Sitten tarkasteltiin miten henkilöstöjohtamisen ja henkilöstöraportoinnin mallit käsittelevät henkilöstöä ja siihen liittyvää henkistä pääomaa. Tutkimuksen tavoitteena oli asemoida perhenäkökulma osaksi henkilöstöjohtamista ja raportointia, jotta tuettaisiin yrityksen johdon päätöksentekoa henkilöstöön liittyvissä asioissa.
Tutkimuksessa havaittiin perhe-elämän ja työelämän välillä olevan sekä rikastavia että kuluttavia vaikutuksia. Työelämän perhemyönteisillä käytännöillä voidaan nähdä olevan pyrkimys rikastavien vaikutusten vahvistamiseen ja kuluttavien vaikutusten vähentämiseen. Perhemyönteisyyden kannalta olennaisimmiksi nousivat työyhteisön toimintaan, työn organisointiin ja esimiestyöhön liittyvät käytännöt. Henkilöstöjohtamista ja -raportointia tutkittaessa tärkeäksi havaittiin henkisen pääoman ja siihen liittyvän osaamisen johtaminen. Osaamisen johtamisen kannalta on tärkeää sekä henkilöstöön liittyvä kyvykkyys että motivaatio ja mahdollisuus sen hyödyntämiseen organisaatiossa. Motivaation ja mahdollisuuden voidaan nähdä syntyvän osaamisen hyväksikäytön edellytysten avulla, näiden havaittiin liittyvän samoihin työyhteisötekijöihin kuin perhemyönteisten käytäntöjenkin. Osaamisen johtamisessa nämä tekijät muodostavat organisaation sosiaalisen pääoman. Perhenäkökulman nähtiin sopivan luontevasti osaksi organisaation sosiaalista pääomaa. Tutkimuksessa koottiin malli, joka yhdistää perhenäkökulman osaksi henkilöstöjohtamista, etenkin osaamisen johtamista ja sen sosiaalista pääomaa.
Asiasanat: henkilöstö, henkilöstöjohtaminen, henkilöstöraportointi, työn ja perheen tasapaino, osaamisen johtaminen, henkinen pääoma, työelämän joustot, perhenäkökulma
Tutkimuksessa tarkasteltiin perhenäkökulman liittämistä henkilöstöjohtamiseen ja raportointiin. Tutkimus suoritettiin kirjallisuustutkimuksena. Ensin tarkasteltiin työn ja perheen välisen tasapainon muodostumiseen vaikuttavia seikkoja. Seuraavaksi tutkittiin perhemyönteistä organisaatiokulttuuria ja siihen sisältyviä perhemyönteisiä käytäntöjä. Sitten tarkasteltiin miten henkilöstöjohtamisen ja henkilöstöraportoinnin mallit käsittelevät henkilöstöä ja siihen liittyvää henkistä pääomaa. Tutkimuksen tavoitteena oli asemoida perhenäkökulma osaksi henkilöstöjohtamista ja raportointia, jotta tuettaisiin yrityksen johdon päätöksentekoa henkilöstöön liittyvissä asioissa.
Tutkimuksessa havaittiin perhe-elämän ja työelämän välillä olevan sekä rikastavia että kuluttavia vaikutuksia. Työelämän perhemyönteisillä käytännöillä voidaan nähdä olevan pyrkimys rikastavien vaikutusten vahvistamiseen ja kuluttavien vaikutusten vähentämiseen. Perhemyönteisyyden kannalta olennaisimmiksi nousivat työyhteisön toimintaan, työn organisointiin ja esimiestyöhön liittyvät käytännöt. Henkilöstöjohtamista ja -raportointia tutkittaessa tärkeäksi havaittiin henkisen pääoman ja siihen liittyvän osaamisen johtaminen. Osaamisen johtamisen kannalta on tärkeää sekä henkilöstöön liittyvä kyvykkyys että motivaatio ja mahdollisuus sen hyödyntämiseen organisaatiossa. Motivaation ja mahdollisuuden voidaan nähdä syntyvän osaamisen hyväksikäytön edellytysten avulla, näiden havaittiin liittyvän samoihin työyhteisötekijöihin kuin perhemyönteisten käytäntöjenkin. Osaamisen johtamisessa nämä tekijät muodostavat organisaation sosiaalisen pääoman. Perhenäkökulman nähtiin sopivan luontevasti osaksi organisaation sosiaalista pääomaa. Tutkimuksessa koottiin malli, joka yhdistää perhenäkökulman osaksi henkilöstöjohtamista, etenkin osaamisen johtamista ja sen sosiaalista pääomaa.
Asiasanat: henkilöstö, henkilöstöjohtaminen, henkilöstöraportointi, työn ja perheen tasapaino, osaamisen johtaminen, henkinen pääoma, työelämän joustot, perhenäkökulma