SALON SEUDUN LAAJENETTU PERHEVALMENNUS - Pilottihankkeen arviointi
HAKAMÄKI, PIA (2008)
HAKAMÄKI, PIA
2008
Kansanterveystiede - Public Health
Lääketieteellinen tiedekunta - Faculty of Medicine
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2008-06-06
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-18510
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-18510
Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena oli arvioida laajennetun perhevalmennuskokeilun onnistumista ja selvittää saavutettiinko valmennukselle asetetut tavoitteet vanhempien näkökulmasta. Tutkimus oli osa Salon seudun perhekeskustyö -hankkeen kokonaisarviointia ja laajennettu perhevalmennus hankkeen yksi työmuoto. Laajennetulla perhevalmennuksella tarkoitettiin hankkeessa lapsen syntymän jälkeistä pienryhmätoimintaa, joka oli jatkumoa ennen synnytystä toteutetulle perhevalmennukselle. Työmuoto perustui vertaistukeen ja moniammatillisen asiantuntijaverkoston yhteistoimintaan. Valmennuskertoja oli yhteensä keskimäärin viisi.
Tutkimuksen kohdejoukkona olivat Salon seudun perhekeskustyö-hankkeen järjestämään laajennettuun perhevalmennukseen osallistuneet perheet (N=13) ja heistä tutkimukseen osallistui yli puolet (N=8-9). Tutkimuksen aineisto koostui sekä laadullisista ryhmähaastatteluista että määrällisestä kyselylomakeaineistosta. Teemahaastattelut toteutettiin viimeisen valmennuskerran lopuksi ja aineiston alustavan analyysin jälkeen laadittiin kyselylomake, jossa pyrittiin vielä tarkentamaan haastattelussa esiin nousseita ilmiön puolia. Tiedonantajina toimivat yksittäiset vanhemmat. Haastatteluaineisto analysoitiin induktiivisella sisällön analyysillä, jonka eteenpäin viennissä käytettiin myös teoriasidonnaista analyysia. Kyselyaineiston tilastollinen analyysi keskittyi aineiston kuvailuun.
Pilottihankkeessa onnistuttiin luomaan laajapohjaisena verkostotyönä perheiden omia voimavaroja vahvistava vertaistukeen perustuva työmuoto. Tulosten mukaan laajennetusta perhevalmennuksesta saatu sosiaalinen tuki oli hyvin monipuolista. Perhevalmennus auttoi vanhempia luottamaan omaan vanhemmuuteensa ja ratkaisemaan itse eteen tulevia ongelmia. Vanhemmat kokivat saaneensa käytännössä tukea vauvaperheen arkeen. Valmennus tuki myös vauvan ja vanhemman välistä vuorovaikutussuhdetta. Jatkossa tulisi kiinnittää erityistä huomiota isien osallistumisen tukemiseen.
Tutkimuksen tulokset korostavat laajennetun perhevalmennuksen merkitystä ennaltaehkäisevien palveluiden keskeisenä työmuotona. Vanhemmat arvioivat laajennetun perhevalmennuksen ajoittumisen perheen muotoutumisvaiheeseen erityisen tärkeänä ja työmuoto mahdollisti neuvolassa tehdyn työn jatkuvuuden. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää ehkäisevien palveluiden kehittämisessä ja perhevalmennuksen ohjaajien koulutuksessa.
Asiasanat: perhevalmennus, vanhemmuuden tukeminen, vertaistuki, arviointitutkimus
Tutkimuksen kohdejoukkona olivat Salon seudun perhekeskustyö-hankkeen järjestämään laajennettuun perhevalmennukseen osallistuneet perheet (N=13) ja heistä tutkimukseen osallistui yli puolet (N=8-9). Tutkimuksen aineisto koostui sekä laadullisista ryhmähaastatteluista että määrällisestä kyselylomakeaineistosta. Teemahaastattelut toteutettiin viimeisen valmennuskerran lopuksi ja aineiston alustavan analyysin jälkeen laadittiin kyselylomake, jossa pyrittiin vielä tarkentamaan haastattelussa esiin nousseita ilmiön puolia. Tiedonantajina toimivat yksittäiset vanhemmat. Haastatteluaineisto analysoitiin induktiivisella sisällön analyysillä, jonka eteenpäin viennissä käytettiin myös teoriasidonnaista analyysia. Kyselyaineiston tilastollinen analyysi keskittyi aineiston kuvailuun.
Pilottihankkeessa onnistuttiin luomaan laajapohjaisena verkostotyönä perheiden omia voimavaroja vahvistava vertaistukeen perustuva työmuoto. Tulosten mukaan laajennetusta perhevalmennuksesta saatu sosiaalinen tuki oli hyvin monipuolista. Perhevalmennus auttoi vanhempia luottamaan omaan vanhemmuuteensa ja ratkaisemaan itse eteen tulevia ongelmia. Vanhemmat kokivat saaneensa käytännössä tukea vauvaperheen arkeen. Valmennus tuki myös vauvan ja vanhemman välistä vuorovaikutussuhdetta. Jatkossa tulisi kiinnittää erityistä huomiota isien osallistumisen tukemiseen.
Tutkimuksen tulokset korostavat laajennetun perhevalmennuksen merkitystä ennaltaehkäisevien palveluiden keskeisenä työmuotona. Vanhemmat arvioivat laajennetun perhevalmennuksen ajoittumisen perheen muotoutumisvaiheeseen erityisen tärkeänä ja työmuoto mahdollisti neuvolassa tehdyn työn jatkuvuuden. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää ehkäisevien palveluiden kehittämisessä ja perhevalmennuksen ohjaajien koulutuksessa.
Asiasanat: perhevalmennus, vanhemmuuden tukeminen, vertaistuki, arviointitutkimus