Finnische und deutsche Zeitungsberichte - eine kontrastive Analyse
SIVULA, ANNE (2008)
SIVULA, ANNE
2008
Saksan kieli ja kulttuuri - German Language and Culture
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2008-05-26
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-18448
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-18448
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -tutkielmassa vertaillaan suomalaisen ja saksalaisen valtakunnallisen sanomalehden uutisointia Balilla joulukuussa 2007 järjestetystä YK:n ilmastokokouksesta. Tutkimuskohteena on viisi Helsingin Sanomien (HS) uutista ja kuusi Frankfurter Allgemeine Zeitungin (FAZ) uutista.
Työn teoreettisessa osassa yhdistyy sekä kielitieteellinen että journalistinen näkökulma sanomalehtiuutisen tutkimiseen. Keskeisten käsitteiden selvittäminen auttaa ensin ymmärtämään, mihin tutkimuskohteena olevat sanomalehdet sijoittuvat laajassa mediakentässä. Tämän jälkeen käsittelen yleisimpiä journalistisia tekstilajeja ja niiden eroja sekä pyrin erittelemään tarkemmin erilaisia uutistyyppejä. Seuraavaksi selvitän erityisesti Winfried Schulzin teorian perusteella uutisarvon ja uutiskriteereiden käsitteitä, joiden uskotaan vaikuttavan siihen, millä perusteella jostakin asiasta tai tapahtumasta ylipäänsä tulee julkaistava uutinen. Lopuksi perehdyn uutiskirjoittamisen tapoihin ja rutiineihin.
Käsittelen uutisten pyramidirakennetta, jota usein verrataan kärjellään seisovaan kolmioon. Uutisen kärjen pitäisi vastata niin moneen kysymykseen tapahtuneesta kuin mahdollista. Lopuksi paneudun vielä uutistekstin objektiivisuuden vaatimuksiin.
Empiirisessä tutkimusosassa tarkastelen aluksi HS:n ja FAZ:n uutisten makrorakennetta, layoutia ja intertekstuaalisia piirteitä. Sitten tutkin uutisoinnin eroja ja yhtäläisyyksiä sellaisista näkökulmista, joita pidän uutiskirjoittamisessa tärkeimpinä asioina. Selvitän ensin tarkemmin uutisten kärjen rakennetta. Tarkoitus on saada selville, miten moniin kysymyksiin uutisen otsikko ja kärkilause pystyvät vastaamaan ja onko näissä makrorakenteen osissa havaittavissa poikkeuksia. Seuraavaksi tarkastelen sisältöanalyysin avulla uutisoinnissa esiin nousevia tärkeimpiä asioita, jotka pyrin selvittämään tutkimalla juuri uutisen pyramidimaisuutta. Lopuksi analysoin sitä, kenen ääni uutisissa kuuluu, eli mitä lähteitä lehdet käyttävät uutisoinnissaan ja minkälaisiin tahoihin he tukeutuvat uutisen faktasisällön rakentamiseksi. Tässä yhteydessä vertailen myös sitä, suosivatko lehdet enemmän lähteidensä siteeraamista vai referoimista.
Tutkimustulosten vertailu osoittaa, että HS:n ja FAZ:n uutisoinnissa on sekä selkeitä eroja että yhtäläisyyksiä. Uutisten makrorakenteet ovat hyvin samankaltaisia ja molemmissa on havaittavissa myös samantyyppisiä intertekstuaalisia piirteitä. Uutisten layoutit eroavat kuitenkin selvemmin toisistaan. Otsikoiden ja kärkilauseiden vertailu osoittaa, että HS:ssa puuttuvat useimmin tiedot, jotka vastaisivat uutisen
kysymyksiin miksi ja miten. FAZ:n otsikot eivät vastaa kysymykseen miksi, mutta muuten sen otsikot ja kärkilauseet vastaavat kaikkiin kysymyksiin. FAZ:n korpuksessa on yksi poikkeus: Yhden alaotsikon ei voi sanoa vastaavan selkeästi mihinkään kysymykseen. Uutisten sisällön analysoiminen osoittaa, että sekä saksalainen että suomalainen lehti painottavat samoja asioita, kun uutisia tarkastellaan kokonaisuudessaan. Suurimmat erot tulevat kuitenkin selvästi esille yksittäisten uutisten kärkiä tarkasteltaessa. Se osoittaa, että lehdet ovat valinneet uutisille erilaisia lähestymistapoja, eli näkökulmat ovat erilaisia. Uutisten lähteinä molemmat lehdet suosivat eniten oman maansa poliitikkoja ja vaikuttajia. HS näyttää kuitenkin käyttävän tasaisemmin muita lähteitä, joita on myös kaiken kaikkiaan enemmän kuin FAZ:n uutisissa. Saksalaiset toimittajat antavat selvästi vähemmän puheenvuoroja muille kuin saksalaisille lähteilleen. FAZ käyttää uutisissaan selvästi enemmän referointia kuin suoria sitaatteja, kun taas HS tukeutuu tasaisemmin sekä referoimaan että siteeraamaan lähteitään.
Asiasanat: sanomalehtiuutinen, kontrastiivinen analyysi
Työn teoreettisessa osassa yhdistyy sekä kielitieteellinen että journalistinen näkökulma sanomalehtiuutisen tutkimiseen. Keskeisten käsitteiden selvittäminen auttaa ensin ymmärtämään, mihin tutkimuskohteena olevat sanomalehdet sijoittuvat laajassa mediakentässä. Tämän jälkeen käsittelen yleisimpiä journalistisia tekstilajeja ja niiden eroja sekä pyrin erittelemään tarkemmin erilaisia uutistyyppejä. Seuraavaksi selvitän erityisesti Winfried Schulzin teorian perusteella uutisarvon ja uutiskriteereiden käsitteitä, joiden uskotaan vaikuttavan siihen, millä perusteella jostakin asiasta tai tapahtumasta ylipäänsä tulee julkaistava uutinen. Lopuksi perehdyn uutiskirjoittamisen tapoihin ja rutiineihin.
Käsittelen uutisten pyramidirakennetta, jota usein verrataan kärjellään seisovaan kolmioon. Uutisen kärjen pitäisi vastata niin moneen kysymykseen tapahtuneesta kuin mahdollista. Lopuksi paneudun vielä uutistekstin objektiivisuuden vaatimuksiin.
Empiirisessä tutkimusosassa tarkastelen aluksi HS:n ja FAZ:n uutisten makrorakennetta, layoutia ja intertekstuaalisia piirteitä. Sitten tutkin uutisoinnin eroja ja yhtäläisyyksiä sellaisista näkökulmista, joita pidän uutiskirjoittamisessa tärkeimpinä asioina. Selvitän ensin tarkemmin uutisten kärjen rakennetta. Tarkoitus on saada selville, miten moniin kysymyksiin uutisen otsikko ja kärkilause pystyvät vastaamaan ja onko näissä makrorakenteen osissa havaittavissa poikkeuksia. Seuraavaksi tarkastelen sisältöanalyysin avulla uutisoinnissa esiin nousevia tärkeimpiä asioita, jotka pyrin selvittämään tutkimalla juuri uutisen pyramidimaisuutta. Lopuksi analysoin sitä, kenen ääni uutisissa kuuluu, eli mitä lähteitä lehdet käyttävät uutisoinnissaan ja minkälaisiin tahoihin he tukeutuvat uutisen faktasisällön rakentamiseksi. Tässä yhteydessä vertailen myös sitä, suosivatko lehdet enemmän lähteidensä siteeraamista vai referoimista.
Tutkimustulosten vertailu osoittaa, että HS:n ja FAZ:n uutisoinnissa on sekä selkeitä eroja että yhtäläisyyksiä. Uutisten makrorakenteet ovat hyvin samankaltaisia ja molemmissa on havaittavissa myös samantyyppisiä intertekstuaalisia piirteitä. Uutisten layoutit eroavat kuitenkin selvemmin toisistaan. Otsikoiden ja kärkilauseiden vertailu osoittaa, että HS:ssa puuttuvat useimmin tiedot, jotka vastaisivat uutisen
kysymyksiin miksi ja miten. FAZ:n otsikot eivät vastaa kysymykseen miksi, mutta muuten sen otsikot ja kärkilauseet vastaavat kaikkiin kysymyksiin. FAZ:n korpuksessa on yksi poikkeus: Yhden alaotsikon ei voi sanoa vastaavan selkeästi mihinkään kysymykseen. Uutisten sisällön analysoiminen osoittaa, että sekä saksalainen että suomalainen lehti painottavat samoja asioita, kun uutisia tarkastellaan kokonaisuudessaan. Suurimmat erot tulevat kuitenkin selvästi esille yksittäisten uutisten kärkiä tarkasteltaessa. Se osoittaa, että lehdet ovat valinneet uutisille erilaisia lähestymistapoja, eli näkökulmat ovat erilaisia. Uutisten lähteinä molemmat lehdet suosivat eniten oman maansa poliitikkoja ja vaikuttajia. HS näyttää kuitenkin käyttävän tasaisemmin muita lähteitä, joita on myös kaiken kaikkiaan enemmän kuin FAZ:n uutisissa. Saksalaiset toimittajat antavat selvästi vähemmän puheenvuoroja muille kuin saksalaisille lähteilleen. FAZ käyttää uutisissaan selvästi enemmän referointia kuin suoria sitaatteja, kun taas HS tukeutuu tasaisemmin sekä referoimaan että siteeraamaan lähteitään.
Asiasanat: sanomalehtiuutinen, kontrastiivinen analyysi