Kuntien omistamien aravavuokra-asuntojen kysynnän heikkenemisen syyt - case-kuntana Äänekosken kaupunki
SALONEN, PETRA (2008)
SALONEN, PETRA
2008
Kunnallistalous - Local Public Economics
Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta - Faculty of Economics and Administration
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2008-05-27
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-18444
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-18444
Tiivistelmä
Tutkimuksen kohteena on kuntien omistamien tyhjien aravavuokra-asuntojen ongelma ja teemana ongelman syntyyn vaikuttavat tekijät. Tutkimuksen aihe liittyy Suomen asuntomarkkinoiden erityisiin piirteisiin, joita ovat julkisen vallan ja kunnan vahva rooli asuntomarkkinoilla sekä aravainstituutio. Tyhjät aravavuokra-asunnot ovat ongelmana useissa kunnissa, tutkimuskohde on valittu sen ajankohtaisuuden ja ongelman laajuuden vuoksi. Lisäksi aravavuokra-asuntojen tyhjenemistä ei ole juurikaan tarkasteltu laajemmin asuntomarkkinoiden vaikutus¬mekanismien yhteydessä.
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää case-tutkimuksen keinoin mitkä tekijät selittävät kuntien omistamien aravavuokra-asuntojen heikentynyttä kysyntää ja miten valikoidut tekijät näkyvät case-kunta Äänekosken tyhjien asuntojen ongelman taustalla. Tekijät tunnistettiin käsiteanalyysissä asuntokysyntää ja asumismuodon valintaa käsittelevästä tutkimuksesta, minkä jälkeen Äänekosken kaupungin tyhjien asuntojen ongelmaa peilattiin niiden kautta. Tutkimuksen tausta-aineistona käytettiin myös tilastoihin perustuvia indikaattoreita.
Vaikuttavien tekijöiden analyysi jaettiin väestötekijöiden analyysiin ja asumismuodon valintaan liittyvien tekijöiden analyysiin. Väestötekijöistä muuttoliike todennäköisesti heikentää enemmän vuokra- kuin omistusasuntojen kysyntää. Väestörakenteen ikääntyminen vaikuttaa asumismuotojen väliseen jakaumaan asumiskulutuksen ikäprofiilin kautta: ikääntyneiden keskuudessa omistusasuminen on yleisempää. Asumismuodon valintaa selittävinä tekijöinä tarkasteltiin tulotasoa, asumisen kustannuksiin vaikuttavia tekijöitä sekä asuntotarjontaan liittyviä näkökohtia. Tulotason nousu lisää omistusasumisen todennäköisyyttä ja aravavuokra-asuntojen tulorajat ovat ohjanneet kysyntää vapaarahoitteiselle sektorille. Aravavuokra-asuntojen vuokrataso ja omakustannusperiaatteen mukainen vuokranmääritys ovat heikentäneet arava-asuntojen kilpailuasemaa. Asuntolainojen määrä on kasvanut mm. suotuisan korkokehityksen ansiosta ja kotitalouksien siirtyminen omistusasumiseen on helpottunut. Lisäksi yhteiskunta kannustaa omistusasumiseen mm. tukipolitiikan kautta. Aravavuokra-asuntojen kysyntää ovat heikentäneet myös asumisen ylitarjonta ja aravakannan laatuongelmat.
Äänekoskella muuttotappio on vaikuttanut aravavuokra-asuntojen tyhjentymiseen, mutta tyhjentymisen taustalla havaittiin myös kysynnän siirtymä vuokra-asumisesta omistusasumiseen. Yleiset korko- ja tukipolitiikkatekijät vaikuttavat maan laajuisesti, minkä lisäksi paikallisella tasolla mm. ikärakenne ja väestörakenne selittävät asumismuotojen kysynnän eroja. Aravavuokra-asuntojen vuokrataso on heikentänyt arava-asuntojen kilpailuasemaa myös Äänekoskella, minkä lisäksi asumisen tarjonta on kasvanut myös huonoina vuosina ja aravatarjontaan on liittynyt laatu- ja imago-ongelmia.
Asiasanat: asuntomarkkinat, asuntopolitiikka, aravavuokra-asunnot, asumismuodon valinta
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää case-tutkimuksen keinoin mitkä tekijät selittävät kuntien omistamien aravavuokra-asuntojen heikentynyttä kysyntää ja miten valikoidut tekijät näkyvät case-kunta Äänekosken tyhjien asuntojen ongelman taustalla. Tekijät tunnistettiin käsiteanalyysissä asuntokysyntää ja asumismuodon valintaa käsittelevästä tutkimuksesta, minkä jälkeen Äänekosken kaupungin tyhjien asuntojen ongelmaa peilattiin niiden kautta. Tutkimuksen tausta-aineistona käytettiin myös tilastoihin perustuvia indikaattoreita.
Vaikuttavien tekijöiden analyysi jaettiin väestötekijöiden analyysiin ja asumismuodon valintaan liittyvien tekijöiden analyysiin. Väestötekijöistä muuttoliike todennäköisesti heikentää enemmän vuokra- kuin omistusasuntojen kysyntää. Väestörakenteen ikääntyminen vaikuttaa asumismuotojen väliseen jakaumaan asumiskulutuksen ikäprofiilin kautta: ikääntyneiden keskuudessa omistusasuminen on yleisempää. Asumismuodon valintaa selittävinä tekijöinä tarkasteltiin tulotasoa, asumisen kustannuksiin vaikuttavia tekijöitä sekä asuntotarjontaan liittyviä näkökohtia. Tulotason nousu lisää omistusasumisen todennäköisyyttä ja aravavuokra-asuntojen tulorajat ovat ohjanneet kysyntää vapaarahoitteiselle sektorille. Aravavuokra-asuntojen vuokrataso ja omakustannusperiaatteen mukainen vuokranmääritys ovat heikentäneet arava-asuntojen kilpailuasemaa. Asuntolainojen määrä on kasvanut mm. suotuisan korkokehityksen ansiosta ja kotitalouksien siirtyminen omistusasumiseen on helpottunut. Lisäksi yhteiskunta kannustaa omistusasumiseen mm. tukipolitiikan kautta. Aravavuokra-asuntojen kysyntää ovat heikentäneet myös asumisen ylitarjonta ja aravakannan laatuongelmat.
Äänekoskella muuttotappio on vaikuttanut aravavuokra-asuntojen tyhjentymiseen, mutta tyhjentymisen taustalla havaittiin myös kysynnän siirtymä vuokra-asumisesta omistusasumiseen. Yleiset korko- ja tukipolitiikkatekijät vaikuttavat maan laajuisesti, minkä lisäksi paikallisella tasolla mm. ikärakenne ja väestörakenne selittävät asumismuotojen kysynnän eroja. Aravavuokra-asuntojen vuokrataso on heikentänyt arava-asuntojen kilpailuasemaa myös Äänekoskella, minkä lisäksi asumisen tarjonta on kasvanut myös huonoina vuosina ja aravatarjontaan on liittynyt laatu- ja imago-ongelmia.
Asiasanat: asuntomarkkinat, asuntopolitiikka, aravavuokra-asunnot, asumismuodon valinta