”Joukossa tyhmyys tiivistyy – Espoon Joukossa myös seuraukset” Rikoksesta epäiltyjen lasten ja nuorten joudutettu kokonaisvaltainen käsittely -Jouko-
PENTTILÄ, KAI (2008)
PENTTILÄ, KAI
2008
Kasvatustiede, luokanopettajan koulutus - Class Teacher Education
Kasvatustieteiden tiedekunta - Faculty of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2008-05-28
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-18419
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-18419
Tiivistelmä
Tämän tyypiltään laadullisen tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Jouko-toiminnan parissa Espoossa työskentelevien viranomaisten näkemyksiä toiminnasta sekä sen vaikuttavuudesta nuorta uhkaavan rikoskierteen katkaisemiseksi ja estämiseksi. Tutkimukseen osallistui syksyn 2007 ja kevään 2008 aikana viisi Joukon viranomaista. Aineistonkeruun menetelmänä käytettiin pääasiallisesti teemahaastattelua sekä lisäksi itse toiminnan observointia. Aineisto analysoitiin mm. teemoitellen sekä peilaten sitä kirjallisuuden teoreettiseen tietoon.
Espoossa nuoren rikoksentekijän tilanteeseen on jo 1990-luvulta alkaen pyritty puuttumaan tehokkaammin ja nuoren erityinen elämänvaihe huomioonottaen. Vuonna 2002 kaupungissa laadittiin virallinen yhteistyösopimus nuorten (alle 18-vuotiaiden) rikoksentekijöiden joudutetusta rikosprosessista (Jouko-menettely) Espoon kaupungin sosiaali- ja terveystoimen, kihlakunnan syyttäjäosaston sekä poliisilaitoksen kesken. Yhteistyöprosessin päätavoitteena on turvata lapsen tai nuoren eli alle 18-vuotiaan rikoksesta epäillyn etu. Kyseessä on joudutettu rikosprosessi, jossa nopean puuttumisen lisäksi pyritään myös ennalta estävään ja korjaavaan toimintaan lapsen tai nuoren rikoskierteen estämiseksi tai katkaisemiseksi.
Tutkimus osoitti, että Espoossa nuorten rikoksentekijöiden tilanteeseen pystytään puuttumaan nopeasti ja aktiivisen viranomaisyhteistyön myötä myös varsin tehokkaasti. Tärkeäksi nähdään puuttua ylilyönteihin viivytyksittä ja saattaa tapahtunut myös nuoren vanhempien tietoisuuteen. Kaikessa nuorten parissa tapahtuvassa toiminnassa viranomaiset korostavat toimijoiden henkilökohtaista soveltuvuutta ja innostusta, sillä juuri aktiivisuus luo prosessin joutuisuuden. Erityisen tärkeäksi työkaluksi Joukossa nimetään lähipoliisitoiminta. Suurimmaksi haasteeksi viranomaiset mieltävät puolestaan nuorten vanhemmat. Jos vanhempiin ei saada kontaktia tai jos kotona soudetaan vastavirtaan, koetaan viranomaisten työ taisteluksi tuulimyllyjä vastaan. Ongelmat ja huolenaiheet ovat siis pitkälti samat, kuin esimerkiksi opettajilla koulumaailmassa.
Tutkimus vahvistaa käsitystä siitä, että Espoossa vuosien panostus ennalta estävään työhön sekä nuoren erityisaseman huomioon ottamiseen, on tuottanut positiivisia tuloksia. Toiminta on todettu merkitykselliseksi myös valtakunnallisella tasolla, kuten järjestyspoliisitoiminnan tilan selvityshankkeen loppuraportista vuodelta 2007 käy ilmi. Raportissa todetaan, että nuorille rikoksentekijöille on luotava oma valtakunnallinen toimintamalli lasten ja nuorten tekemien rikosten joudutettuun käsittelyyn ja ennalta ehkäisyyn. Hyvänä käytäntönä raportin mukaan voidaan pitää Espoon kihlakunnan poliisilaitoksen menettelyä alle 18-vuotiaiden tekemiksi epäiltyjen rikosten käsittelemiseksi. (Sisäasiainministeriön julkaisuja 57/2007)
Avainsanat: Jouko-toiminta, joudutettu käsittely, nuoret, rikollisuus, nuorisorikollisuus, syrjäytyminen, ennalta estäminen.
Espoossa nuoren rikoksentekijän tilanteeseen on jo 1990-luvulta alkaen pyritty puuttumaan tehokkaammin ja nuoren erityinen elämänvaihe huomioonottaen. Vuonna 2002 kaupungissa laadittiin virallinen yhteistyösopimus nuorten (alle 18-vuotiaiden) rikoksentekijöiden joudutetusta rikosprosessista (Jouko-menettely) Espoon kaupungin sosiaali- ja terveystoimen, kihlakunnan syyttäjäosaston sekä poliisilaitoksen kesken. Yhteistyöprosessin päätavoitteena on turvata lapsen tai nuoren eli alle 18-vuotiaan rikoksesta epäillyn etu. Kyseessä on joudutettu rikosprosessi, jossa nopean puuttumisen lisäksi pyritään myös ennalta estävään ja korjaavaan toimintaan lapsen tai nuoren rikoskierteen estämiseksi tai katkaisemiseksi.
Tutkimus osoitti, että Espoossa nuorten rikoksentekijöiden tilanteeseen pystytään puuttumaan nopeasti ja aktiivisen viranomaisyhteistyön myötä myös varsin tehokkaasti. Tärkeäksi nähdään puuttua ylilyönteihin viivytyksittä ja saattaa tapahtunut myös nuoren vanhempien tietoisuuteen. Kaikessa nuorten parissa tapahtuvassa toiminnassa viranomaiset korostavat toimijoiden henkilökohtaista soveltuvuutta ja innostusta, sillä juuri aktiivisuus luo prosessin joutuisuuden. Erityisen tärkeäksi työkaluksi Joukossa nimetään lähipoliisitoiminta. Suurimmaksi haasteeksi viranomaiset mieltävät puolestaan nuorten vanhemmat. Jos vanhempiin ei saada kontaktia tai jos kotona soudetaan vastavirtaan, koetaan viranomaisten työ taisteluksi tuulimyllyjä vastaan. Ongelmat ja huolenaiheet ovat siis pitkälti samat, kuin esimerkiksi opettajilla koulumaailmassa.
Tutkimus vahvistaa käsitystä siitä, että Espoossa vuosien panostus ennalta estävään työhön sekä nuoren erityisaseman huomioon ottamiseen, on tuottanut positiivisia tuloksia. Toiminta on todettu merkitykselliseksi myös valtakunnallisella tasolla, kuten järjestyspoliisitoiminnan tilan selvityshankkeen loppuraportista vuodelta 2007 käy ilmi. Raportissa todetaan, että nuorille rikoksentekijöille on luotava oma valtakunnallinen toimintamalli lasten ja nuorten tekemien rikosten joudutettuun käsittelyyn ja ennalta ehkäisyyn. Hyvänä käytäntönä raportin mukaan voidaan pitää Espoon kihlakunnan poliisilaitoksen menettelyä alle 18-vuotiaiden tekemiksi epäiltyjen rikosten käsittelemiseksi. (Sisäasiainministeriön julkaisuja 57/2007)
Avainsanat: Jouko-toiminta, joudutettu käsittely, nuoret, rikollisuus, nuorisorikollisuus, syrjäytyminen, ennalta estäminen.