Linguistic Analysis of Newspaper Discourse in Theory and Practice
PAJUNEN, JUHANI (2008)
PAJUNEN, JUHANI
2008
Englantilainen filologia - English Philology
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2008-05-28
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-18414
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-18414
Tiivistelmä
Tutkielman tavoitteena on analysoida sanomalehtidiskurssia lingvistisestä näkökulmasta. Tarkoituksena on luoda teoreettinen perusta sanomalehtidiskurssin analysoimiselle ja analysoida ryhmä artikkeleita tätä teoreettista taustaa vasten. Erityisenä painopisteenä on artikkeleissa piilevien ennakkoasenteiden tai ”puolueellisuuksien” (”bias”) paikantaminen ja luokittelu. Lingvistisistä lähtökohdistaan johtuen tutkimus analysoi sanomalehtidiskurssia nimenomaan kielitieteellisestä, ei niinkään perinteisestä journalistisesta näkökulmasta.
Tutkielman ensimmäisen osan (luvut 2–4) tavoitteena on esitellä teoreettisia apuvälineitä ja käsitteitä, joihin voi tukeutua sanomalehtidiskurssia analysoitaessa. Eräitä lehtiartikkeleiden peruselementtejä käydään läpi: uutisartikkelien rakenne, sanomalehtikieli, otsikoiden ja johdatteiden merkitys uutisartikkeleissa, sitaattien ja epäsuoran kerronnan ominaispiirteet sekä kappaleet. Tämän jälkeen hahmotellaan joitakin olennaisia kielitieteellisiä käsitteitä. Teeman asemaa lauseessa ja ”diskurssiteeman” (”discourse topic”) asemaa tekstissä pohditaan, samoin kuin makrorakenteiden hyödyntämistä ”diskurssiteeman” määrittämisessä. Kieliopillisten ja syntaktisten keinojen käyttöä asioiden korostamisessa ja häivyttämisessä havainnollistetaan. Lopuksi esitellään ideologian ja objektiivisuuden käsitteet ja niiden merkitys sanomalehtidiskurssin kannalta sekä tähän liittyen sanavalinnan rooli.
Tutkielman toisen osan (luku 5) tavoitteena on soveltaa teoriaosassa esiteltyjä apuvälineitä ja käsitteitä käytännössä analysoimalla joukko sanomalehtiartikkeleita ja etsimällä niistä ennakkoasenteita. Aineistona on 45 Neuvostoliittoa käsittelevää etusivun uutisartikkelia New York Timesista kylmän sodan ajalta. Uutisartikkelit analysoidaan seuraavien aspektien valossa: otsikko ja johdate, sitaatit ja epäsuora kerronta, valikoiva sitaattimerkkien käyttö, sitaattiverbit, kieliopilliset ja syntaktiset keinot, sanavalinta, subjektiiviset arviot, ”yllätysmomentti” (”element of surprise”) ja ”kerrosrakennelma” (”sandwiching”). Jokaisen aspektin käyttöä ennakkoasenteiden ilmaisemisessa pohditaan ja valaistaan esimerkeillä artikkeleista.
Tärkeimmät tutkimustulokset ovat: ”Diskurssiteema” on erittäin hyödyllinen määritettäessä sitä, ovatko otsikko ja johdate neutraaleja vai käytetäänkö niitä ennakkoasenteiden toteuttamiseen. Jotkin aspektit (esim. valikoiva sitaattimerkkien käyttö) ovat yllättävän yleisiä ennakkoasenteiden ilmaisemisessa, kun taas toiset (esim. kieliopilliset ja syntaktiset keinot) ovat melko harvinaisia, eikä niitä voida käyttää yhtä tehokkaasti ennakkoasenteiden toteuttamisessa kuin joitakin toisia aspekteja (esim. sanavalinta). Neuvostovastaiset ennakkoasenteet ovat analysoiduissa artikkeleissa huomattavasti yleisempiä kuin neuvostomyönteiset ennakkoasenteet. Ilmeisiksi luokiteltavat ennakkoasenteet ovat selvästi harvinaisempia kuin lieviksi luokiteltavat ennakkoasenteet.
Asiasanat: kriittinen lingvistiikka, kriittinen diskurssianalyysi, sanomalehtidiskurssi
Tutkielman ensimmäisen osan (luvut 2–4) tavoitteena on esitellä teoreettisia apuvälineitä ja käsitteitä, joihin voi tukeutua sanomalehtidiskurssia analysoitaessa. Eräitä lehtiartikkeleiden peruselementtejä käydään läpi: uutisartikkelien rakenne, sanomalehtikieli, otsikoiden ja johdatteiden merkitys uutisartikkeleissa, sitaattien ja epäsuoran kerronnan ominaispiirteet sekä kappaleet. Tämän jälkeen hahmotellaan joitakin olennaisia kielitieteellisiä käsitteitä. Teeman asemaa lauseessa ja ”diskurssiteeman” (”discourse topic”) asemaa tekstissä pohditaan, samoin kuin makrorakenteiden hyödyntämistä ”diskurssiteeman” määrittämisessä. Kieliopillisten ja syntaktisten keinojen käyttöä asioiden korostamisessa ja häivyttämisessä havainnollistetaan. Lopuksi esitellään ideologian ja objektiivisuuden käsitteet ja niiden merkitys sanomalehtidiskurssin kannalta sekä tähän liittyen sanavalinnan rooli.
Tutkielman toisen osan (luku 5) tavoitteena on soveltaa teoriaosassa esiteltyjä apuvälineitä ja käsitteitä käytännössä analysoimalla joukko sanomalehtiartikkeleita ja etsimällä niistä ennakkoasenteita. Aineistona on 45 Neuvostoliittoa käsittelevää etusivun uutisartikkelia New York Timesista kylmän sodan ajalta. Uutisartikkelit analysoidaan seuraavien aspektien valossa: otsikko ja johdate, sitaatit ja epäsuora kerronta, valikoiva sitaattimerkkien käyttö, sitaattiverbit, kieliopilliset ja syntaktiset keinot, sanavalinta, subjektiiviset arviot, ”yllätysmomentti” (”element of surprise”) ja ”kerrosrakennelma” (”sandwiching”). Jokaisen aspektin käyttöä ennakkoasenteiden ilmaisemisessa pohditaan ja valaistaan esimerkeillä artikkeleista.
Tärkeimmät tutkimustulokset ovat: ”Diskurssiteema” on erittäin hyödyllinen määritettäessä sitä, ovatko otsikko ja johdate neutraaleja vai käytetäänkö niitä ennakkoasenteiden toteuttamiseen. Jotkin aspektit (esim. valikoiva sitaattimerkkien käyttö) ovat yllättävän yleisiä ennakkoasenteiden ilmaisemisessa, kun taas toiset (esim. kieliopilliset ja syntaktiset keinot) ovat melko harvinaisia, eikä niitä voida käyttää yhtä tehokkaasti ennakkoasenteiden toteuttamisessa kuin joitakin toisia aspekteja (esim. sanavalinta). Neuvostovastaiset ennakkoasenteet ovat analysoiduissa artikkeleissa huomattavasti yleisempiä kuin neuvostomyönteiset ennakkoasenteet. Ilmeisiksi luokiteltavat ennakkoasenteet ovat selvästi harvinaisempia kuin lieviksi luokiteltavat ennakkoasenteet.
Asiasanat: kriittinen lingvistiikka, kriittinen diskurssianalyysi, sanomalehtidiskurssi