Talousteoreettinen katsaus perintö- ja lahjaverotukseen
PAAKKI, ANNA-MAIJA (2008)
PAAKKI, ANNA-MAIJA
2008
Kansantaloustiede - Economics
Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta - Faculty of Economics and Administration
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2008-05-30
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-18412
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-18412
Tiivistelmä
Tutkielman tavoitteena on luoda talousteoreettinen katsaus perintö- ja lahjaverotukseen ja erityisesti esitellä eri perinnönjakomotiivit ja -mallit sekä varallisuudensiirtojen taloudellisia vaikutuksia. Työssä ei pyritä kehittämään uusia talousteoreettisia malleja. Ruotsin päätös perintöveron poistamisesta käsitellään myös lyhyesti, ja esitellään Suomen perintö- ja lahjaverotuksen pääpiirteet.
Tutkielmani pohjana on usea yhdysvaltalainen ja eurooppalainen tutkimus mm. perintö- ja lahjaverotuksesta, perinnönjakomotiiveista, limittäisten sukupolvien mallista sekä elinkaarihypoteesista.
Perintöverokertymä on yleisesti ottaen erittäin heikko, siis alle yksi prosenttia kokonaisverotuloista, kun verrataan mitä maata tahansa. Yhdysvaltojen perintöverokertymä on teollistuneiden OECD-maiden yksi suurimmista, hieman yli yksi prosenttia. Manner-Euroopassa varallisuuden kertyminen on vähäisempää kuin Yhdysvalloissa. Yhdysvalloissa perinnöt vaikuttavat vähemmän varallisuuden kertymiseen, kun verrataan esimerkiksi Ranskaan. Suomen naapurimaissa ei Norjaa lukuun ottamatta peritä perintöveroa. Ruotsi päätti luopua perintöverotuksesta huonon verokertymän ja veroon kohdistuneen kritiikin takia. Suomen perintöverotusta on kevennetty tänä vuonna mm. nostamalla verovapaan perinnön alarajaa sekä korottamalla puoliso- ja alaikäisyysvähennystä. Perintöveron kevennys vähentää arvioiden mukaan Suomen verotuloja 165 miljoonalla eurolla. Teoreettisessa osuudessa on käsitelty eri perinnönjakomalleja ja -motiiveja sekä tutkittu optimaalista verotusta eri perinnönjakomalleissa. Talousteoreettisista malleista on hyödynnetty limittäisten sukupolvien mallia ja elinkaarihypoteesia. Lisäksi on esitelty dynastinen ja kapitalistinen henki -malli. Perinnönjakomotiiveista on käsitelty altruistista, paternalistista ja strategista eli vaihtoon perustuvaa perinnönjakomallia. Lisäksi on käsitelty sattumanvaraista perinnönjakoa, jossa ei ole perinnönjakomotiivia lainkaan. Tulojen vaikutus säästämiseen ja perinnönjakoon on käsitelty lyhyesti.
Perintövero on tehokas sattumanvaraisessa perinnönjakomallissa. Perintövero ei vaikuta lainkaan perinnönjättäjän käyttäytymiseen, eikä se aiheuta vääristymiä. Yhteiskunnan eriarvoisuuteen voidaan vaikuttaa altruistisella ja paternalistisella perinnönjakomallilla. Rikkailla voi olla perinnönjättömotiiveja, koska heillä on varaa säästää. Perinnönjakomotiivit eivät välttämättä ole aina puhtaita. Esimerkiksi osa perinnöstä voi olla tarkoituksella jätettyjä paternalistisesta motiivista ja osa perinnöstä johtuu perinnönjättäjän yllättävästä kuolemasta. Lisäksi on virheellistä olettaa, että kaikki yhteiskunnan kuluttajat noudattaisivat vain yhtä mallia. Tämän takia on tutkittu, että osa yhteiskunnan kuluttajista noudattaa elinkaarihypoteesia ja osa on altruisteja.
Avainsanat: verotus, perintö- ja lahjaverotus, perintöosuusverotus, jäämistöverotus, perinnönjakomotiivit, limittäisten sukupolvien malli
Tutkielmani pohjana on usea yhdysvaltalainen ja eurooppalainen tutkimus mm. perintö- ja lahjaverotuksesta, perinnönjakomotiiveista, limittäisten sukupolvien mallista sekä elinkaarihypoteesista.
Perintöverokertymä on yleisesti ottaen erittäin heikko, siis alle yksi prosenttia kokonaisverotuloista, kun verrataan mitä maata tahansa. Yhdysvaltojen perintöverokertymä on teollistuneiden OECD-maiden yksi suurimmista, hieman yli yksi prosenttia. Manner-Euroopassa varallisuuden kertyminen on vähäisempää kuin Yhdysvalloissa. Yhdysvalloissa perinnöt vaikuttavat vähemmän varallisuuden kertymiseen, kun verrataan esimerkiksi Ranskaan. Suomen naapurimaissa ei Norjaa lukuun ottamatta peritä perintöveroa. Ruotsi päätti luopua perintöverotuksesta huonon verokertymän ja veroon kohdistuneen kritiikin takia. Suomen perintöverotusta on kevennetty tänä vuonna mm. nostamalla verovapaan perinnön alarajaa sekä korottamalla puoliso- ja alaikäisyysvähennystä. Perintöveron kevennys vähentää arvioiden mukaan Suomen verotuloja 165 miljoonalla eurolla. Teoreettisessa osuudessa on käsitelty eri perinnönjakomalleja ja -motiiveja sekä tutkittu optimaalista verotusta eri perinnönjakomalleissa. Talousteoreettisista malleista on hyödynnetty limittäisten sukupolvien mallia ja elinkaarihypoteesia. Lisäksi on esitelty dynastinen ja kapitalistinen henki -malli. Perinnönjakomotiiveista on käsitelty altruistista, paternalistista ja strategista eli vaihtoon perustuvaa perinnönjakomallia. Lisäksi on käsitelty sattumanvaraista perinnönjakoa, jossa ei ole perinnönjakomotiivia lainkaan. Tulojen vaikutus säästämiseen ja perinnönjakoon on käsitelty lyhyesti.
Perintövero on tehokas sattumanvaraisessa perinnönjakomallissa. Perintövero ei vaikuta lainkaan perinnönjättäjän käyttäytymiseen, eikä se aiheuta vääristymiä. Yhteiskunnan eriarvoisuuteen voidaan vaikuttaa altruistisella ja paternalistisella perinnönjakomallilla. Rikkailla voi olla perinnönjättömotiiveja, koska heillä on varaa säästää. Perinnönjakomotiivit eivät välttämättä ole aina puhtaita. Esimerkiksi osa perinnöstä voi olla tarkoituksella jätettyjä paternalistisesta motiivista ja osa perinnöstä johtuu perinnönjättäjän yllättävästä kuolemasta. Lisäksi on virheellistä olettaa, että kaikki yhteiskunnan kuluttajat noudattaisivat vain yhtä mallia. Tämän takia on tutkittu, että osa yhteiskunnan kuluttajista noudattaa elinkaarihypoteesia ja osa on altruisteja.
Avainsanat: verotus, perintö- ja lahjaverotus, perintöosuusverotus, jäämistöverotus, perinnönjakomotiivit, limittäisten sukupolvien malli