Kirkkohallituksen ohjeet seurakuntien sisäiseen valvontaan ja riskienhallintaan -vertailu COSO-viitekehikoihin
KURPPA, JOHANNA (2008)
KURPPA, JOHANNA
2008
Finanssihallinto ja julkisyhteisöjen laskentatoimi - Financial Administration and Public Sector Accounting
Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta - Faculty of Economics and Administration
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2008-05-30
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-18369
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-18369
Tiivistelmä
Seurakunnissa sisäiseen valvontaan ja riskienhallintaan on alettu kiinnittää enemmän huomiota vasta aivan viime vuosina. Kirkkolaissa ei ole erikseen mainintaa sisäisestä valvonnasta eikä riskienhallinnasta. Kirkkojärjestyksen mukaan tilintarkastajien on tarkastettava hyvän tilintarkastustavan mukaisesti muun muassa, onko seurakunnan sisäinen valvonta järjestetty asianmukaisesti.
Kirkkohallituksen täysistunto on vuonna 2004 hyväksynyt lähinnä pienille ja keskisuurille seurakunnille tarkoitetun Hyvien johtamis- ja hallintotapojen sekä sisäisen valvonnan kehittäminen seurakunnassa -tietopaketin. Kirkkoneuvosto vastaa seurakunnan hallinnosta, talouden hoidosta ja sisäisen valvonnan järjestämisestä seurakunnassa. Kirkkoneuvosto huolehtii valvonnan järjestämisen lisäksi siitä, että järjestelmä toimii käytännössä annettujen sääntöjen ja ohjeiden mukaan.
Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohjeistusta ja toteutusta koskeva rajattu kyselytutkimus toteutettiin elokuussa 2007 kahteenkymmeneen keskisuureen seurakuntaan, jotka sijaitsivat eri hiippakuntien alueella. Tutkimus osoitettiin erikseen seurakuntien kirkkoherroille ja talouspäälliköille. Saatujen tulosten perusteella on analysoitu kirkkohallituksen laatimien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohjeiden toimivuutta seurakuntien näkökulmasta.
Tutkimuksen tuloksena voidaan todeta mm., että seurakunnissa ei ole aivan selvää kuvaa siitä, kenen vastuulla on seurakunnan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestäminen ja ohjeiden laatiminen. Tutkimuksesta saadut tulokset selittävät osaltaan sitä, miksi seurakunnissa on sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohjeiden laadinta ja toteutus vielä alkutekijöissään. Toisaalta asiaan voi vaikuttaa myös kyselyssä esiin tullut johtavien viranhaltijoiden ajan puute. Koska sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestäminen ei ole seurakunnissa selkeästi hahmottunut, tulisi siitä saada seurakunnille vielä lisää ohjeistusta.
Kuntakentässä tapahtuneiden ja tapahtuvien muutosten vuoksi myös seurakuntahallinto on muutosten keskellä. Verorahoitteisessa toiminnassa, kuten seurakuntahallinto on, sisäinen valvonta ja sisäinen tarkastus tulevat olemaan entistä tärkeämpiä kokonaisvaltaisen riskienhallinnan osia.
Avainsanat: corporate governance, hyvä johtamis- ja hallintotapa, sisäinen valvonta, sisäinen tarkastus, riskienhallinta, kokonaisvaltainen riskien-hallinta, COSO, COSO-ERM
Kirkkohallituksen täysistunto on vuonna 2004 hyväksynyt lähinnä pienille ja keskisuurille seurakunnille tarkoitetun Hyvien johtamis- ja hallintotapojen sekä sisäisen valvonnan kehittäminen seurakunnassa -tietopaketin. Kirkkoneuvosto vastaa seurakunnan hallinnosta, talouden hoidosta ja sisäisen valvonnan järjestämisestä seurakunnassa. Kirkkoneuvosto huolehtii valvonnan järjestämisen lisäksi siitä, että järjestelmä toimii käytännössä annettujen sääntöjen ja ohjeiden mukaan.
Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohjeistusta ja toteutusta koskeva rajattu kyselytutkimus toteutettiin elokuussa 2007 kahteenkymmeneen keskisuureen seurakuntaan, jotka sijaitsivat eri hiippakuntien alueella. Tutkimus osoitettiin erikseen seurakuntien kirkkoherroille ja talouspäälliköille. Saatujen tulosten perusteella on analysoitu kirkkohallituksen laatimien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohjeiden toimivuutta seurakuntien näkökulmasta.
Tutkimuksen tuloksena voidaan todeta mm., että seurakunnissa ei ole aivan selvää kuvaa siitä, kenen vastuulla on seurakunnan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestäminen ja ohjeiden laatiminen. Tutkimuksesta saadut tulokset selittävät osaltaan sitä, miksi seurakunnissa on sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohjeiden laadinta ja toteutus vielä alkutekijöissään. Toisaalta asiaan voi vaikuttaa myös kyselyssä esiin tullut johtavien viranhaltijoiden ajan puute. Koska sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestäminen ei ole seurakunnissa selkeästi hahmottunut, tulisi siitä saada seurakunnille vielä lisää ohjeistusta.
Kuntakentässä tapahtuneiden ja tapahtuvien muutosten vuoksi myös seurakuntahallinto on muutosten keskellä. Verorahoitteisessa toiminnassa, kuten seurakuntahallinto on, sisäinen valvonta ja sisäinen tarkastus tulevat olemaan entistä tärkeämpiä kokonaisvaltaisen riskienhallinnan osia.
Avainsanat: corporate governance, hyvä johtamis- ja hallintotapa, sisäinen valvonta, sisäinen tarkastus, riskienhallinta, kokonaisvaltainen riskien-hallinta, COSO, COSO-ERM