Kehityskeskustelu hoitotyön osaamisen johtamisen apuvälineenä
KOSKI, SATU (2008)
KOSKI, SATU
2008
Hoitotiede - Nursing Science
Lääketieteellinen tiedekunta - Faculty of Medicine
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2008-05-22
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-18364
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-18364
Tiivistelmä
Hoitotyössä osaaminen ja sen kehittäminen on arvostettua ja siihen panostetaan. Lisääntynyt tarve ammattitaitoiselle osaamisen johtamiselle on seurasta ikärakenteen muutoksesta, työvoimasta kilpailemisesta sekä osaamisen merkityksen noususta keskeiseksi tekijäksi. Kehityskeskustelut toimivat osaamisen johtamisen keskiössä, kun arvioidaan, kehitetään ja suunnataan henkilöstön osaamista kohti organisaation tavoitteita.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa miten hoitotyön lähiesimiehet käyttävät kehityskeskusteluja hoitotyön osaamisen johtamisen apuvälineenä ja miten tärkeänä he pitivät kehityskeskusteluja osaamisen johtamisen näkökulmasta. Tutkimuksen kohdejoukko muodostui Tampereen kaupungin osastonhoitajista ja vastaavista osastonhoitajista.
Sähköinen ZEF -kyselylomake lähetettiin henkilökohtaisena sähköpostina kohdejoukolle. Tutkimusaineisto koostui 47 lähiesimiehen vastauksista, vastausprosentti oli 69. Kyselylomake sisälsi vastaajien taustatietoja kartoittavia taustakysymyksiä, 47 Osgoodin asteikollista, graafista jana-muotoista väittämää, 11 vaihtoehtokysymystä sekä kaksi nelikenttäkysymystä. Tutkimusaineisto analysoitiin tilastollisesti SPSS 15.1 tilasto-ohjelman avulla tarkastelemalla frekvenssi- ja prosenttijakaumia. Ryhmien välisiä eroja taustamuuttujien ja summamuuttujien välillä tutkittiin t-testillä, One-Way ANOVA –testillä, Mann-Whitneyn U-testillä sekä Kruskall-Wallisin -testillä. Avointen kysymysten vastaukset analysoitiin sisällön analyysilla.
Tutkimuksen mukaan hoitotyön lähiesimiehet käyttivät kehityskeskusteluja osana johtamista ja pitivät kehityskeskusteluja tärkeänä osaamisen johtamisen apuvälineenä. Kehityskeskusteluja pidettiin ennen kaikkea luottamuksellisina ja hyödyllisinä kahdenkeskisinä tilanteina, joiden avulla työntekijöiden osaamista voitiin kehittää. Kehityskeskustelujen pohjalta tehtiin toimenpiteitä, jotka auttavat työntekijöitä kohti tavoiteltua osaamistasoa. Kehityskeskustelujen tueksi lähiesimiehet kokivat tarvitsevansa koulutusta, aikaa sekä vertaistukea.
Johtopäätöksinä voidaan todeta, että hoitotyön lähiesimiehet käyttävät kehityskeskusteluja osaamisen johtamisen apuvälineenä ohjatessaan henkilökuntansa kehittymistä ja oman yksikön toimintaa kohti tavoitteita. Lähiesimiehet tarvitsevat tukea kehityskeskustelujen lisäksi myös strategian jalkauttamisessa ja liittämisessä kehityskeskustelujen sekä osaamisen johtamisen yhteyteen.
Avainsanat: kehityskeskustelu, osaamisen johtaminen, hoitotyö, lähiesimies.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa miten hoitotyön lähiesimiehet käyttävät kehityskeskusteluja hoitotyön osaamisen johtamisen apuvälineenä ja miten tärkeänä he pitivät kehityskeskusteluja osaamisen johtamisen näkökulmasta. Tutkimuksen kohdejoukko muodostui Tampereen kaupungin osastonhoitajista ja vastaavista osastonhoitajista.
Sähköinen ZEF -kyselylomake lähetettiin henkilökohtaisena sähköpostina kohdejoukolle. Tutkimusaineisto koostui 47 lähiesimiehen vastauksista, vastausprosentti oli 69. Kyselylomake sisälsi vastaajien taustatietoja kartoittavia taustakysymyksiä, 47 Osgoodin asteikollista, graafista jana-muotoista väittämää, 11 vaihtoehtokysymystä sekä kaksi nelikenttäkysymystä. Tutkimusaineisto analysoitiin tilastollisesti SPSS 15.1 tilasto-ohjelman avulla tarkastelemalla frekvenssi- ja prosenttijakaumia. Ryhmien välisiä eroja taustamuuttujien ja summamuuttujien välillä tutkittiin t-testillä, One-Way ANOVA –testillä, Mann-Whitneyn U-testillä sekä Kruskall-Wallisin -testillä. Avointen kysymysten vastaukset analysoitiin sisällön analyysilla.
Tutkimuksen mukaan hoitotyön lähiesimiehet käyttivät kehityskeskusteluja osana johtamista ja pitivät kehityskeskusteluja tärkeänä osaamisen johtamisen apuvälineenä. Kehityskeskusteluja pidettiin ennen kaikkea luottamuksellisina ja hyödyllisinä kahdenkeskisinä tilanteina, joiden avulla työntekijöiden osaamista voitiin kehittää. Kehityskeskustelujen pohjalta tehtiin toimenpiteitä, jotka auttavat työntekijöitä kohti tavoiteltua osaamistasoa. Kehityskeskustelujen tueksi lähiesimiehet kokivat tarvitsevansa koulutusta, aikaa sekä vertaistukea.
Johtopäätöksinä voidaan todeta, että hoitotyön lähiesimiehet käyttävät kehityskeskusteluja osaamisen johtamisen apuvälineenä ohjatessaan henkilökuntansa kehittymistä ja oman yksikön toimintaa kohti tavoitteita. Lähiesimiehet tarvitsevat tukea kehityskeskustelujen lisäksi myös strategian jalkauttamisessa ja liittämisessä kehityskeskustelujen sekä osaamisen johtamisen yhteyteen.
Avainsanat: kehityskeskustelu, osaamisen johtaminen, hoitotyö, lähiesimies.