Yskiikö kehityksen veturi? UPM-Kymmene Oyj Rauman tehtaan ylempien toimihenkilöiden henkilöstökoulutukseen osallistuminen
KANKAANPÄÄ, SUSANNA (2008)
KANKAANPÄÄ, SUSANNA
2008
Aikuiskasvatus ja kasvatustiede - Adult Education and Education
Kasvatustieteiden tiedekunta - Faculty of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2008-05-26
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-18347
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-18347
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa tutkitaan ylempien toimihenkilöiden henkilöstökoulutukseen osallistumista. Mielenkiinnon kohteena ovat erityisesti ylempien toimihenkilöiden halu ja kyky kehittyä ja oppia, koulutukseen osallistumisen syyt, esteet ja motivoivat tekijät sekä koetut lisäkoulutustarpeet. Tapaustutkimuksen kohteena on UPM-Kymmene Oyj Rauman paperitehdas.
Jatkuvasti muuttuvassa työelämässä selviytyminen vaatii jatkuvaa itsensä ja ammattitaitonsa kehittämistä. Kehittymisvaatimukset kohdistuvat erityisesti ylempiin toimihenkilöihin, jotka toimivat usein organisaation johto- ja esimiestehtävissä. Esimiesten tehtävänä on toimia organisaation kehittymisprosessin veturina ja olla samalla esimerkkinä muille organisaation jäsenille. Esimiehen rooli organisaation oppimiskulttuurin luomisessa ja oikeiden asenteiden ylläpitämisessä onkin ensiarvoisen tärkeä. Mutta mitä jos kehityksen veturi yskii eikä toimi odotetulla tavalla?
Henkilöstön koulutukseen osallistumiseen ja osallistumattomuuteen vaikuttavat monet asiat. Tässä tutkimuksessa ylempien toimihenkilöiden osallistumista tarkastellaan arkipäivän elämän ja työn, organisaatiokulttuurin, esimiehen, asenteiden, motivaation ja tunteiden näkökulmasta. Tutkimuksen pääongelmat ovat: 1) Minkälainen UPM Rauman tehtaan ylempien toimihenkilöiden kouluttautumisaktiivisuus on valtakunnallisesti vertaillen? ja 2) Mikä voisi innostaa ylempiä toimihenkilöitä osallistumaan koulutuksiin nykyistä useammin? Alaongelmina tutkitaan, millaisina oppijoina ylemmät toimihenkilöt näkevät itsensä, kuinka aktiivisia osallistujia ylemmät toimihenkilöt ovat, mikä merkitys esimiehellä on osallistumisessa ja mitkä ovat ylempien toimihenkilöiden koulutukseen osallistumisen syyt, esteet sekä lisäkoulutus- ja kehittymistarpeet. Tutkimusaineisto on kerätty vuoden 2007 ja 2008 vaihteessa. Tutkimusmenetelminä käytettiin sekä lomakekyselyä (n=46) että teemahaastatteluja (n=8). Lomakekyselyn vastausprosentiksi muodostui 69 %.
Rauman tehtaan ylempien toimihenkilöiden kouluttautumisaktiivisuus on pitkään pysynyt reilusti valtakunnallisten keskiarvojen alapuolella. Viimeisen vuoden aikana henkilöstökoulutukseen oli osallistuttu tehtaalla tavallista enemmän eli noin 4,5 päivää henkilöä kohden, valtakunnallisen keskiarvon ollessa noin seitsemän päivää. 91 prosenttia kyselyyn vastanneista oli osallistunut viimeisen vuoden aikana henkilöstökoulutukseen tehtaalla tai sen ulkopuolella. Tutkimuksen mukaan ylemmät toimihenkilöt ovat melko halukkaita kehittämään itseään, mutta asian toteuttaminen todellisuudessa on usein hankalaa. Ongelmana on, että koulutukseen ei hakeuduta eikä osallistuta tehtyjen suunnitelmien mukaisesti, vaikka koulutusmahdollisuuksia pidetään melko hyvinä. Tästä kertoo myös viime vuosien ylijäämä koulutusbudjetista. Osallistumisen suurimpana syynä pidettiin ajan tasalla pysymistä ja oman itsensä ja ammattitaidon kehittämistä. Motivoivana tekijänä pidettiin myös sosiaalisten suhteiden luomista. Suurimmat esteet henkilöstökoulutukseen osallistumiselle olivat kiire sekä sopivan koulutuksen puuttuminen. Esimiehellä ja organisaatiokulttuurilla ei nähty olevan suurta vaikutusta osallistumiselle, kuten ei myöskään perheellä ja vapaa-ajalla. Mitä vanhempi ja kauemmin tehtaalla oli työskennellyt, sitä väheksyvämmin oppimis- ja kehittymisasioihin suhtauduttiin. Vastaajat näkivät viestintään ja kieliin sekä henkilöstöjohtamiseen liittyvät koulutussisällöt suurimpana koulutustarpeena.
Henkilöstökoulutukseen osallistumisen parantamiseksi organisaatiossa tulisi kiinnittää huomiota etenkin koulutuksen markkinointikanaviin sekä koulutuksesta saatujen tietojen käsittelyyn ja palautteeseen. Myös puhetapoihin olisi hyvä kiinnittää huomiota, etenkin esimiesten, osalta.
Asiasanat: henkilöstökoulutus, osallistuminen, ylempi toimihenkilö, esimies, paperiteollisuus
Jatkuvasti muuttuvassa työelämässä selviytyminen vaatii jatkuvaa itsensä ja ammattitaitonsa kehittämistä. Kehittymisvaatimukset kohdistuvat erityisesti ylempiin toimihenkilöihin, jotka toimivat usein organisaation johto- ja esimiestehtävissä. Esimiesten tehtävänä on toimia organisaation kehittymisprosessin veturina ja olla samalla esimerkkinä muille organisaation jäsenille. Esimiehen rooli organisaation oppimiskulttuurin luomisessa ja oikeiden asenteiden ylläpitämisessä onkin ensiarvoisen tärkeä. Mutta mitä jos kehityksen veturi yskii eikä toimi odotetulla tavalla?
Henkilöstön koulutukseen osallistumiseen ja osallistumattomuuteen vaikuttavat monet asiat. Tässä tutkimuksessa ylempien toimihenkilöiden osallistumista tarkastellaan arkipäivän elämän ja työn, organisaatiokulttuurin, esimiehen, asenteiden, motivaation ja tunteiden näkökulmasta. Tutkimuksen pääongelmat ovat: 1) Minkälainen UPM Rauman tehtaan ylempien toimihenkilöiden kouluttautumisaktiivisuus on valtakunnallisesti vertaillen? ja 2) Mikä voisi innostaa ylempiä toimihenkilöitä osallistumaan koulutuksiin nykyistä useammin? Alaongelmina tutkitaan, millaisina oppijoina ylemmät toimihenkilöt näkevät itsensä, kuinka aktiivisia osallistujia ylemmät toimihenkilöt ovat, mikä merkitys esimiehellä on osallistumisessa ja mitkä ovat ylempien toimihenkilöiden koulutukseen osallistumisen syyt, esteet sekä lisäkoulutus- ja kehittymistarpeet. Tutkimusaineisto on kerätty vuoden 2007 ja 2008 vaihteessa. Tutkimusmenetelminä käytettiin sekä lomakekyselyä (n=46) että teemahaastatteluja (n=8). Lomakekyselyn vastausprosentiksi muodostui 69 %.
Rauman tehtaan ylempien toimihenkilöiden kouluttautumisaktiivisuus on pitkään pysynyt reilusti valtakunnallisten keskiarvojen alapuolella. Viimeisen vuoden aikana henkilöstökoulutukseen oli osallistuttu tehtaalla tavallista enemmän eli noin 4,5 päivää henkilöä kohden, valtakunnallisen keskiarvon ollessa noin seitsemän päivää. 91 prosenttia kyselyyn vastanneista oli osallistunut viimeisen vuoden aikana henkilöstökoulutukseen tehtaalla tai sen ulkopuolella. Tutkimuksen mukaan ylemmät toimihenkilöt ovat melko halukkaita kehittämään itseään, mutta asian toteuttaminen todellisuudessa on usein hankalaa. Ongelmana on, että koulutukseen ei hakeuduta eikä osallistuta tehtyjen suunnitelmien mukaisesti, vaikka koulutusmahdollisuuksia pidetään melko hyvinä. Tästä kertoo myös viime vuosien ylijäämä koulutusbudjetista. Osallistumisen suurimpana syynä pidettiin ajan tasalla pysymistä ja oman itsensä ja ammattitaidon kehittämistä. Motivoivana tekijänä pidettiin myös sosiaalisten suhteiden luomista. Suurimmat esteet henkilöstökoulutukseen osallistumiselle olivat kiire sekä sopivan koulutuksen puuttuminen. Esimiehellä ja organisaatiokulttuurilla ei nähty olevan suurta vaikutusta osallistumiselle, kuten ei myöskään perheellä ja vapaa-ajalla. Mitä vanhempi ja kauemmin tehtaalla oli työskennellyt, sitä väheksyvämmin oppimis- ja kehittymisasioihin suhtauduttiin. Vastaajat näkivät viestintään ja kieliin sekä henkilöstöjohtamiseen liittyvät koulutussisällöt suurimpana koulutustarpeena.
Henkilöstökoulutukseen osallistumisen parantamiseksi organisaatiossa tulisi kiinnittää huomiota etenkin koulutuksen markkinointikanaviin sekä koulutuksesta saatujen tietojen käsittelyyn ja palautteeseen. Myös puhetapoihin olisi hyvä kiinnittää huomiota, etenkin esimiesten, osalta.
Asiasanat: henkilöstökoulutus, osallistuminen, ylempi toimihenkilö, esimies, paperiteollisuus