"Helenen huoneessa" - Ympäristökokemusten käsittely taiteellisen toiminnan avulla
JÄMBÄCK, MARI (2008)
JÄMBÄCK, MARI
2008
Kasvatustiede, luokanopettajan koulutus - Class Teacher Education
Kasvatustieteiden tiedekunta - Faculty of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2008-05-23
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-18342
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-18342
Tiivistelmä
Tässä pro gradu – tutkielmassa arvioidaan taidekasvatuksellisen toiminnan mahdollisuuksia oppijan elämismaailman kehittämisessä. Elämismaailma muotoutuu moniaistisiin havaintoihin ja tunteisiin pohjautuvien kokemusten kautta. Tässä tutkielmassa kokemuksellisuus liittyy erityisesti ympäristön kokemiseen. Tarkastelun kohteeksi nousevat ympäristöstä subjektiivisen merkityksenannon kautta rajautuvat paikat ja tilat.
Tutkielma on produktiivinen tutkimus, jossa käsitellään tutkijan itse suunnittelemaa ja toteuttamaa museopedagogista projektia. Projekti toteutettiin viikon aikana syksyllä 2006, Rajakylän koulussa Vantaalla. Projektiin osallistuivat koulun kolme 2. luokkaa. Projektin aikana työskenneltiin koulussa sekä Didrichsenin taide- ja kulttuurimuseossa Helsingin Kuusisaaressa.
Opetusprojektin ensimmäisessä vaiheessa oppilaat maalasivat omien paikkamuistojensa pohjalta omat taideteoksensa. Museossa tutustuttiin Helene Schjerfbeck – Salattu minä – näyttelyyn tutkijan suunnitteleman opastetun kierroksen kautta. Museovierailun jälkeen työskentelyä Schjerfbeckin maalausten pohjalta jatkettiin tutkijan koululle rakentamassa aistitilassa.
Tutkielman raportissa sekä projektiin liittyvä pohdinta ja arviointi että teoreettiset lähtökohdat on jäsennelty kolmen teeman mukaan. Teemat ovat ympäristön ja ihmisen välinen suhde, ympäristön ja taiteen välinen suhde sekä taiteen ja ihmisen välinen suhde. Nämä teemat on muodostettu sekä teorian että projektista nousseiden ilmiöiden pohjalta.
Tutkielma perustuu eksistentiaalisen fenomenologian näkemyksiin ympäristön rakentumisesta subjektiivisten merkityssuhteiden kautta. Eksistentiaalista filosofiaa tarkastellaan Lauri Rauhalan, Arnold Berleantin sekä Pauli Karjalaisen ajatusten näkökulmasta. Koettujen paikkojen ja tilojen merkityksiä arvioidaan mm. Gaston Bachelardin poeettisen tilan hahmottamisen avulla. Taiteen kuvaamia todellisuuksia sekä taiteilijan tapoja havainnoida ympäröivää maailmaa lähestytään Maurice Merleau-Pontyn filosofian pohjalta. Taidekasvatukseen ja taiteen tulkintaan liittyvät lähtökohdat pohjautuvat Marjo Räsäsen kokemuksellisen taiteen ymmärtämisen periaatteisiin.
Tutkielmassa korostuu ympäristö-, paikka- ja tilakokemusten merkitys ihmisen elämismaailman muodostumisessa. Opetusprojektin kaltaisen toiminnan avulla on tutkielman perusteella mahdollista ohjata oppilaita havainnoimaan ympäristöä ja saamaan siitä kokemuksia. Myös erilaisten ympäristökokemusten käsittelyyn ohjaaminen liittyy tällaiseen taidekasvatukselliseen työskentelyyn.
Avainsanat: Taidekasvatus, kokemuksellisuus, ympäristökokemus, taiteen tulkinta
Tutkielma on produktiivinen tutkimus, jossa käsitellään tutkijan itse suunnittelemaa ja toteuttamaa museopedagogista projektia. Projekti toteutettiin viikon aikana syksyllä 2006, Rajakylän koulussa Vantaalla. Projektiin osallistuivat koulun kolme 2. luokkaa. Projektin aikana työskenneltiin koulussa sekä Didrichsenin taide- ja kulttuurimuseossa Helsingin Kuusisaaressa.
Opetusprojektin ensimmäisessä vaiheessa oppilaat maalasivat omien paikkamuistojensa pohjalta omat taideteoksensa. Museossa tutustuttiin Helene Schjerfbeck – Salattu minä – näyttelyyn tutkijan suunnitteleman opastetun kierroksen kautta. Museovierailun jälkeen työskentelyä Schjerfbeckin maalausten pohjalta jatkettiin tutkijan koululle rakentamassa aistitilassa.
Tutkielman raportissa sekä projektiin liittyvä pohdinta ja arviointi että teoreettiset lähtökohdat on jäsennelty kolmen teeman mukaan. Teemat ovat ympäristön ja ihmisen välinen suhde, ympäristön ja taiteen välinen suhde sekä taiteen ja ihmisen välinen suhde. Nämä teemat on muodostettu sekä teorian että projektista nousseiden ilmiöiden pohjalta.
Tutkielma perustuu eksistentiaalisen fenomenologian näkemyksiin ympäristön rakentumisesta subjektiivisten merkityssuhteiden kautta. Eksistentiaalista filosofiaa tarkastellaan Lauri Rauhalan, Arnold Berleantin sekä Pauli Karjalaisen ajatusten näkökulmasta. Koettujen paikkojen ja tilojen merkityksiä arvioidaan mm. Gaston Bachelardin poeettisen tilan hahmottamisen avulla. Taiteen kuvaamia todellisuuksia sekä taiteilijan tapoja havainnoida ympäröivää maailmaa lähestytään Maurice Merleau-Pontyn filosofian pohjalta. Taidekasvatukseen ja taiteen tulkintaan liittyvät lähtökohdat pohjautuvat Marjo Räsäsen kokemuksellisen taiteen ymmärtämisen periaatteisiin.
Tutkielmassa korostuu ympäristö-, paikka- ja tilakokemusten merkitys ihmisen elämismaailman muodostumisessa. Opetusprojektin kaltaisen toiminnan avulla on tutkielman perusteella mahdollista ohjata oppilaita havainnoimaan ympäristöä ja saamaan siitä kokemuksia. Myös erilaisten ympäristökokemusten käsittelyyn ohjaaminen liittyy tällaiseen taidekasvatukselliseen työskentelyyn.
Avainsanat: Taidekasvatus, kokemuksellisuus, ympäristökokemus, taiteen tulkinta