Erään kansakoulunopettajan kasvatuskäytännöt koulutyössä vuosina 1956-1973 aikalaisten silmin
JYLÄNKI, JOHANNA (2008)
JYLÄNKI, JOHANNA
2008
Kasvatustiede, luokanopettajan koulutus - Class Teacher Education
Kasvatustieteiden tiedekunta - Faculty of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2008-05-23
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-18341
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-18341
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, minkälaiset olivat kansakoulunopettaja Kirsti Harmaalan (KH) kasvatuskäytännöt koulutyössä vuosina 1956–1973 aikalaisten silmin.
Tutkimus on historiallis-kvalitatiivinen, fenomenografinen narratiivien tutkimus. Tutkimusaineistona käytettiin KH:n kuuden entisen oppilaan sekä KH:n tyttären kirjoituksia, jotka oli laadittu tutkijan kyselylomakkeen pohjalta. Oppilaat tavoitettiin lehti-ilmoituksen avulla ja kysymysten ja vastausten lähettäminen tapahtui sähköpostitse. Tämän lisäksi KH:n opettajakollegat vuosilta 1956–1973 vastasivat heille erikseen laadittuihin kysymyksiin tyttärensä avustuksella sähköpostitse. KH:n nuorempi sisar vastasi sisartaan ja heidän lapsuuttaan koskeviin kysymyksiin henkilökohtaisessa haastattelussa. Vastaukset teemoiteltiin annettujen kysymysaiheiden mukaan.
Kirsti Harmaala toimi opettajana aikana, jolloin suomalainen yhteiskunta muuttui talonpoikaisesta maatalousyhteiskunnasta moderniksi teollisuusyhteiskunnaksi. Hän opiskeli opettajaksi aikana, jolloin ”koti, uskonto ja isänmaa” olivat vallalla olevia arvoja ja jolloin koulu nähtiin yhtenä kansaa yhdistävistä voimista. KH tuli virkamiesperheestä, joka oli vahvasti uskonnollinen, mutta samalla uskonnollisuuteensa nähden ajatuksiltaan varsin edistyksellinen.
Harmaalan entisten oppilaiden, opettajakollegoiden ja sisaren käsitykset KH:n kasvatuskäy-tännöistä erosivat joiltakin osin toisistaan suuresti. Voidaan sanoa KH:n edustaneen ns. perinteisiä pedagogeja, joiden näkemyksen mukaan yksi opettajan tärkeimmistä tehtävistä oli kulloinkin vallalla olleiden, yhteiskunnallisten arvojen siirtäminen oppilaalle. KH oli tiukka kurinpitäjä ja auktoriteetti oppilaidensa silmissä. Hän arvosti erityisesti hyviä käytöstapoja ja rehellistä, hillittyä luonteenlaatua. Uskonnollisuus ei tullut KH:n opetuksessa korostetusti esiin ja hän edustikin Kiuruveden körttiläisessä yhteisössä uskovan ihmisen stereotyypistä poikkeavaa virkamiestä.
Avainsanat: kasvatusajattelu, kansakoulu, mallikansalaisuus, opettajuus, kasvatuskäytännöt
Tutkimus on historiallis-kvalitatiivinen, fenomenografinen narratiivien tutkimus. Tutkimusaineistona käytettiin KH:n kuuden entisen oppilaan sekä KH:n tyttären kirjoituksia, jotka oli laadittu tutkijan kyselylomakkeen pohjalta. Oppilaat tavoitettiin lehti-ilmoituksen avulla ja kysymysten ja vastausten lähettäminen tapahtui sähköpostitse. Tämän lisäksi KH:n opettajakollegat vuosilta 1956–1973 vastasivat heille erikseen laadittuihin kysymyksiin tyttärensä avustuksella sähköpostitse. KH:n nuorempi sisar vastasi sisartaan ja heidän lapsuuttaan koskeviin kysymyksiin henkilökohtaisessa haastattelussa. Vastaukset teemoiteltiin annettujen kysymysaiheiden mukaan.
Kirsti Harmaala toimi opettajana aikana, jolloin suomalainen yhteiskunta muuttui talonpoikaisesta maatalousyhteiskunnasta moderniksi teollisuusyhteiskunnaksi. Hän opiskeli opettajaksi aikana, jolloin ”koti, uskonto ja isänmaa” olivat vallalla olevia arvoja ja jolloin koulu nähtiin yhtenä kansaa yhdistävistä voimista. KH tuli virkamiesperheestä, joka oli vahvasti uskonnollinen, mutta samalla uskonnollisuuteensa nähden ajatuksiltaan varsin edistyksellinen.
Harmaalan entisten oppilaiden, opettajakollegoiden ja sisaren käsitykset KH:n kasvatuskäy-tännöistä erosivat joiltakin osin toisistaan suuresti. Voidaan sanoa KH:n edustaneen ns. perinteisiä pedagogeja, joiden näkemyksen mukaan yksi opettajan tärkeimmistä tehtävistä oli kulloinkin vallalla olleiden, yhteiskunnallisten arvojen siirtäminen oppilaalle. KH oli tiukka kurinpitäjä ja auktoriteetti oppilaidensa silmissä. Hän arvosti erityisesti hyviä käytöstapoja ja rehellistä, hillittyä luonteenlaatua. Uskonnollisuus ei tullut KH:n opetuksessa korostetusti esiin ja hän edustikin Kiuruveden körttiläisessä yhteisössä uskovan ihmisen stereotyypistä poikkeavaa virkamiestä.
Avainsanat: kasvatusajattelu, kansakoulu, mallikansalaisuus, opettajuus, kasvatuskäytännöt