Minun ihmiseni sanovat että näen seinien läpi - diskurssianalyysi naisjohtajuuden rakentumisesta johtajanaisista kertovissa artikkeleissa
JUNTTILA, TIINA (2008)
JUNTTILA, TIINA
2008
Yrityksen hallinto - Management and Organisation
Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta - Faculty of Economics and Administration
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2008-05-30
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-18337
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-18337
Tiivistelmä
Tutkimuksen kohteena ovat johtajanaisista kertovat lehtitekstit. Tavoitteena on diskurssi- ja kehysanalyysin avulla tutkia, miten johtajanaiset itse omaa johtajuuttaan kuvaavat sekä millaisena heidät teksteissä esitetään. Keskeisenä kiinnostuksen kohteena ovat johtajuuden kielelliset representaatiot, eli millaisia kielellisiä muotoja naisjohtajuus saa julkisessa esityskontekstissa. Oleellista on kielenkäytön seurauksia tuottava luonne.
Tutkimuksen teoreettisessa osuudessa käydään läpi naisjohtajuuskäsitteen sisältöä avaamalla sukupuoleen liitettyjä merkitysrakenteita. Tutkimuksessa sukupuoli käsitetään ennen kaikkea sosiaalisena konstruktiona, eli sen nähdään muotoutuvan sosiaalisen kanssakäymisen tuloksena. Sukupuolen luonne on vahvasti polarisoitunut, eli se tuottaa yhteiskunnassamme käsityksiä maskuliinisuudesta ja feminiinisyydestä, ja näiden polarisaatioiden sisällöt auttavat meitä ymmärtämään mieheyden ja naiseuden toivottuja sisältöjä. Teorian synteesinä voimme havaita, että naisjohtajuutena käsitetty johtajuuden kategoria on rakentunut pääasiassa feminiinisyyksien pohjalta, joten nainen johtajana joutuu roolikonfliktiin toimiessaan maskuliinisessa johtamiskontekstissa.
Empiirisessä osuudessa analysoitavat tekstit koostuvat talouselämän lehdissä vuosien 20052008 aikana ilmestyneistä johtajanaisten henkilöhaastatteluista. Haastatteluja on aineistossa yhteensä 15 kappaletta. Artikkeleissa pääpaino on nimenomaan johtajassa itsessään, ei niinkään yksittäisessä uutisessa tai naisjohtajuutta käsittelevässä puheessa. Tekstiaineistosta pyrittiin löytämään aineistoa määritteleviä mediakehyksiä, sekä johtajanaisen puheessa ilmeneviä diskursseja.
Tekstiaineistosta voidaan havaita yksi aineistoa määrittelevä metakehys, joka tutkielmassa on nimetty menestyksen kehykseksi. Metakehys kertoo sen primäärisen näkökulman, josta artikkelit on kirjoitettu. Alakehykset ovat metakehyksen alle kuuluvia kehyksiä, ja näitä edustavat tutkielmassa suorittamisen kehys, ulkoisen olemuksen kehys sekä ristiriitojen kehys. Kehysten nimet kertovat siitä, mikä on kulloinkin tekstissä määräävänä esitetty näkökulma.
Diskursseilla kuvataan sitä, kuinka johtajanaiset itse merkityksellistävät omaa johtajuuttaan. Diskurssissa kuuluu johtajan oma ääni ja se vaikuttaa kehyksen sisällä. Aineistosta oli poimittavissa kolme eri diskurssia, joista jokaisessa johtajuuden sisällölle annettiin erilainen merkitys. Näitä diskursseja ovat tulosdiskurssi, tiimidiskurssi sekä inhimillisyysdiskurssi.
Avainsanat: naisjohtajuus, sukupuoli, diskurssianalyysi,
kehysanalyysi, media
Tutkimuksen teoreettisessa osuudessa käydään läpi naisjohtajuuskäsitteen sisältöä avaamalla sukupuoleen liitettyjä merkitysrakenteita. Tutkimuksessa sukupuoli käsitetään ennen kaikkea sosiaalisena konstruktiona, eli sen nähdään muotoutuvan sosiaalisen kanssakäymisen tuloksena. Sukupuolen luonne on vahvasti polarisoitunut, eli se tuottaa yhteiskunnassamme käsityksiä maskuliinisuudesta ja feminiinisyydestä, ja näiden polarisaatioiden sisällöt auttavat meitä ymmärtämään mieheyden ja naiseuden toivottuja sisältöjä. Teorian synteesinä voimme havaita, että naisjohtajuutena käsitetty johtajuuden kategoria on rakentunut pääasiassa feminiinisyyksien pohjalta, joten nainen johtajana joutuu roolikonfliktiin toimiessaan maskuliinisessa johtamiskontekstissa.
Empiirisessä osuudessa analysoitavat tekstit koostuvat talouselämän lehdissä vuosien 20052008 aikana ilmestyneistä johtajanaisten henkilöhaastatteluista. Haastatteluja on aineistossa yhteensä 15 kappaletta. Artikkeleissa pääpaino on nimenomaan johtajassa itsessään, ei niinkään yksittäisessä uutisessa tai naisjohtajuutta käsittelevässä puheessa. Tekstiaineistosta pyrittiin löytämään aineistoa määritteleviä mediakehyksiä, sekä johtajanaisen puheessa ilmeneviä diskursseja.
Tekstiaineistosta voidaan havaita yksi aineistoa määrittelevä metakehys, joka tutkielmassa on nimetty menestyksen kehykseksi. Metakehys kertoo sen primäärisen näkökulman, josta artikkelit on kirjoitettu. Alakehykset ovat metakehyksen alle kuuluvia kehyksiä, ja näitä edustavat tutkielmassa suorittamisen kehys, ulkoisen olemuksen kehys sekä ristiriitojen kehys. Kehysten nimet kertovat siitä, mikä on kulloinkin tekstissä määräävänä esitetty näkökulma.
Diskursseilla kuvataan sitä, kuinka johtajanaiset itse merkityksellistävät omaa johtajuuttaan. Diskurssissa kuuluu johtajan oma ääni ja se vaikuttaa kehyksen sisällä. Aineistosta oli poimittavissa kolme eri diskurssia, joista jokaisessa johtajuuden sisällölle annettiin erilainen merkitys. Näitä diskursseja ovat tulosdiskurssi, tiimidiskurssi sekä inhimillisyysdiskurssi.
Avainsanat: naisjohtajuus, sukupuoli, diskurssianalyysi,
kehysanalyysi, media