Ammatillinen tiedonhankinta Kuopion yliopiston kirjastossa
ILLNER, ARI (2008)
ILLNER, ARI
2008
Informaatiotutkimus - Information Studies
Informaatiotieteiden tiedekunta - Faculty of Information Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2008-05-30
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-18334
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-18334
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää kirjastohenkilöstön ammatillista tiedonhankintaa. Tutkimus on tapaustutkimus ja kohdeorganisaatioksi valittiin Kuopion yliopiston kirjasto. Tutkimuksen tarkoituksena on lisätä ymmärrystä kirjastoalan ammattikäytäntöön. Tutkimuksessa haluttiin saada selville, miten kir-jastohenkilöstö hankkii tietoa: mitä tiedonhankintakanavia ja tiedonlähteitä he käyttävät, millaisia on-gelmia he kohtaavat tiedonhankinnassa ja mitkä tekijät vaikuttavat tiedonhankintaan. Tutkimus kuuluu ammatillisen tiedontarve- ja tiedonhankintatutkimuksen piiriin, ja viitekehyksenä on käytetty Gloria Leckien, Karen Pettigrew’n ja Christian Sylvainin (1996) esittämää yleistä ammatillisen tiedonhankinnan mallia.
Tiedot kerättiin teemahaastatteluilla. Tutkimusta varten haastateltiin 15 Kuopion yliopiston pääkirjaston työntekijää. Tutkimusaineisto litteroitiin tarkasti ja analysoitiin deduktiivisella sisällönanalyysilla fak-tanäkökulmasta. Tutkimuksen validiteettia pyrittiin lisäämään käyttämällä aineiston analyysissä kvalitatii-visten menetelmien lisäksi tilastollisia menetelmiä demografisten tekijöiden kohdalla (koulutustaso ja työkokemuksen pituus). Tilastollisina menetelminä käytettiin järjestyskorrelaatiokerrointa ja kontin-genssikerrointa Koska tutkimus koskee vain yhtä tiedekirjastoa eivät sen tulokset ole yleistettävissä. Tutkimus on luonteeltaan perustutkimus. Perustutkimus tähtää sen ymmärtämiseen miksi tiedonetsijä toimii tietyllä tavalla. Tutkimuksella on tieteellistä kontribuutiota koska Leckien, Pettigrew’n & Sylvainin (1996) yleisen ammatillisen tiedonhankinnan mallin soveltuvuutta kirjastoalalle ei maassamme ole aikai-semmin tutkittu opinnäytetöissä.
Tiedonlähteiden käyttöä ei voitu eritellä työrooleittain sillä samaa tiedonlähdettä saatettiin käyttää useas-sa työroolissa Ainoastaan opiskelijan roolissa voitiin erottaa yksittäisten lähteiden käyttö. Tutkimuksen keskeisenä tuloksena on se, että Leckien, Pettigrew’n & Sylvainin (1996) yleinen ammatillisen tiedon-hankinnan malli soveltuu varsin hyvin kirjastohenkilöstön työtehtäviä kartoittavan tutkimuksen viiteke-hykseksi sillä erilaisiin työrooleihin liittyivät erilaiset työtehtävät ja tiedontarpeet. Kaikkien informanttien kohdalla oli mallissa esitetyistä työrooleista löydettävissä palvelun tuottajan rooli, opiskelijan rooli ja hallinnollinen rooli. Useimpien informanttien kohdalla oli lisäksi löydettävissä kouluttajan rooli ja – laajasti ymmärrettynä – myös tutkijan rooli. Palvelun tuottajan rooli oli Leckien, Pettigrew’n & Sylvainin (1996) esittämällä tavalla työrooleista keskeisin. Tiedonhankinta oli usein syklistä, mikä niin ikään vastaa Leckien, Pettigew’n & Sylvainin (1996) jäsennystä.
Kirjastohenkilöstön ammatillista tiedonhankintaa – varsinkin Suomessa – on tutkittu vähän. Tämän tutkimuksen haastattelut jäivät tutkimuksen aihealueen laajuuden ja tutkimuksen eksploratiivisen luon-teen vuoksi osittain pinnallisiksi. Siksi kirjasto- ja tietopalvelualan ammattikäytännön ymmärtämisen lisäämiseksi tarvitaan useista eri tarkastelukulmista tapahtuvaa kirjastohenkilöstön ammatilliseen tiedon-hankintaan keskittyvää tutkimusta. Hedelmällisintä tällainen jatkotutkimus olisi silloin kun se keskittyy kapeaan aihealueeseen kuten yhteen työrooliin tai yhteen tiedonlähteeseen.
ASIASANAT: kirjasto, tiedonhankinta, ammatillinen, tiedekirjasto, yliopisto, Kuopio, informaatio
Tiedot kerättiin teemahaastatteluilla. Tutkimusta varten haastateltiin 15 Kuopion yliopiston pääkirjaston työntekijää. Tutkimusaineisto litteroitiin tarkasti ja analysoitiin deduktiivisella sisällönanalyysilla fak-tanäkökulmasta. Tutkimuksen validiteettia pyrittiin lisäämään käyttämällä aineiston analyysissä kvalitatii-visten menetelmien lisäksi tilastollisia menetelmiä demografisten tekijöiden kohdalla (koulutustaso ja työkokemuksen pituus). Tilastollisina menetelminä käytettiin järjestyskorrelaatiokerrointa ja kontin-genssikerrointa Koska tutkimus koskee vain yhtä tiedekirjastoa eivät sen tulokset ole yleistettävissä. Tutkimus on luonteeltaan perustutkimus. Perustutkimus tähtää sen ymmärtämiseen miksi tiedonetsijä toimii tietyllä tavalla. Tutkimuksella on tieteellistä kontribuutiota koska Leckien, Pettigrew’n & Sylvainin (1996) yleisen ammatillisen tiedonhankinnan mallin soveltuvuutta kirjastoalalle ei maassamme ole aikai-semmin tutkittu opinnäytetöissä.
Tiedonlähteiden käyttöä ei voitu eritellä työrooleittain sillä samaa tiedonlähdettä saatettiin käyttää useas-sa työroolissa Ainoastaan opiskelijan roolissa voitiin erottaa yksittäisten lähteiden käyttö. Tutkimuksen keskeisenä tuloksena on se, että Leckien, Pettigrew’n & Sylvainin (1996) yleinen ammatillisen tiedon-hankinnan malli soveltuu varsin hyvin kirjastohenkilöstön työtehtäviä kartoittavan tutkimuksen viiteke-hykseksi sillä erilaisiin työrooleihin liittyivät erilaiset työtehtävät ja tiedontarpeet. Kaikkien informanttien kohdalla oli mallissa esitetyistä työrooleista löydettävissä palvelun tuottajan rooli, opiskelijan rooli ja hallinnollinen rooli. Useimpien informanttien kohdalla oli lisäksi löydettävissä kouluttajan rooli ja – laajasti ymmärrettynä – myös tutkijan rooli. Palvelun tuottajan rooli oli Leckien, Pettigrew’n & Sylvainin (1996) esittämällä tavalla työrooleista keskeisin. Tiedonhankinta oli usein syklistä, mikä niin ikään vastaa Leckien, Pettigew’n & Sylvainin (1996) jäsennystä.
Kirjastohenkilöstön ammatillista tiedonhankintaa – varsinkin Suomessa – on tutkittu vähän. Tämän tutkimuksen haastattelut jäivät tutkimuksen aihealueen laajuuden ja tutkimuksen eksploratiivisen luon-teen vuoksi osittain pinnallisiksi. Siksi kirjasto- ja tietopalvelualan ammattikäytännön ymmärtämisen lisäämiseksi tarvitaan useista eri tarkastelukulmista tapahtuvaa kirjastohenkilöstön ammatilliseen tiedon-hankintaan keskittyvää tutkimusta. Hedelmällisintä tällainen jatkotutkimus olisi silloin kun se keskittyy kapeaan aihealueeseen kuten yhteen työrooliin tai yhteen tiedonlähteeseen.
ASIASANAT: kirjasto, tiedonhankinta, ammatillinen, tiedekirjasto, yliopisto, Kuopio, informaatio