"Tuli ihan ajatuksena mieleen" – opettajien dialogia auktoriteetista
ARNKIL, MARIKKI (2008)
ARNKIL, MARIKKI
2008
Kasvatustiede, luokanopettajan koulutus - Class Teacher Education
Kasvatustieteiden tiedekunta - Faculty of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2008-05-23
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-18311
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-18311
Tiivistelmä
Tämä pro gradu -tutkielma on menetelmällinen koe. Sen tutkimuskysymykset jakautuvat kolmeen osaan. Ensimmäinen tutkimuskysymys koskee sitä, mitä opettajat ajattelevat auktoriteettiasemastaan. Toinen tutkimuskysymys käsittelee niitä tapoja, joilla opettajat tuottavat ajatuksiaan auktoriteetista yhdessä, dialogiasetelmassa. Kolmas tutkimuskysymys koskee sitä, miten dialogista aineistoa tulisi analysoida, jotta sen vuorovaikutuksellinen luonne säilyisi.
Tutkielma nojautuu laadullisen tutkimuksen perinteeseen, ja siinä fenomenologis-hermeneuttiseen kenttään. Keskeiseksi muodostuu ajatus merkitysten intersubjektiivisuudesta sekä näkemys todellisuuden dialogisesta luonteesta.
Tutkimusaineisto on kerätty keskusteluasetelmassa, jonka nimi on reflektoiva ryhmä. Asetelma on kehitetty terapiatyön menetelmäksi. Reflektoiva ryhmä koostui kuudesta luokanopettajasta, jotka oli jaettu kahteen alaryhmään. Toisessa alaryhmässä oli kokeneita, toisessa nuorempia opettajia. Oletuksena oli, että ryhmien ero edistäisi yhteistä reflektiota. Reflektiota tuettiin myös esittämällä vertailuihin ja erotteluihin perustuvia kysymyksiä.
Tutkimusaineisto analysoitiin kaksiosaisesti. Ensin tehtiin sisällönanalyysi, joka synnytti aineistosta keskeiset teemat. Tämän jälkeen tehtiin dialogin analyysi, jonka avulla tutkittiin, miten ajatuksia tuotettiin yhdessä reflektoiden, ja miten teemat syntyivät dialogissa.
Tutkimuksessa haastatellut opettajat kokivat opettajan auktoriteetin muuttuneen viimeisten vuosikymmenien aikana. Yleiset yhteiskunnalliset muutokset ovat vaikuttaneet myös lasten ja aikuisten välisiin suhteisiin, jotka ilmenevät jännitteisinä: yhtäältä lapset koettavat kaveerata opettajien kanssa, toisaalta heihin on vaikeampi luoda läheistä suhdetta kuin ennen. Oppilaiden vanhempien suhtautumisen opettajiin nähtiin muuttuneen. Osa vanhemmista suhtautuu kouluun vaativien asiakkaiden tavoin, toisaalta myös välinpitämättömyys koulunkäyntiä kohtaan on lisääntynyt.
Opettajan auktoriteetin nähtiin syntyvän luottamuksesta ja lapsen kunnioittamisesta sekä oppilaille asetetuista, selkeistä rajoista. Opettajan koettiin vaikuttavan oppilaisiinsa paljon, sekä tietoisesti että tahtomattaan. Opettajan perustehtäväksi nimettiin opettaminen, vaikkakin kasvattaminen korostuu nuorten oppilaiden kohdalla. Myös moraalikasvattajana toimiminen nähtiin oleellisena. Opettajan toiminnan reunaehdoiksi nimettiin yleiset eettiset säännöt, opettajan ja koulun arvomaailma sekä koulun toimintakulttuuri, joka sisältää julkilausuttujen toimintatapojen lisäksi erilaisia vaiettuja piirteitä.
Reflektoiva ryhmä vaikutti hedelmälliseltä asetelmalta, joka voi tukea omien ajatusten jäsentämistä ja uusien ajatusten syntymistä. Jako kahteen ryhmään, puhumisen ja kuuntelemisen erottaminen sekä sopivan yleisten kysymysten esittäminen rikastuttivat pohdintaa. Asetelma soveltui hyvin tutkimusaineiston keräämiseen. Dialogin analyysi vaikutti hyvältä menetelmältä ryhmähaastatteluaineiston analysoimiseen, sillä sen avulla voitiin huomioida aineiston dialoginen ja vuorovaikutuksellinen luonne. Ajatusten, argumenttien ja teemojen kehittyminen näyttäytyi haastatteluryhmän jäsenten yksilöllisen ja yhteisen reflektion yhteistuloksena.
Avainsanat: Auktoriteetti, dialogi, reflektio, reflektoiva ryhmä, dialogin analyysi
Tutkielma nojautuu laadullisen tutkimuksen perinteeseen, ja siinä fenomenologis-hermeneuttiseen kenttään. Keskeiseksi muodostuu ajatus merkitysten intersubjektiivisuudesta sekä näkemys todellisuuden dialogisesta luonteesta.
Tutkimusaineisto on kerätty keskusteluasetelmassa, jonka nimi on reflektoiva ryhmä. Asetelma on kehitetty terapiatyön menetelmäksi. Reflektoiva ryhmä koostui kuudesta luokanopettajasta, jotka oli jaettu kahteen alaryhmään. Toisessa alaryhmässä oli kokeneita, toisessa nuorempia opettajia. Oletuksena oli, että ryhmien ero edistäisi yhteistä reflektiota. Reflektiota tuettiin myös esittämällä vertailuihin ja erotteluihin perustuvia kysymyksiä.
Tutkimusaineisto analysoitiin kaksiosaisesti. Ensin tehtiin sisällönanalyysi, joka synnytti aineistosta keskeiset teemat. Tämän jälkeen tehtiin dialogin analyysi, jonka avulla tutkittiin, miten ajatuksia tuotettiin yhdessä reflektoiden, ja miten teemat syntyivät dialogissa.
Tutkimuksessa haastatellut opettajat kokivat opettajan auktoriteetin muuttuneen viimeisten vuosikymmenien aikana. Yleiset yhteiskunnalliset muutokset ovat vaikuttaneet myös lasten ja aikuisten välisiin suhteisiin, jotka ilmenevät jännitteisinä: yhtäältä lapset koettavat kaveerata opettajien kanssa, toisaalta heihin on vaikeampi luoda läheistä suhdetta kuin ennen. Oppilaiden vanhempien suhtautumisen opettajiin nähtiin muuttuneen. Osa vanhemmista suhtautuu kouluun vaativien asiakkaiden tavoin, toisaalta myös välinpitämättömyys koulunkäyntiä kohtaan on lisääntynyt.
Opettajan auktoriteetin nähtiin syntyvän luottamuksesta ja lapsen kunnioittamisesta sekä oppilaille asetetuista, selkeistä rajoista. Opettajan koettiin vaikuttavan oppilaisiinsa paljon, sekä tietoisesti että tahtomattaan. Opettajan perustehtäväksi nimettiin opettaminen, vaikkakin kasvattaminen korostuu nuorten oppilaiden kohdalla. Myös moraalikasvattajana toimiminen nähtiin oleellisena. Opettajan toiminnan reunaehdoiksi nimettiin yleiset eettiset säännöt, opettajan ja koulun arvomaailma sekä koulun toimintakulttuuri, joka sisältää julkilausuttujen toimintatapojen lisäksi erilaisia vaiettuja piirteitä.
Reflektoiva ryhmä vaikutti hedelmälliseltä asetelmalta, joka voi tukea omien ajatusten jäsentämistä ja uusien ajatusten syntymistä. Jako kahteen ryhmään, puhumisen ja kuuntelemisen erottaminen sekä sopivan yleisten kysymysten esittäminen rikastuttivat pohdintaa. Asetelma soveltui hyvin tutkimusaineiston keräämiseen. Dialogin analyysi vaikutti hyvältä menetelmältä ryhmähaastatteluaineiston analysoimiseen, sillä sen avulla voitiin huomioida aineiston dialoginen ja vuorovaikutuksellinen luonne. Ajatusten, argumenttien ja teemojen kehittyminen näyttäytyi haastatteluryhmän jäsenten yksilöllisen ja yhteisen reflektion yhteistuloksena.
Avainsanat: Auktoriteetti, dialogi, reflektio, reflektoiva ryhmä, dialogin analyysi